Tämä aineisto-opas käsittelee liikunnan ja urheilun arkistoaineistoja. Suomalaisen liikunnan ja urheilun järjestäytyminen 1800-luvun lopulta lähtien lajiliittojen ja keskusjärjestöjen alle on synnyttänyt laajan arkistoaineiston, jota säilytetään pääasiassa Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDON arkistossa sekä Kansallisarkiston toimipaikoissa. Digitoituja aineistoja on 41 000 asiakirjasivua, painottuen keskusjärjestöjen toimintakertomuksiin ja pöytäkirjoihin sekä Suomen Palloliiton ja Olympiakomitean asiakirjoihin. Tutkijat voivat hyödyntää aineistoja tutkimalla suomalaisen urheilun organisoitumista, lajien kehitystä ja liikuntakulttuurin muutosta TAHDON tietokannan ja Astian kautta.
Liikunta ja urheilu
Urheilulla ja liikunnalla on ollut huomionarvoinen osa suomalaisten elämässä niin itse tehtynä, koettuna kuin tiedotusvälineiden kautta seurattuna. Suomalaisia urheiluseuroja on ja on ollut yli 10 000 ja ne ovat sijoittuneet maantieteellisesti kattavasti pikkukylistä kaupunkeihin. Urheilua ovat ohjailleet niin valtio, kunnat kuin yksityiset ihmiset omalla toiminnallaan. Kunnilla on merkittävä rooli liikuntapaikkojen tarjoamisessa ja liikuntapalvelujen järjestämisessä.
Liikuntaa on ohjailtu myös muun muassa lääninhallituksissa ja opetusministeriössä. Liikunnan ja urheilun viranomaispuoli on tallentunut pääasiassa viranomaisarkistoihin ja sitä kautta kuntien arkistoihin ja Kansallisarkiston eri toimipaikkoihin. Järjestö- ja yhdistystoiminnan kautta syntynyt asiakirja-aineisto on päätynyt suurelta osin Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDON arkistoon.
Mistä löydän liikunnan ja urheilun historian lähteitä?
Liikunnan ja urheilun menneisyyttä voi tutkia laajasti TAHDON arkistossa, jonka tehtävänä on tallentaa ja tuoda saataville suomalaisen liikuntakulttuurin historia. Urheiluarkistossa on noin 2 hyllykilometriä asiakirjoja noin 3000 arkistonmuodostajalta, joihin kuuluvat urheilujärjestöt, -yhdistykset sekä monet urheilussa merkittävästi vaikuttaneet henkilöt. Arkiston kokoelmat täydentyvät jatkuvasti kansallisesti merkittävillä aineistoilla liikuntakulttuurin eri osa-alueilta. TAHDON arkiston tietokanta on vapaasti käytettävissä.
Urheilujärjestöjen arkistoja säilytetään kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Järjestöjen sekä liikuntaa ohjailleiden viranomaisten arkistoja voi etsiä Astia-palvelun kautta.
Keskusjärjestöt, lajiliitot ja muut järjestöt
Suomalainen urheilu ja liikunta järjestäytyi 1800-luvun loppupuolelta alkaen monien muiden maiden tapaan lajiliittojen ja kattojärjestöjen alle. Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto sekä Työväen Urheiluliitto olivat käytännössä 1900-luvun ajan suurimmat keskusjärjestöt. Suomenruotsalaisten keskusjärjestö Finlands Svenska Central Idrottsförbund on myös tehnyt oman osansa liikunnan hyväksi.
Yli satavuotias Suomen Palloliitto on yksi suurimmista ja vanhimmista lajiliitoista. Lajiliittoja on Suomessa kaikkiaan satoja ja lähes kaikista lajeista on Urheiluarkistossa asiakirja-aineistoa.
Muita järjestöjä ovat esimerkiksi kuntourheiluun keskittyneet Suomen Latu ja Kuntourheiluliitto. Huippu-urheilun näkyvänä toimijana voi mainita Suomen Olympiakomitean.
Urheiluseurat
Urheiluseurojen arkistot ovat varsin kirjavia. Osa seuroista on tallettanut asiakirjansa Kansallisarkistoon, mutta osa asiakirjoista on päätynyt TAHDON arkistoon. Osa arkiston aineistoista on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti aineistohaun kautta. Arkistoista noin puolet sijaitsee Olympiastadionin tiloissa ja muulla säilytettävä aineisto tilataan etukäteen. Kaikkien aineistojen viitetietoja voi tutkia aineistohaun kautta.
Olympiastadionilla ovat Suomen Valtakunnan Urheiluliiton, Suomen Työväen Urheiluliiton, Suomen Palloliiton ja Suomen Olympiakomitean arkistot. Lisäksi heti tutkittavaksi saa suurimman osan seura-, henkilö- ja lajiliittojen arkistoista. Tarkemmat tiedot saa TAHDON henkilökunnalta.
Urheiluhenkilöt
Urheilussa ja liikunnassa vaikuttaneista henkilöistä arkistoja on karttunut esimerkiksi suomalaisista Kansainvälisen olympiakomitean jäsenistä sekä monista 1900-luvun alun merkkihenkilöistä, kuten Ivar Wilskmanista ja Anni Collanista. Henkilöiden arkistoluettelot ovat käytettävissä vain TAHDON asiakaspalvelussa.
Digitoidut urheiluaineistot
Osa TAHDON arkistoaineistosta on digitoitu. Kaikkien aineistojen viitetietoja ja digitoituja aineistoja voi tutkia aineistohaun kautta. Arkistossa on digitoitu reilut 41 000 asiakirjasivua.
Alkuvaiheessa digitointi on kohdistunut keskusjärjestöjen toimintakertomuksiin ja pöytäkirjoihin, jotka avaavat yleistä suomalaisen urheilun muutosta varsin laajasti. Lisäksi on digitoitu Suomen palloliiton ja Olympiakomitean asiakirjoja, jotka omalla alallaan valaisevat liikuntakulttuuria.
Kirjallisuus
-
Yrjänäinen, Heli. “Suomen urheilumuistot talteen! Urheilutieto Olympiastadionilla.” Sukutieto 15, No. 1 (1998): 22–26.