Rautatiehallitus oli vuonna 1877 perustettu keskusvirasto, joka johti Valtionrautateiden toimintaa ja vastasi vuodesta 1922 alkaen myös uusien ratojen rakentamisesta. Sen organisaatio koostui keskushallinnosta ja alueellisista piireistä, ja se toimi vuoteen 1990 asti liikenneministeriön alaisuudessa. Arkisto kattaa laajasti rautatietoimintaan liittyviä aineistoja, ml. rakentamis-, liikenne- ja henkilöstötietoja sekä karttoja ja piirustuksia. Aineistoa tutkittaessa on tärkeää perehtyä hallituksen organisaatiorakenteeseen ja hyödyntää organisaatiokaavioita. Aineistoja voi hakea Astiassa hakusanoilla Rautatiehallitu tai Rautatiehallitu koneosasto*.
Rautatiehallitus oli vuonna 1877 perustettu keskusvirasto, jonka tehtävänä oli johtaa rautatieverkoston operointia siihen liittyvine toimintoineen. Se oli samalla Valtionrautateiden ylin päättävä elin. Uusien rautateiden rakentaminen siirtyi sen vastuulle Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta vuonna 1922.
Rautatiehallituksen tehtävät oli organisoitu siten, että johdossa oli alussa laajoin valtuuksin Valtionrautateiden pääjohtajana toiminut kenraalitirehtööri (myöhemmin päätirehtööri ja pääjohtaja). Hänen alaisinaan oli vaihteleva määrä johtajia, joista kukin oli oman osastonsa (esim. koneosasto) päällikkö. Osastojen alle muodostui konttoreja (myöhemmin toimistoja), joiden alle puolestaan perustettiin oman erityisalansa tehtäviä hoitavia jaostoja.
Rautatiehallituksen keskustason organisaation rakenteeseen voi tutustua organisaatiokaaviota tutkimalla. Aluehallinto oli järjestetty siten, että maa oli jaettu osastojen alaisiin piireihin ja jaksoihin (esim. liikennepiirit, varastojaksot).
Rataosa Pietarista Valkeasaareen (sijaitsee Pohjois-Inkerissä vanhan valtakunnanrajan tuntumassa) kuului vuoteen 1918 saakka Suomen Valtionrautateille ja sitä hallinnoi suoraan päätirehtöörin alaisuudessa toiminut päätirehtöörin apulainen Pietarissa.
Sisällissodan aikana vuonna 1918 sodan molemmilla osapuolilla oli toisistaan erilliset rautatiehallintonsa, jotka muodostivat omat, Kansallisarkistossa säilytettävät arkistonsa.
Ensi vaiheessa rautatiehallitus toimi senaatin maanviljelystoimituskunnan alaisuudessa. Vuonna 1892 se siirrettiin perustetun kulkulaitostoimituskunnan alaisuuteen. Itsenäistymisen jälkeen se toimi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alla liikenneministeriön perustamiseen vuoteen 1970 saakka.
Rautatiehallituksen toiminta päättyi Valtionrautateiden liikelaitostamiseen vuonna 1990.
Rautatiehallitus ehti pitkän toimintansa aikana muodostaa laajan ja monipuolisen arkiston. Se on jaettu löyhän kronologisesti kuuteen arkistoon. Täten Rautatiehallituksen I arkistossa on sen varhaisinta aineistoa. Siihen on sisällytetty myös Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen hallussa olleita varhaisia rautatierakennuksia koskevia aineistoja. Myös rautatiehallituksen eri osastoilla (esim. liikenneosasto) on omat arkistonsa.
Rautatiehallituksen arkiston tutkimiseksi tulee ensin perehtyä sen organisaatioon. Organisaatiokaavion käyttö auttaa hahmottamaan mistä osasta laajaa kokonaisuutta etsittävä tieto löytyy. Tietystä työläydestään huolimatta sen käyttö säästää tutkijalta paljon aikaa, kun kokonaisuus hahmottuu selkeiksi osiksi.
Rautatiehallituksen keskustason organisaation lisäksi kannattaa muistaa myös alueorganisaation arkisto. Paikalliset tapaukset ja toiminnan yksityiskohdat saattavat löytyä helpommin sieltä kuin mittavan keskusorganisaation arkistosta.
Rautatiehallitus käsitteli laajasti kaikkia toimialaansa koskevia kysymyksiä. Sen vuoksi sen arkistoon sisältyy tietoja niin liikkuvan kaluston hankinnasta ja käytöstä, ratojen rakentamisesta ja ylläpidosta, tarveaineiden ja laitteiden ostosta ja myynnistä kuin vaikkapa tehdyistä pakkolunastuksista tai Valtionrautateiden toimittamista metsähakkuista ja tukkien uitoista.
Arkistossa on myös yksittäisiä rautatieläisiä koskevia tietoja. Esimerkiksi Rautatiehallituksen II arkisto sisältää henkilökuntamatrikkeleita. III arkistossa puolestaan on rautatieläisten henkilökortisto.
Rautatiehallitus tuotti toiminta-aikanaan myös suuren joukon erilaisia karttoja, jotka koskevat esimerkiksi rautatiesuunnitelmia ja radanrakennuksia. Luovutetun alueen rautatiesiltapiirustukset on nekin järjestetty omaksi kokoelmakseen.
Rautatiehallituksen asiakirjoja voi hakea Astia-verkkopalvelusta esimerkiksi hakusanoilla Rautatiehallitu* tai Rautatiehallitu* koneosasto*.
Rautatiehallituksen asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin ja Helsingin toimipaikoissa. Aineistot ovat etäsäilytyksessä, minkä vuoksi tehdyt tilaukset toimitetaan tilausta seuraavana aukiolopäivänä.