Tässä tietoympäristössä käydään läpi Viipurin kaupunkiin liittyviä kysytyimpiä asioita. Arkistoaineistoja ja niiden tarkempia tietoja pääset etsimään ja selaamaan Astia-verkkopalvelun avulla. Saat myös tilattua aineistoja tutkittavaksi tutkijasaliin sekä voit tarkastella digitoituja aineistoja.
Viipurin kaupunki oli luovutetun Karjalan hallinnollinen keskus. Kaupunkia ympäröi Viipurin maalaiskunta.
Viipuri oli osa Ruotsia keskiajasta alkaen aina vuoteen 1710 asti, jolloin kaupunki antautui venäläisille. Lopullisesti ero Ruotsista sinetöitiin Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721. Vuonna 1812 Viipuri ja Vanha Suomi liitettiin jälleen muun Suomen yhteyteen osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa.
Vuodesta 1917 lähtien Viipuri oli osa itsenäistä Suomea, kunnes Suomi menetti Viipurin Neuvostoliitolle ensimmäisen kerran talvisodan jälkeen vuonna 1940. Jatkosodassa Neuvostoliitto valtasi kaupungin vuonna 1944 ja liitti sen itseensä yhdessä muiden luovutettujen alueiden kanssa.
VirtuaaliViipuriin eli Viipurin kaupunkiin sellaisena, kuin se oli syyskuussa vuonna 1939, voi tutustua Tampereen ammattikorkeakoulun sivustolla.
Viipurissa toimineiden valtion piiri- ja paikallisviranomaisten, Viipurin kaupungin sekä Viipurissa toimineiden evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien arkistoja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Mikkelin toimipaikassa vanhimmat Viipuria koskevat asiakirjat sisältyvät Viipurin maistraatin arkistoon.
Viipuria koskevaa asiakirja-aineistoa sisältyy myös Kansallisarkistossa Helsingissä säilytettävien keskushallinnon viranomaisten arkistoihin samaan tapaan kuin mitä tahansa muutakin Suomen aluetta koskevaa aineistoa. Kaikkia sotiin, puolustuslaitokseen ja sodanaikaiseen sotilashallintoon liittyviä asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa.
Venäjällä Viipuria koskevaa asiakirja-aineistoa säilytetään mm. Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa (LOGAV) Viipurissa, Venäjän valtiollisessa historiallisessa keskusarkistossa (RGIA) Pietarissa ja Pietarin historiallisessa keskusarkistossa (TsGIA SPb).
Tietoa Venäjällä olevista suomalaisista aineistoista ja Suomeen hankituista mikrofilmeistä sekä venäläisten arkistojen yhteystietoja sisältyy myös Porttiin (entinen venäläiset tietokannat -wiki).
Myös Etelä-Karjala-instituutti on hankkeissaan koonnut ja julkaissut tietoa Venäjällä olevasta suomalaisesta aineistosta.
Ruotsin vallan ajalta Viipuria koskevaa aineistoa sisältyy Ruotsin valtionarkistossa oleviin keskushallinnon viranomaisten arkistoihin.
Viipurissa toimineita luterilaisia ja ortodoksisia seurakuntia olivat
Viipurissa toimi myös sotilasseurakuntia, kuten 9. ruotujakoisen Suomen tarkka-ampujapataljoonan seurakunta ja Viipurin varuskunnan ortodoksinen seurakunta.
Kannattaa muistaa, että esimerkiksi muuttomerkintä Viipuriin on voinut tarkoittaa myös Viipurin maalaiskunnassa toiminutta Viipurin maaseurakuntaa. Lisäksi Viipurin kaupungin ja naapurikuntien välillä tehtiin useita alueliitoksia, jotka vaikuttavat siihen, minkä seurakunnan kirjoista etsitty henkilö löytyy.
Viipurin kaupungin seurakuntien asiakirjat ovat säilyneet vain osittain. Kirkonkirjojen puuttuessa lähteinä on käytettävä esimerkiksi henkikirjoja. Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat vuosilta 1849–1930 ja historiakirjat (syntyneet, vihityt, kuolleet) vuosilta 1900–1939 tuhoutuivat talvisodan aikana. Myös Viipurin ruotsalaisen seurakunnan 1820-luvun jälkeinen kirkonarkisto tuhoutui pääosin talvisodassa.
