Tämä aineisto-opas käsittelee tuomiokirjakortistoa (ent. Tuokko), joka toimii 1600-luvun tuomiokirjojen manuaalisena hakemistona. Alueellisesti kortisto kattaa Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen sekä Käkisalmen läänin. Se sisältää noin puoli miljoonaa korttia, joista henkilö-, paikka-, ristimä- ja sukunimikortistot on digitoitu. Se tarjoaa viitetiedot alkuperäisiin käräjäpöytäkirjoihin ja sisältää mm. henkilön aseman, tapahtumapaikan sekä tuomiokirjan viitteen. Kortistoa voi selata Astiassa hakusanalla "tuomiokirjakortisto". Aineisto tarjoaa sukututkijoille ja historiantutkijoille väylän tuomiokirjojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Mikä on tuomiokirjakortisto?
Tuomiokirjojen erityyppisen informaation etsintää helpottamaan on laadittu ns. tuomiokirjakortisto (Tuokko). Kortituskohteina olivat kihlakunnanoikeuksien renovoidut eli puhtaaksikirjoitetut käräjäpöytäkirjat 1600-luvulta. Kortistoa on neljältä alueelta: Itä-Suomesta, läntisestä Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Käkisalmen läänistä. Kolme ensiksi mainittua aluetta käsittää yhteensä noin puoli miljoonaa käsin kirjoitettua korttia, joista osa on digitoitu.
Mitä tuomiokirjakortistosta löytyy?
Manuaalinen tuomiokirjakortisto koostuu kuudesta osasta, joista henkilö-, paikan-, ristimä- sekä suku- ja liikanimet on digitoitu. Hakusana- ja suomenkielisten tekstikohtien kortistoa ei puolestaan ole digitoitu.
-
Hakusanakortisto on luonteeltaan asiahakemisto, joka jakaantuu 46 pääryhmään. Tietoja ei ole esitetty itse korteissa, vaan niissä on viittaus kyseiseen tuomiokirjakohtaan.
-
Henkilökortistoon on poimittu tietoja säätyläisistä, kruunun, kirkon ja paikallisen itsehallinnon toimihenkilöistä. Henkilökortisto on myös luonteeltaan viitekortisto, jossa on mainittu jutussa esiintyvän henkilön status.
-
Paikannimikortistoon on kerätty paikannimet lukuun ottamatta kylien ja laajempien aluekokonaisuuksien nimiä.
-
Ristimänimikortistoon on poimittu kaikki suomenkieliseen muotoon kirjoitutetut etunimet sekä rahvaan käyttämät harvinaiset etunimet.
-
Sukunimikortistoon on merkitty kaikki liikanimet sekä rahvaan sukunimet. Sukunimet on kortitettu kuitenkin vain sen esiintyessä kunkin pitäjän kohdalla ensi kerran tuomiokirjassa.
-
Suomenkielisten tekstikohtien ja muunkielisten kansaomaisten sanontojen kortistoon on jäljennetty kaikki suomenkieliset tekstikohdat alkuperäisasiakirjan kirjoitusasun mukaisina. Ruotsalaisesta kielenkäytöstä on poimittu mm. sananparret, köllinimet ja hokemiset.
Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto muodostuu neljästä osasta:
-
aiheenmukaiset hakusanat
-
paikannimet
-
säätyläiset
-
talolliset.
Miten löydän etsimäni arkistosta?
Tietojen etsiminen kortistosta aloitetaan käyttämällä Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelua, jonka hakukenttään syötetään tuomiokirjakortisto ja halutessasi toiseksi hakusanaksi haluamasi alue (Itä-Suomi, Länsi-Suomi tai Pohjois-Pohjanmaa).
Tämän jälkeen voit selailla ja tarkastella löytämiäsi arkistoyksikköjä. Hakutulosten toimijavälilehdellä voit selata aineistoa myös toimijan mukaan. Digitoimattoman materiaalin kortteja ei toimiteta asiakkaille yksitellen, vaan säilytysyksikkö eli laatikko kerrallaan.
