Tämä aineisto-opas käsittelee metsähallinnon tarkastuspiireistä kertynyttä arkistoaineistoa. Ne perustettiin vuonna 1859 valtion metsien hoidon ja hallinnon piirihallintoviranomaisiksi metsähallituksen ja hoitoalueiden väliin. Arkistot sisältävät kirjeenvaihtoa, vuosikertomuksia, hakkuuehdotuksia, työohjelmia sekä karttoja. Niitä voi tutkia yhdessä metsähallituksen hoitoalueiden aineistojen kanssa metsänhoitoon, hakkuiden ja puutavaran hankintaan liittyvissä tutkimuksissa. Arkistot ovat digitaalisesti haettavissa Astiassa, ja hakusanoiksi sopivat esim. "hakkuu*", "leimau*", "myynti*", yhdistettynä rajaukseen "metsähall* tarkastuspiir*".
Mitä olivat metsähallinnon tarkastuspiirit?
Metsähallinnon tarkastuspiirit perustettiin vuonna 1859 valtion metsien hoitoa ja hallintoa varten. Tarkastuspiirit toimivat piirihallintoviranomaisina vuonna 1863 perustetun metsähallituksen ja paikallisella tasolla toimivien hoitoalueiden välillä. Tarkastuspiirien määrä vaihteli kahdeksasta yhteentoista.
Tarkastuspiiriä johtanut ylimetsänhoitaja valvoi metsiä koskevien säännösten noudattamista, piti kirjaa valtion metsistä ja niiden hoidosta ja arvioidusta tuotosta sekä antoi luvan valtion metsien kaatamiseen, myymiseen ja puutavaran luovuttamiseen.
Metsähallinnon tarkastuspiirit lakkautettiin vuonna 1921 osana metsähallinnon uudistusta. Maa jaettiin neljään piirikuntaan, johon kuhunkin perustettiin piirikuntakonttori valvomaan ja ohjaamaan valtion metsien käyttöä. Hoitoalueita on piirikunnissa myöhemmin ryhmitelty tarkastuspiireiksi, mutta myöhemmillä tarkastuspiireillä ei ole ollut itsenäistä asemaa organisaatiossa.
Mitä asiakirjoja arkistot sisältävät?
Tarkastuspiirin ylimetsänhoitajan metsähallituksen ja hoitoalueiden kanssa käymä kirjeenvaihto muodostaa keskeisen osan tarkastuspiirien arkistoista. Kirjeenvaihtoa tutkiessa kannattaa hyödyntää saapuneiden kirjeiden diaareja, joita on pidetty 1880-luvullta lähtien lähettäjän mukaan.
Erilaisten luetteloiden ja tiliasiakirjojen lisäksi arkistoihin sisältyy mm. ylimetsänhoitajan vuosittain laatimien vuosikertomuksien toisteita sekä hakkuuehdotuksia ja työohjelmia. Osa arkistoista sisältää myös metsäalueiden karttoja. Vanhimmat asiakirjat ovat ruotsinkielisiä.
Tarkastuspiirien asiakirjoja sisältyy myös niiden seuraajina toimineiden metsähallinnon piirikuntakonttoreiden arkistoihin.
Mihin arkistoa voi käyttää?
Metsähallinnon tarkastuspiirien arkiston asiakirjoja voi käyttää yhdessä hoitoalueiden ja metsähallituksen arkistojen asiakirjojen kanssa esimerkiksi tutkittaessa valtionmaiden metsänhoitoa, hakkuita, puutavaran hankintaa tai asutusasioita. Esimerkiksi arkistoon sisältyvät tarkastuspiirien vuosikertomukset sisältävät monenlaista tietoa tarkastuspiirin alueella suoritetuista metsänhoitotöistä ja hakkuista, mutta myös metsissä tapahtuneista vahingoista, kuten kuloista ja myrskyistä.
Vuosikertomuksissa on tietoa myös teiden rakentamisesta ja uittoväylistä sekä virkataloista, metsänvartijatorpista, kruununmetsätorpista ja uudistiloista. Koska metsänhoitoa ohjattiin tiukasti keskushallinnosta, kannattaa tarkastuspiirien arkistojen rinnalla käyttää myös metsähallituksen hoitoalueiden arkistoja.
Miten voin tutkia arkistoa?
Tarkastuspiirien arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Arkistojen tietoja voi hakea ja asiakirjoja tilata tutkittavaksi Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelussa. Hakusanana "metsä" on liian yleinen. Hakusanoina kannattaa käyttää toimintaa tai aihetta kuvaavia hakusanoja sopivasti tähdellä katkaisten, esimerkiksi:
-
hakkuu*
-
leimau*
-
myynti*
-
viljely*
-
torp*
-
uitto*
-
metsäpalo*
-
työohjelm*
-
kertomu*
-
kart*.
Mikäli haluaa kohdistaa haun vain metsähallinnon tarkastuspiirien arkistoihin, voi hakusanaan yhdistää "metsähall* tarkastuspiir*" rajaamaan hakua.
Kirjallisuutta
-
Hertz, Martti. Metsähallitus 1859–1934. Helsinki, 1934.
-
Laitakari, Erkki. Metsähallinnon vuosisataistaival 1859–1959. Silva Fennica 107. Tampere, 1960.
-
Parpola, Antti ja Veijo Åberg. Metsävaltio: Metsähallitus ja Suomi 1859–2009. Helsinki: Metsähallitus, 2009.