Ruotsalaisessa seurakunnassa laadittiin vuonna 1940–1949 uusi rippikirja kirkonarkistoon talletettujen virkatodistusten ja väestörekisteri-ilmoitusten tiedoista. Viipurin saksalaisen seurakunnan kirkonkirjat tuhoutuivat sotien aikana lukuun ottamatta vuosina 1866–1911 pidettyä kirjaa. Vuonna 1941 koottiin uusi kirkonkirja seurakuntalaisten itsensä antamien tietojen pohjalta. Viipurin saksalaisen seurakunnan aineistot ovat nykyisin Suomen saksalaisen seurakunnan hallussa.
Viipurin seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Seurakuntien arkistot (poikkeuksena edellä mainittu saksalainen seurakunta) ovat nykyisin Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Viipurin kirkonkirjat ovat käytettävissä:
Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa (LOGAV) Viipurissa säilytetään papintodistuskokoelmaa, joka sisältää yli tuhat eri viranomaisten arkistoista poimittua virkatodistusta.
Venäjän valtion historiallisessa keskusarkistossa (RGIA) Pietarissa on Suomen ortodoksisten seurakuntien metrikoita vuodesta 1723 lähtien.
Viipurin alueella toimineita rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia olivat mm. Viipurin roomalaiskatolinen seurakunta, Yksityinen kreikkalaiskatolinen kirkollinen yhdyskunta Viipurissa, Viipurin metodistiseurakunta, Viipurin Talikkalan metodistiseurakunta ja Viipurin vapaaseurakunta. Mikäli rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluetteloita on säilynyt, niin niitä säilyttää Digi- ja väestötietovirasto.
Viipurissa toimineen juutalaisen seurakunnan arkisto katosi sotien aikana. Joitakin Viipuria koskevia asiakirjoja sisältyy Suomen juutalaisten arkistoon, jota säilyttää Kansallisarkisto. Viipurin vapaaseurakunnan arkistoa sisältyy Kansallisarkistossa säilytettävään Suomen vapaakirkon seurakunta-aineistot -kokoelmaan.
Viipurin roomalaiskatolisen seurakunnan Pietarin roomalaiskatolisten seurakuntien rovastikunnalle lähettämiä historiakirjoja 1800-luvun alkuvuosista lähtien säilytetään Pietarin historiallisessa keskusarkistossa (TsGIA SPb). Kansallisarkistossa on mikrofilmit ainakin vuosilta 1805–1812 (filmirullat NL 270–271).
Siviilirekisteriä pidettiin vuodesta 1919 alkaen Suomen kansalaisista, jotka eivät kuuluneet mihinkään laillistettuun uskontokuntaan. Luovutetun alueen siviilirekisterit on myöhemmin koottu kokoelmaksi, jota säilytetään nykyisin Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Tähän kokoelmaan sisältyvät myös Viipurin kaupungin siviilirekisterit.
Luovutetun alueen siviilirekistereitä on digitoitu, mutta ne ovat käytettävissä ainoastaan Kansallisarkiston toimipaikkojen tutkijasaleissa. Siviilirekisterien käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista ennakkoon. Lisätietoa ja ohjeet käyttöluvan hakemiseksi löytyvät Arkistojen Portista Käyttörajoitus-sivulta.
Kirkonkirjojen aukollisia tietoja täydentävät henkikirjat. Henkikirjat on digitoitu vuoteen 1923 asti, minkä lisäksi yksittäisiä henkikirjoja on digitoitu myös myöhemmiltä vuosilta. Autonomian ja itsenäisyyden aikaiset digitoidut ja digitoimattomat henkikirjat löytyvät lääneittäin Astia-palvelusta.
