Kansallisarkiston säilyttämä kartta-aineisto on laaja ja monipuolinen. Karttoja on koko Suomen alueelta, mm. maanmittaustoimituksista piirretyt uudistuskartat, mutta myös Ruotsista ja ennen Suomeen kuuluneilta Venäjän alueilta. Kartat soveltuvat tutkimuksen apuvälineiksi, mutta niiden avulla ei voi esimerkiksi todistaa maanmittaustoimitusten lainvoimaisuutta. Karttoja voi etsiä monella menetelmällä, mm. luetteloista Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja Kansallisarkiston Astia-palvelun avulla. Suurta osaa kartoista pääsee tutkimaan internetin välityksellä digitaalisina, joitakin vain Kansallisarkiston tutkijasaleissa.
Toiset kartoista muodostavat oman kokoelmansa ja osa sisältyy johonkin arkistoon. Laajat karttakokoelmat ja kartoitusaineistokokonaisuudet ovat useimmiten jonkin viranomaisen toiminnan tuloksena syntyneitä, kuten maanmittaushallituksen ja -laitoksen kartta-arkistot tai metsähallituksen hoitoalueiden arkistojen kartat. Viranomaisarkistojen kartta-aineistojen lisäksi erittäin paljon hyvin erilaisia karttoja sisältyy yksityisarkistoihin, joita ovat mm. yksityisten ihmisten, yhdistysten, liikeyritysten tai talojen arkistot. Nämä kartat liittyvät usein yksityisen toimijan työhön tai harrastukseen, kuten kartat jonkin tilan maista tai karttaharrastajan kokoelma. Vanhimmat yksityisarkistojen kartta-aineistot ovat 1600-luvulta.
Useimmat suuret viranomaisten karttakokoelmat ovat syntyneet 1700-luvun ja 1900-luvun alun välisenä aikana. Joitakin on alettu tehdä jo 1600-luvulla, kuten maanmittaustoimituksista piirrettyjä uudistuskarttoja, ja niitä on korjailtu ja täydennetty aina 1960-luvulle asti. Kartoista suurin osa on Suomen alueelta, mutta myös Ruotsista ja Venäjältä alueilta, jotka kuuluivat Suomeen ennen toista maailmansotaa. Kartat kuvaavat joko yksityiskohtaisesti esim. jonkin pitäjän kiinteistöjaotusta ja maankäyttöä, kuten tiluksia ja teitä, tai laajempia, esim. läänien tai maakuntien alueita. Hyviä esimerkkejä erityyppisistä laajoista viranomaisten kartta-aineistoista ovat Viipurin läänin ja itäisen Suomen tilojen tuotantokykyä kuvaavat verollepanokartat ja Venäläiset topografiset kartat Etelä-Suomen alueesta.
Monia viranomaisten laajoja karttakokoelmia voi tutkia digitaalisessa muodossa ja mikrofilmiltä. Joihinkin voi tutustua vain Kansallisarkiston tutkijasaleissa.
Kansallisarkiston säilyttämiä karttoja voi käyttää apuna perinteisessä karttatutkimuksessa tai esim. paikallis-, talous-, asutus- ja kulttuurihistorian sekä sukututkimuksessa. Kaikki Kansallisarkistossa säilytettävät maanmittaustoimitusten kartat ovat jäljennöksiä, joista ei voi selvittää toimitusten lainvoimaisuutta. Sitä haluttaessa on otettava yhteyttä maanmittaustoimistoihin.
Karttoja voi etsiä ja tutkia sähköisessä muodossa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Joitakin karttoja voi tutkia vain tutkijasaleissa.
Suomen Urheiluarkistossa on tutkittavissa Suomen Suunnistusliitolle raportoidut suunnistuskartat. Karttoja on eri vuosikymmeniltä tuhansia. Niiden digitointia ei ole vielä aloitettu. Hyvän tuntuman suunnistuskarttojen muuttumiseen tarjoaa Jukolan viestin kartta-arkisto, joka löytyy verkosta.