Tämä aineisto-opas opastaa merimieshuoneiden arkistoaineistojen käyttöön. Merimieshuoneet olivat vuosina 1752–1937 toimineita virastoja, jotka hoitivat merimiesten työnvälitystä, eläkkeitä ja sosiaaliturvaa. Arkistot sisältävät mm. matrikkeleita, luetteloita, laivapäiväkirjoja, pöytäkirjoja ja työhönottoon liittyviä asiakirjoja, jotka tarjoavat tietoa merimiehistä, heidän työpaikoistaan ja eläkkeistä. Tutkija voi löytää aineistoja Astiasta sekä hyödyntää Suomen Sukututkimusseuran merimiestietokantaa. Aineistoista saa tietoa merimiesten henkilötiedoista, palvelushistoriasta, eläkkeistä sekä alusten liikenteestä ja reiteistä.
Merimieshuoneet olivat virastoja, jotka huolehtivat merimiehiä koskevista asioita, kuten työnvälityksestä ja eläkkeistä. Merimieshuoneita toimi Suomessa vuosina 1752–1937 kaikkiaan 32.
Ruotsin valtakunnan ensimmäinen merimieshuone perustettiin Tukholmaan vuonna 1748 ammattitaitoisen meriväen saannin turvaamiseksi. Neljä vuotta myöhemmin tuli merimieshuoneiden perustaminen mahdolliseksi myös Suomessa, ja Suomen ensimmäinen merimieshuone perustettiin Turkuun. Merimieshuoneita perustettiin aluksi suurimmille rannikkopaikkakunnille, mutta myöhemmin myös joihinkin sisämaakaupunkeihin. Vuonna 1874 merimieshuone tuli pakolliseksi jokaiselle kaupungille, jonka satamasta harjoitettiin ulkomaankauppaa. Merimieshuoneet lakkautettiin vuonna 1937 annetulla lailla ja niiden tehtävät ja varat siirrettiin merikatselmusmiehille.
Aluksi merimieshuoneiden tehtävänä oli pelkästään tukea työkyvyttömiä merimiehiä. Tehtävät kuitenkin laajenivat ajan myötä käsittämään hyvin monenlaisia merimiehiä ja merenkulkua käsitteleviä asioita. Merimieshuoneet välittivät työtä laivoille, varmistivat oikean suuruisen palkan maksamisen sekä maksoivat eläkettä ja avustuksia työkyvyttömille ja vanhoille merimiehille ja heidän perheilleen. Merimieshuoneet toimivat eräänlaisina sosiaaliturvan edelläkävijöinä. Tämä oli tarpeen, jotta ulkomaankaupan kannalta elintärkeällä kauppalaivastolla oli aina saatavilla tarpeeksi motivoitunutta työvoimaa raskaisiin merimiestehtäviin.
Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta.
Kansallisarkiston toimipaikoissa säilytetään 27 merimieshuoneen arkistoja. Helsingin merimieshuoneen arkistoa säilytetään Helsingin kaupunginarkistossa, Viipurin arkistoa Leningradin Oblastin Valtiollisessa Arkistossa Viipurissa ja loppuja paikallisissa museoissa ja arkistoissa.
Merimieshuoneiden arkistot ovat säilyneet pääosin hyvin. Asiakirjoja arkistot sisältävät vaihtelevasti lähinnä merimieshuoneiden kaupunkien kokojen mukaan. Arkistot sisältävät esimerkiksi matrikkeleita, luetteloita, laivapäiväkirjoja, pöytäkirjoja, kirjeitä ja kaikenlaisia työnvälitykseen liittyneitä todistuksia ja lausuntoja.
Merimiehistä tietoa etsivän kannalta mielenkiintoisia asiakirjoja löytyy monista sarjoista. Tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat erilaiset matrikkelit ja luettelot. Luetteloita on esimerkiksi merimieshuoneisiin sisäänkirjautuneista, laivoilla työskennelleistä, avustuksia hakeneista ja monista muista. Merimiehistä voi saada tietoa myös monista muista sarjoista, kuten erilaisista työhönottoon liittyvistä asiakirjoista. Näitä ovat esimerkiksi mainekirjat ja työtodistukset.