Autonomian ja itsenäisyyden ajan henkikirjat lääneittäin muodostavat erillisen kokoelmansa Kansallisarkistossa. Kokoelma sisältää Viipurin läänin henkikirjoja vuosilta 1818–1945. Lisäksi Viipurin kaupungin henkikirjoja on Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa Viipurin kaupungin henkikirjoittajan arkistossa. Viipurin kaupungin digitoidut henkikirjat sisältyvät Henkikirjat -kokoelman Viipurin läänin henkikirjoihin. Viipurin kaupungin henkikirjoittajan arkistoon sisältyviä henkikirjoja ja aakkoshakemistoja on myös digitoitu.
Läänintileihin sisältyvissä Vanhan Suomen tileissä on Viipurin alueen henkikirjoja sekä väestöluetteloita 1700-luvulta.
1500–1600-luvun Viipuria koskevat henki- ja maakirjat sekä muut tiliasiakirjat sisältyvät voudintileihin ja läänintileihin. Viipuriin liittyvät asiakirjat löytyvät läänintileissä Viipurin ja Savonlinnan läänin tileistä ja voudintileissä Karjalan voutikuntien tileistä sekä tilien yleisistä asiakirjoista.
Tietoja Viipurin kaupungin asukkaista voi etsiä myös kirjastojen kokoelmiin sisältyvistä painetuista osoite- ja puhelinluetteloista. Viipurissa ilmestyneitä sanomalehtiä on digitoitu Kansalliskirjaston Historialliseen sanomalehtikirjastoon.
Talvi- ja jatkosodan sotatapahtumien sekä alueen sotilashallinnon, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa. Tarkempaa tietoa sotatapahtumiin ja puolustusvoimiin liittyvistä lähteistä löytyy seuraavista Portti-ympäristöistä:
Vuonna 1942 osa sotilashallinnon tehtävistä siirrettiin Viipurin alueen siviiliviranomaisille, joiden arkistoja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Viipurin kaupungin hallintoa hoiti sotavuosina ns. hoitokunta, jonka arkisto on Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Viipurin kaupungin hoitokunnan arkistossa on sotavuosilta mm. asiakirjasarjat Bd Siirtoväen henkilökortisto ja Be Siirtoväen palautuskortisto, joiden avulla voi kenties selvittää henkilöiden asuinpaikkoja sotavuosina. Tarkemmat tiedot Viipurin kaupungin hoitokunnan arkistosta löytyvät Astia-verkkopalvelusta.
Evakuoitu väestö säilyi kirjoilla Viipurin kaupungin seurakunnissa aina 31.12.1949 asti, ellei itse muuttanut kirjojaan uuden asuinpaikan seurakuntaan jo sitä aikaisemmin.
Viipurin maatalousväestön asuttamisesta löytyy tietoa maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkistosta. Viipurin kaupungin muun väestön osalta samanlaista sijoituspolitiikkaa ei ollut, vaan toimeentulon perässä hakeuduttiin sinne missä sopivaa työtä oli tarjolla. Myös Valtiokonttorin korvausasiakirjoista saa tarkempaa tietoa valtion maksamista korvauksista Viipuriin jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta.
Maistraatti, raastuvanoikeus ja kämnerioikeus (kämnerinoikeus) olivat oikeuslaitoksen kulmakiviä myös Viipurissa.
Viipurin maistraatin toimialaan kuuluivat ennen kunnallishallinnon syntymistä kaupungin hallinnolliset ja taloudelliset asiat sekä erilaiset luvat ja todistukset (passit, porvariksi ottaminen jne.). Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävä Viipurin maistraatin arkisto sisältää maistraatin pöytäkirjat vuonna 1721–1944. Vanhan Suomen ajalta (1721–1812) maistraatin arkistoon sisältyy myös Viipurin raastuvanoikeuden ja kaupalliseen toimintaan liittyneitä riita-asioita v. 1784–1797 käsitelleen Viipurin suullisen oikeuden asiakirjat. Lisäksi Viipurin maistraatin arkistoon sisältyy veroihin ja tulleihin liittyviä rikkomuksia käsitelleiden aksiisi- ja meritullioikeuksien asiakirjoja.
