Venäläisiltä joukko-osastoilta jäi Suomeen runsaasti niiden toimintaan liittyneitä asiakirjoja pääosin vuosilta 1808–1918 sekä karttoja ja piirustuksia samalta ajanjaksolta. Joukossa on joitain niin sanotun Vanhan Suomen eli venäläisen Viipurin läänin (1710–1811) ajanjaksolta peräisin olevia akteja eli asiakirjavihkoja. Vuoden 1918 sisällissodan aikana venäläiset poistuivat Suomesta, mutta eivät kyenneet ottamaan kaikkia asiakirjoja mukaansa. Suomalaiset viranomaiset kokosivat 1920-luvulla Sota-arkistoon eri puolilta löytämäänsä Venäjän armeijan jälkeensä jättämää aineistoa.
Venäläisen sotaväen vahvuus, mukaan lukien linnoitustöissä mukana olleet sekä laivasto, vaihteli autonomian aikana noin 9000-125000 mieheen. Arkistonmuodostajia joiden toiminnan tuloksena yllä mainittu aineisto on syntynyt, ovat muun muassa Venäjän armeijan esikunnat, sotilaspiirit, yksittäiset joukko-osastot, sotilasseurakunnat, armeijan tiedusteluelimet, santarmilaitos ja sotilassairaalat. Nämä asiakirjat täydentävät Venäjän sotahistoriallisessa arkistossa (RGVIA) Moskovassa sekä Merisotalaivaston arkistossa Pietarissa olevia varsinaisia joukko-osastojen arkistoja (fondeja).
Vuonna 1920 allekirjoitetun Tarton rauhansopimuksen mukaan venäläiset sotilasasiakirjat tuli luovuttaa Neuvosto-Venäjän arkistoviranomaisille. Osa asiakirjoista on jäänyt kuitenkin Suomeen. Näistä alun perin Sota-arkistoon sijoitetuista asiakirjoista on muodostettu 1970-luvulla Suomen Kansallisarkistoon kokoelma nimeltään Venäläiset Sotilasasiakirjat. Kokoelma sisältää noin 18 000 asiakirjaa. Yksi asiakirja voi käsittää jopa satoja sivuja erilaisia raportteja, muistioita, sähkeitä ja kirjeenvaihtoa.
Asiakirjoihin liittyvät kartat ja piirustukset koottiin 1917–1918 Museovirastoon ja Sota-arkistoon. Aineisto sisältää ajanjaksoja, joista on säilynyt vain hajakappaleita. Syynä ovat sotilashallinnon ajoittaiset muutokset sekä 1917–1918 tapahtumien olosuhteet. Sotilaskartat ja rakennuspiirustukset luetteloitiin Museovirastossa. Viaporin linnoituspiiriä koskeva aineisto oli aikaisemmin Museoviraston Suomenlinnan arkistossa ja muu Suomea esittävä aineisto Museoviraston rakennushistorian osaston arkistossa. Nämä kokoelmat käsittävät yhteensä noin 18 000 luetteloitua karttaa tai piirustusta ja ne ovat nykyisin kokonaisuudessaan Kansallisarkistossa.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa on yhteensä noin 6000 Viipurin insinöörikomennuskunnan karttaa ja piirustusta, joihin sisältyy Viipurin linnaa koskevan aineiston lisäksi muidenkin Viipurin rakennusten piirustuksia (vuosilta 1722–1918). Niitä tarvitaan kaupungin restaurointitöissä. Puolustusministeriön rakennushallinto on luovuttanut Kansallisarkistoon noin 2500 varuskuntien rakennuspiirustusta, joista osa kuuluu ns. vanhempaan karttakokoelmaan.
Venäläiset Sotilasasiakirjat -kokoelman asiakirjoja on käytetty esim. venäläisten joukko-osastojen toiminnan tutkimisessa. Karttoja ja piirustuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja on käytetty ja käytetään edelleen rakennushistorian tutkimisessa, erityisesti linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Asiakirjojen monipuolinen sisältö tarjoaa henkilöhistoriallista aineistoa jopa sukututkijoille, koska asiakirjojen joukossa on mm. ortodoksisia kirkonkirjoja, upseeri- ja miehistöluetteloita sekä sotilassairaaloiden potilasluetteloita. Asiakirjat ja kartat ovat pääasiassa venäjänkielisiä, mutta joskus ne on laadittu myös ruotsiksi.
Monet kartat ovat suuria ja kokonaisia kaupunkeja käsittäviä. Ne liittyvät usein vuosiraporttiin tai johonkin sellaiseen selvitykseen, jonka Venäjän armeija teki arvioidakseen kaupungin ja sen rakennusten sekä linnoituslaitteiden käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin. Kartat ovat yksityiskohtaisia, usein kauniita ja niissä näkyy selvästi esim. tiilirakennukset punaisella, puurakennukset keltaisella, graniittimuurit tietyllä harmaalla, maavallit ovat joko vaaleanruskealla tai jos ne on peitetty turpeella, vihreällä. Puut, pensaat ja puistot on niin ikään merkitty havainnollisesti. Karttoihin on voitu kirjoittaa myös luettelo rakennusten käytöstä, omistussuhteista ja jopa asukkaiden nimet.
Kansallisarkistossa omina kokonaisuuksinaan ovat Venäläiset sotilasasiakirjat (kokoelma), Venäläisten sotilasasiakirjojen kartat ja piirustukset (kokoelma), ns. vanhempaan kartta- ja piirustuskokoelmaan sisältyvät venäläiset rakennuspiirustukset, Viipurin insinöörikomennuskunta sekä VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset (Museovirastosta luovutetut piirustukset). Näiden kokoelmien asiakirjavihkoista on digitoitu vain pieni osa, mutta kartat ja piirustukset kokonaan. Verkkopalvelu Astian kautta on mahdollista hakea aineistoja ja tarkastella jo digitoituja asiakirjoja.
Lähdeviitteeseen tarvitaan kokoelman nimi Venäläiset sotilasasiakirjat, arkistomuodostajan nimi, mahdollisesti arkiston ja sarjan nimi sekä asiakirjan tai kartan/piirustuksen nimi ja tunnus, esim. VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset / VeSA Lappeenrannan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto / Lappeenrannan linnoitus- ja rakennuspiirustukset / 106 Lappeenrannan linnoitus. Kartta Lappeenrannan ja Taavetin välialueista ja ympäristöistä.