Merenkulun ja laivaliikenteen tutkimuksen kannalta kiinnostavia asiakirjoja ovat ennen kaikkea erilaiset merenkulkuun liittyvät luettelot ja alusten laivapäiväkirjat.
Merimieshuoneiden arkistoista voi saada paljon mielenkiintoista tietoa merimiehistä ja merenkulusta. Kaikista merimiehistä saa helposti selville ainakin nimen, merimieshuoneeseen kirjautumisvuoden sekä syntymäpaikan ja -vuoden. Muiden perustietojen, kuten kielen ja osoitteen lisäksi, on mahdollista saada tietoa merimiehen palveluksesta eri laivoilla ja merillä.
Tietoja voi löytää siitä, millä laivoilla merimiehet työskentelivät, mahdollisista karkaamisista, ulkomaille siirtymisestä tai merillä kuolemisesta. Tietoja voi löytää myös siitä, jos merimies uransa jälkeen haki eläkettä tai muita avustuksia merimieshuoneelta.
Arkistoista on mahdollista saada myös paljon tietoa kaupungin satamista seilanneista aluksista. Tärkeimpiä lähteitä aluksia ja merenkulkua tutkittaessa ovat alusten laivapäiväkirjat, joista voi saada tietoja alusten reiteistä ja tapahtumista merillä. Laivapäiväkirjoja arkistot sisältävät lähinnä 1800-luvun lopulta lähtien. Merenkulusta voi saada tietoa myös monista merimieshuoneiden pitämistä luetteloista.
Merimieshuoneiden arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Aineistoa voi hakea ja tilata tutkittavaksi Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelun avulla. Astian kautta löytyvät myös ne asiakirjat, jotka on digitoitu. Joidenkin merimieshuoneiden arkistoja on myös kaupunginarkistoissa, kuten Helsingin merimieshuoneen Helsingin kaupunginarkistossa.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy kirjautumisen vaativa merimiestietokanta. Aineisto löytyy Sukuhausta valitsemalla etusivun näkymästä Rajaa hakua aineistojen mukaan -→ Merimiehet. Hakuun syötetään etsittävän henkilön nimi. Käytännöllisintä on syöttää hakuun pelkkä sukunimi, jonka jälkeen avautuvasta aakkosellista listasta on helppo löytää etsittävä henkilö. Listasta saa heti tiedon ainakin henkilön sisäänkirjautumisesta merimieshuoneeseen sekä syntymäajan ja -paikan. Viimeisenä on tieto siitä, mistä merimieshuoneen arkistosta ja asiakirjayksiköstä tieto on peräisin.
Tutkijan on hyvä tutustua myös muihin sivustolta löytyviin merimiehiä koskeviin luetteloihin, joista voi löytyä lisää tietoja etsittävästä henkilöstä. Tietokantaan on kerätty tiedot kaikista paitsi Viipurin merimieshuoneesta. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tietokanta olisi täydellinen listaus kaikista suomalaisista merimiehistä. Jotkut merimiehet voivat löytyä kuolleiden luettelosta, vaikka heitä ei löydä sivuston päätietokannasta.
Merimiestietokannan tutkimisen jälkeen on tutkijan suunnattava merimieshuoneen arkistoa säilyttävään Kansallisarkiston toimipaikkaan. Ensimmäiseksi kannattaa käydä läpi erilaisia luetteloita. Nämä saattavat antaa tarkkoja tietoja merimiehen pesteistä, jonka perusteella on mahdollista etsiä tietoa muista asiakirjoista. Usein hyödyllinen sarja on H Sisällön mukaan järjestetyt asiakirjat, joka voi sisältää hyvin monenlaisia merimiehiä koskevia asiakirjoja.
Merimieshuoneiden arkistot ovat hyvin eri kokoisia ja laatuisia. Merimiehistä on tietoja usein hyvin monessa asiakirjassa ja ainoa keino tietojen löytämiseksi on käydä tarkasti läpi suuri määrä asiakirjoja.