Viipurin kämnerioikeus käsitteli riitajuttuja sekä vähäisempiä rikosasioita. Viipurissa toimi kämnerioikeus aina 1600-luvulta lähtien, kunnes se lakkautettiin vuonna 1784. Viipurin kämnerioikeus perustettiin uudelleen vuonna 1797. Kämnerioikeuksien toiminta lakkautettiin Suomessa vuonna 1868 ja tehtävät siirtyivät raastuvanoikeuksille. Viipurin kämnerioikeuden tuomiokirjat on digitoitu vuosilta 1648–1708. Kämnerioikeuden vuoden 1648 pöytäkirja on digitoitujen Viipurin raastuvanoikeuden tuomiokirjojen yhteydessä. Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävä Viipurin kämnerioikeuden arkisto sisältää pöytäkirjat vuodet 1753–1783 ja 1797–1863.
Viipurin raastuvanoikeuden tuomiokirjat on digitoitu vuosilta 1622–1707. Viipurin raastuvanoikeuden 1700-luvun pöytäkirjat sisältyvät Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävän Viipurin maistraatin arkiston pöytäkirjoihin. 1800–1900-luvun pöytäkirjat sisältyvät Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävän Viipurin raastuvanoikeuden arkistoon.
Viipurilaisen jäämistöstä laadittu perukirja jätettiin Viipurin raastuvanoikeuteen. Perukirjoja on Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävässä raastuvanoikeuden arkistossa vuodet 1880–1944. Viipurin raastuvanoikeuden perukirjoja vuosilta 1939–1946 sisältyy Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävän Viipurin hovioikeuden arkiston sarjaan Ebc Siirtoväen perukirjat. Hovioikeuden arkiston sarja Eba Aatelin perukirjat sisältää asiakirjoja vuosilta 1753–1868.
Viipurin poliisilaitoksen ja Viipurin lääninvankilan arkistoja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Tarkempia tietoja Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.
Portti-teksti Rakennetun ympäristön lähteet kertoo rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvistä aineistoista yleisesti.
Viipurin kaupungin tonttien ja tilojen historian tutkimuksen kannalta keskeisiä lähteitä ovat lainhuudot sisältävät ilmoitusasiain pöytäkirjat Viipurin raastuvanoikeuden arkistossa. Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävään Viipurin raastuvanoikeuden arkistoon sisältyy lainhuutorekisteri vuosilta 1932–1943. Viipurin maistraatin arkistoon sisältyy tontti-, kiinnitys- ja maakirjoja hajavuosilta. Kunnallishallinnossa toimi myös rakennustoimisto ja tonttikirjanpitäjä, joiden asiakirjoja on säilynyt vain hajanaisesti.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin läänin maanmittauskonttorin asiakirjat ja Helsingin toimipaikassa säilytettävä Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältävät Viipurin alueen tilojen maanmittaustoimituksissa syntyneitä karttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja. Tarkempia tietoja Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.
Portti-teksti Rakennetun ympäristön lähteet kertoo rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvistä aineistoista yleisesti. Tietoja rakennuksista voi selvitä myös palovakuutuksiin liittyvien asiakirjojen avulla.
Julkisista rakennuksista sisältyy usein tietoja niitä rakentaneiden eri viranomaisten arkistoihin tai rakentamista valvoneiden viranomaisten arkistoihin. Viipurin kuvernementin arkkitehdinviraston arkistoa ja Rakennushallituksen Viipurin piirikonttorin arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Kansallisarkistossa säilytettäviin Rakennushallituksen piirustukset -kokoelmiin sisältyy myös Viipurin julkisia rakennuksia koskevia piirustuksia.
Viipurin linnoituksista sisältyy tietoa Viipurissa 1700-luvun alkupuolelta aina autonomian ajalle toimineen Viipurin insinöörikomennuskunnan arkistoon. Kansallisarkistossa säilytetään Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset -kokoelmaa, jonka piirustukset ovat merkittävä lähde tutkittaessa maailmansotien välistä suomalaista sotilasarkkitehtuuria.