Oikean kortin löydyttyä tutkija saa tiedon kuinka jatkaa tutkimuksia tuomiokirjojen avulla. Jokaiseen korttiin (ks. kuva alla) on viitesanan lisäksi kirjoitettu:
-
käräjäkunta lyhennettynä
-
käräjävuosi
-
tuomiokirjan vanha signum ja
-
tuomiokirjan sivu
Vanhan tuomiokirjasignumin perusteella voi selvittää, minkä tuomioistuimen pöytäkirjoista kulloinkin on kyse:
|
a. Pori (myös Naantali, Rauma ja Uusikaupunki) |
q. Naantali |
gg. Käkisalmen tuomiokunta |
|
b. Porvoo (myös Tammisaari) |
r. Rauma |
hh. Kaprion tuomiokunta |
|
c. Brahea ja Raahe |
s. Sortavala |
ii. Kymen tuomiokunta (myös Lappeen tuomiokunta) |
|
d. Tammisaari |
t. Hämeenlinna |
jj. Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunnat (myös Lappeen tuomiokunta) |
|
e. Hamina |
u. Oulu (myös Kokkola, Kristiinankaupunki, Pietarsaari, Raahe, Uusikaarlepyy ja Vaasa) |
kk. Maskun tuomiokunta |
|
f. Kokkola (myös Uusikaarlepyy) |
v. Vaasa |
kkk. Pähkinälinnan tuomiokunta |
|
g. Helsinki |
x. Viipuri |
ll. Raaseporin tuomiokunta (myös Hattulan tuomiokunta) |
|
h. Pietarsaari |
y. Lappeenranta (myös Hamina) |
mm. Ala-Satakunnan ja Vehmaan tuomiokunnat |
|
i. Kajaani |
z. Turku |
nn. Ylä-Satakunnan tuomiokunta |
|
j. Käkisalmi |
å. Inkerin laamannikunta |
oo. Savon ja Pien-Savon tuomiokunnat |
|
k. Kristiinankaupunki |
ä. Karjalan laamannikunta |
qq. Keski-Pohjanmaan tuomiokunnat |
|
l. Narva |
ö. Pohjois-Suomen laamannikunta |
rr. Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunta |
|
m. Loviisa |
bb. Porvoon tuomiokunta (myös Hollolan ja Raaseporin tuomiokunnat) |
ss. Etelä-Pohjanmaan tuomiokunta |
|
n. Nevanlinna |
cc. Halikon ja Piikkiön tuomiokunnat |
tt. Kajaanin vapaaherrakunta |
|
o. Uusikaarlepyy |
ee. Hollolan tuomiokunta (myös Hattulan ja Porvoon tuomiokunnat) |
öö. Etelä-Suomen laamannikunta |
|
p. Uusikaupunki |
ff. Ivangorodin ja Jaaman tuomiokunnat |
|
Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa kunkin viitesanan yhteyteen on kirjoitettu seuraavat tiedot: tuomiokunta, käräjäkunnan nimi, käräjien päiväys (vuosi, kuukausi ja päivä), signum, sivunumero ja jutun numero. Huomioitavaa on, että tuomiokirjakortistoissa on käytetty tuomiokirjojen vanhoja, käytöstä poistettuja signumeita.
Lisäksi tulee huomioida, että joissakin tapauksissa mikrofilmin sivunumerointi ei ole sama kuin tuomiokirjojen sisällysluetteloissa ja tuomiokirjakorteissa oleva uusi sivunumerointi. Kortituksessa käytetty yhtäjaksoinen sivunumerointi on joihinkin tuomiokirjoihin tehty vasta mikrofilmauksen jälkeen.
Esimerkki yksittäisestä tuomiokirjakortista.
Kirjallisuutta ja aiheesta muualla
-
Mäkelä, Anneli. "Från fältet. Kortregister till 1600-talets domböcker." Historisk Tidskrift för Finland (1973): 85–88.
-
Nallinmaa-Luoto, Terhi. "Tuomiokirjojen käyttö sukututkimuksessa." Genos 61 (1990): 49–53, 80.
-
Saarenheimo, Juhani. "Tuomioistuinten asiakirjat." Teoksessa Suomen historian asiakirjalähteet, toimittaneet Eljas Orrman ja Elisa Pispala, 151–167. Helsinki: Kansallisarkisto/WSOY, 1994.
-
Tiedonjyväsiä. Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas. Helsinki: Kansallisarkisto, 2002.
-
Valtionarkiston yleisluettelo – Översiktskatalog för riksarkivet I. Helsinki: Valtionarkisto, 1956.
-
Virrankoski, Pentti. Tuomiokirjojen käyttö historiantutkimuksessa. Turku: Turun yliopisto, 1970.
-
Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862. Suomen Sukututkimusseura.