Kaupungeissa rakentamisen valvonta kuului autonomian alusta alkaen maistraateille. Rakennuspiirustuksia sisältyy Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettäviin Viipurin maistraatin ja Viipurin kaupungin rakennustarkastajan arkistoihin. Viipurin maistraatin arkiston rakennuspiirustukset on järjestetty kaupunginosittain, ja niiden sisällä tontin numeron mukaan. Osa Hiekan kaupunginosan piirustuksista on korttelin numeron mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginosa, tontti- ja korttelitiedot voi hakea esiin esimerkiksi VirtuaaliViipuri -sivuston kartan avulla.
Viipurin maistraatin rakennuspiirustuksia on digitoitu ja ne ovat tarkasteltavissa Astiassa. Rakennuspiirustusten löytämistä helpottamaan on tehty pdf-muodossa oleva hakemisto. Hakemisto kattaa vain sarjan Viipurin maistraatin arkiston sarjan Ia rakennuspiirustukset eli se ei sisällä kaupungin omistamien rakennusten piirustuksia.
Piirustuksia voi hakea Astia-verkkopalvelun avulla. Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi piirustusten nimekkeissä esiintyviä mahdollisia omistajien, katujen, rakennusten jne. nimiä.
Tietoja Viipurin eri elinkeinojen harjoittajista voi etsiä Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävästä Viipurin maistraatin arkistosta. Maistraatin pöytäkirjoista löytyy tietoa esimerkiksi porvariksi ottamisesta. Maistraatin arkistoon sisältyy myös porvareiden, kauppiaiden, tehtailijoiden ja käsityöläisten luetteloita sekä ammattikuntien asiakirjoja. Viipurin kaupungin puuseppien ammattikunnan asiakirjoja on digitoitu. Ammattikuntien asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin erillisen Portti-tekstin avulla.
Viipurissa toimineiden tullikamarien arkistoja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Tulliasiakirjojen avulla saattaa selvitä lisätietoja Viipurissa toimineen kauppiaan tai muun ammatinharjoittajan toiminnasta. Viipurin kaupungin tullikamarin arkisto sisältää aineistoa vuosilta 1908–1948. Vanhimmat tulliasiakirjat vuosilta 1720–1820 sisältyvät Viipurin tullikamarin arkistoon. Viipurin kaupunginarkistonhoitaja Kaarle Soikkeli on laatinut Viipurin tullikamarin aineiston pohjalta laajan tilastollisen selvityksen kaupungin ulkomaankaupasta. Tätä julkaisematonta selvitystä säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Viipurilaisista yrityksistä voi etsiä tietoja kaupparekisteriasiakirjoista. Kaupparekisteriä on pidetty vuodesta 1896. Lakkautettujen yritysten kaupparekisteriakteja säilytetään Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin arkistossa Kansallisarkistossa. Viipurin maistraatin arkistossa säilytetään kaupparekisteriä vuosilta 1896–1929. Kaupparekisteri-ilmoituksia maistraatin arkistossa on säilynyt vain vuosilta 1938–1942.
Tarkempia tietoja Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa. Viipurissa toimineista yrityksistä osa jatkoi toimintaansa sodan jälkeen Suomessa. Arkistoja säilytetään paitsi olemassa olevissa yrityksissä ja niiden keskusarkistoissa myös Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa (ELKA) sekä Kansallisarkistossa. Yksityisarkistot löytyvät niin ikään Astia-verkkopalvelusta.
Viipurin rautateistä ja rautatieläisistä löytyy tietoa Kansallisarkistossa Helsingissä säilytettävästä Rautatiehallituksen arkistosta sekä Mikkelin toimipaikassa säilytettävistä Viipurissa toimineiden liikenne- ja ratajaksojen sekä Viipurin aseman, varikon ja konepajan arkistoista.
Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvistä asiakirjoista kerrotaan erillisessä Portti-tekstissä.
Merenkulusta, laivoista ja merimiehistä löytyy tietoa esimerkiksi Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävistä Viipurin maistraatin ja Viipurin luotsiviranomaisten arkistoista. Mikkelissä säilytettävään Viipurin kaupungin arkistoon sisältyy lisäksi mm. satamakapteenin, satamalautakunnan, satamaliikennetoimiston ja satamatilitoimiston asiakirjoja. Viipurin merimieshuoneen arkisto sen sijaan jäi aikanaan Viipuriin, jossa sitä säilyttää nykyisin Leningradin alueen valtiollinen arkisto (LOGAV).
Tarkempia tietoja Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.
Terveydenhoidon ja vaivaishoidon arkistoista on kerrottu yleisellä tasolla omissa Portti-teksteissä.
Vuosina 1784–1813 Viipurin kuvernementin yleinen huoltokollegio valvoi myös Viipurin orpokotien, sairaaloiden, apteekkien ja köyhäintalojen rakentamista ja ylläpitoa. Viipurin kuvernementin yleinen huoltokollegion arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Vanhan Suomen ajan viranomaisista on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.
Viipurissa toimi eri aikoina lukuisia sairaanhoitolaitoksia, joista osa oli siviiliviranomaisten alaisia ja osa sotilassairaaloita. Sotilassairaaloiden arkistoja säilyttää Kansallisarkisto. Viipurin yleisten tai kunnallisten sairaaloiden arkistoista on jäänyt jäljelle vain rippeitä, joita säilyttää Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka. Joitakin Viipurin lääninsairaalan asiakirjoja sisältyy toimipaikassa säilytettävään Kotkan yleisen sairaalan arkistoon. Viipurin kaupunginsairaalasta on säilynyt vain muutamia asiakirjoja. Viipurin kaupungin mielisairaalan arkistoa on säilynyt enemmän.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettäviä Viipurin kaupungin sosiaalihuollon toimijoiden aineistoja on mm. huoltolautakunnan arkisto. Viipurin kaupungin lastenvalvojan arkistosta on säilynyt vain muutamia 1940-luvun asiakirjoja. Myös Viipurissa toimineiden lastenkotien arkistot ovat aukollisia.
Paikallis- ja piirihallinnon arkistojen aukkoja paikkaamaan voi jossain määrin käyttää Kansallisarkistossa säilytettäviä lääkintöhallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön huolto- ja väestöosaston arkistoja. Tarkempia tietoja asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon arkistojen henkilöasiakirjat ovat käyttörajoitettuja.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytetään erityyppisten Viipurissa toimineiden koulujen arkistoja 1800-luvulta sotavuosiin. Arkistoissa on aukkoja.
Vanhan Suomen ajan (1721–1812) koulujen arkistoista on säilynyt vain rippeitä. Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävään Svenska samlyceum i Viborg –arkistoon sisältyy Viipurin kuvernementin kymnaasin ja Viipurin piirikoulun arkistoa 1800-luvun alusta. Svenska flickskolan i Viborg – arkisto puolestaan sisältää Viipurin tyttökoulun oppilasmatrikkeleita vuosilta 1805–1812. Vanhan Suomen ajan viranomaisista on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.
Viipurin kaupungin kansakoulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Siellä säilytetään myös Viipurin kaupungin kansakoulujen johtokunnan arkistoa.
Valtion oppikouluista Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytetään seuraavien Viipurissa toimineiden koulujen arkistoja:
Kansallisarkistossa säilytettävään Tuomiokapitulien kouluarkistoon sisältyy myös Viipurin kouluja koskevia asiakirjoja 1800-luvulta.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytetään myös useiden Viipurissa toimineiden ammatillisten oppilaitosten arkistoja. Kaupungissa toimi mm. Viipurin kaupungin poikien ammattikoulu, Viipurin kaupungin tyttöjen ammattikoulu, Viipurin kaupungin yleinen ammattilaiskoulu, Viipurin sunnuntaikoulu, Viipurin käsityöläiskoulu, Viipurin kauppaoppilaitos, Viipurin teollisuuskoulu ja Viipurin merikoulu.
Viipurissa toiminut Suomen sahateollisuuskoulu jatkoi toimintaansa Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksena, jonka arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Joitakin Viipurin sairaanhoitajatarkoulun asiakirjoja on päätynyt Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytettävään Porin terveydenhuolto-oppilaitoksen arkistoon.
Tarkemmat tiedot eri koulujen arkistoihin sisältyvistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelusta.
Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhan myötä Venäjälle vuonna 1721. Viipuri oli antautunut jo vuoden 1710 kesäkuussa ja vuodesta 1714 lähtien koko Kymijoen itäpuolinen alue Savoa myöten oli alistettu kenraalikuvernööri A.D. Mensikovin johtamalle Pietarin kuvernementille. Järjestyksestä Viipurissa vastasi Mensikovin alaisuudessa toiminut ylikomendantti.
Viipurin maistraatti säilytti roolinsa kaupunkihallinnon elimenä myös Viipurin tultua osaksi Venäjää. Maistraatin rinnalla toimivat kaupunginvanhimmat kaupunkilaisia edustavana neuvostona. Viipurin maistraatin arkistoa säilyttää Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka.
Venäjällä toteutettiin vuonna 1785 kaupunkien itsehallintouudistus, jossa perustettiin uusi itsehallinto-organisaatio kaupunkeihin korvaamaan maistraattia kaupunkihallinnossa. Vuodesta 1787 alkaen Viipurissakin valittiin yleinen kaupunginraati ja varsinainen kaupunginraati. Kaupunginraatien toiminta päättyi vuonna 1797. Viipurin kaupunginraadin arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Vanhan Suomen ajan (1721-1812) viranomaisista on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.
Autonomian aikana kunnallishallinnon organisoinnin kannalta keskeisiä säännöksiä olivat kunnallislait vuodesta 1865 ja 1873 lähtien. Kaupunkien kunnallisasetus vuodelta 1873 siirsi hallinnon pääpainon maistraateilta ja seurakunnilta kaupunginvaltuustolle ja muille kunnallisille elimille. Viipurin kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1876. Laki kaupunkien kunnallislain muuttamisesta annettiin vuonna 1927.
Uuden kunnallishallintojärjestelmän mukainen Viipurin kaupunginhallitus aloitti toimintansa vuonna 1930. Tällöin rahatoimikamari lakkautettiin ja sen sekä maistraatin kunnalliset tehtävät siirrettiin kaupunginhallitukselle, jonka tehtäviin tuli kuulumaan myös lautakuntien johto ja valvonta.
Sotavuosista aina kunnan lakkauttamiseen vuonna 1948 asti Viipurin kaupungin asioita hoitava elin oli hoitokunta. Viipurin kaupungin toimielinten arkistoja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Arkistoissa on aukkoja.
Tarkempia tietoja Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista voi hakea Astia-verkkopalvelussa.
Seuraaviin kunnallisiin toimijoihin voi tutustua tarkemmin erillisissä Portti-teksteissä:
Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyviä asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa ja niitä käsitellään tarkemmin mm. seuraavissa erillisissä Portti-teksteissä:
Vanhalla Suomella tarkoitetaan Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa 1721 ja 1743 Venäjään liitettyjä, vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskuntaan yhdistettyjä alueita. Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhan myötä Venäjälle vuonna 1721.
Vanhan Suomen hallinnosta ja asiakirjalähteistä on kerrottu tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.
Vanhan Suomen aineistoista on julkaistu myös yleisluettelo: Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki, Vanhan Suomen arkistot - Arkiven från Gamla Finland. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1835. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012.
Vanhan Suomen asiakirjoja sisältyy digitoituna mm. läänintileihin: Vanhan Suomen tilejä.
Keskiaikaisista kaupunginarkistoista on Suomessa säilynyt vain vähän asiakirjoja. Kansallisarkistossa säilytettävään Pergamentti-kokoelmaan sisältyy vanhimpia Viipuriin liittyviä asiakirjoja. Pergamentti-kokoelman asiakirjat on digitoitu. Keskiajan asiakirjoja on käsitelty tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa vanhimmat Viipuria koskevat asiakirjat sisältyvät Viipurin maistraatin arkistoon. 1400–1600-luvuilta on kuitenkin säilynyt vain satunnaisia asiakirjoja, joista tarkemmat tiedot voi hakea Astia-verkkopalvelusta.
Lisäksi Viipuria koskevia Ruotsin vallan ajan tietoja löytyy
Ruotsin vallan ajalta Viipuria koskevaa aineistoa sisältyy myös Ruotsin valtionarkistossa oleviin keskushallinnon viranomaisten arkistoihin.
Lisäksi esimerkiksi viipurilaisten kauppiaiden yhteyksistä voi hakea tietoja Tallinnan tai Itämeren muiden rannikkokaupunkien arkistoista. Baltic Connections -projektissa on kartoitettu eri maiden arkistoaineistoja vuodet 1450–1800. Projektin työn tuloksista julkaistiin myös arkistojulkaisu Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic Sea (including the Netherlands) 1450–1800. Brill, Leiden; Boston 2007.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Gabriel Laguksen kokoelma ja Ragnar Rosénin kokoelma sisältävät Viipuria koskevaa aineistoa. Gabriel Laguksen kokoelma sisältää Laguksen 1890-luvulla kirjoittaman Viipurin kaupungin historian (Ur Wiborgs historia) lähdemateriaalin. Ragnar Rosénin kokoelma puolestaan sisältää mm. luetteloita Viipurin erilaisista asukas- ja ammattiryhmistä Vanhan Suomen ajalta.
Kansallisarkistossa säilytettäviä Viipuriin liittyviä yksityisiä arkistoja (henkilö-, perhe-, suku-, yhdistys- ja yritysarkistot) voi hakea Astia-verkkopalvelun avulla.
Viipurilaisten yksityisarkistoja säilytetään Kansallisarkiston lisäksi monissa yksityisissä keskusarkistoissa ja muissa laitoksissa. Esimerkiksi Hackmanin kauppahuoneen arkistoa säilyttää Åbo Akademis Bibliotek.
Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia sisältyy moniin eri Kansallisarkistossa säilytettäviin aineistoihin. Karttoja on sekä erillisissä karttakokoelmissa että sisältyneenä eri viranomaisten arkistoihin. Karttoja voi hakea Astia-verkkopalvelun avulla.
Karjalan karttoja voi hakea esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävistä pitäjänkartastosta, maanmittaushallituksen uudistusarkistosta ja senaatin kartastosta. Yleiskartat –kokoelmaan sisältyy merkittäviä venäläisten tekemiä karttoja kuten Viipurin kuvernementin atlas ja Steinheilin kartasto. Viipuria koskevia karttoja on digitoitu.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettäviin Viipurin läänin maanmittauskonttorin asiakirjoihin sisältyy myös Viipurin alueella sijanneiden tilojen tiluskarttoja.
Viipuria koskevia karttoja löytyy myös internetistä, kuten esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun VirtuaaliViipurista. Viipurista on julkaistu myös painettuja karttoja, kuten Viipurin karttakirja 1939. Genimap, Helsinki 2006.
Viipuriin liittyvistä rakennuspiirustuksista on kerrottu tarkemmin tämän tekstin kohdassa Rakentaminen.
Kansallisarkistossa säilytettäviä Viipuriin liittyviä valokuvia voi hakea Astia-verkkopalvelun avulla.
Yleensä valokuvaus on kuitenkin vain harvoin ollut osa viranomaistoimintaa, minkä vuoksi esimerkiksi Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettäviin Viipurin viranomaisten arkistoihin sisältyy vain satunnaisesti valokuva-aineistoa.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävässä Viipurin kaupungin muinaismuistotoimikunnan arkistossa on viipurilaisten rakennusten, linnoitusten ja muurien yksityiskohtia sekä kaupunkinäkymiä esittäviä kuvia. Mikkelin toimipaikassa säilytettävään paikkakuntavalokuvat-kokoelmaan sisältyy myös Viipuri-kuvia. Tarkemmat tiedot kuvista löytyvät Astiasta.
Viipuriin liittyviä valokuvia kannattaa ensisijaisesti etsiä esimerkiksi Museoviraston kuvakokoelmista tai Puolustusvoimien Kuvakeskuksen tuottamasta SA-kuva-arkistosta. Etelä-Karjalan museolla on Wiipuri-kokoelma, joka sisältää myös valokuvia. Viipurin historiallisen museon kokoelmaa, joka sisältää säilyneitä esinekokoelmia, valokuvia ja osaa taideteoksista, hoitaa Lahden historiallinen museo.
Valokuvia sisältyy myös eri laitoksissa säilytettäviin yksityisarkistoihin.