Tämä aineisto-opas käsittelee ammattikuntalaitoksen asiakirjoja. Se oli Suomessa voimassa 1600-luvulta vuoteen 1868, jolloin se lakkautettiin elinkeinonvapausasetuksella. Kansallisarkistossa säilytetään 42 eri ammattikunnan asiakirjoja, jotka kuvaavat käsityöläisten toimintaa useissa kaupungeissa. Aineistot sisältävät mm. pöytäkirjoja, jäsenluetteloita, tilikirjoja ja muuta ammattikuntien toiminnassa syntynyttä asiakirjamateriaalia. Aineisto on keskeinen lähde henkilöhistorialliselle ja elinkeinohistorialliselle tutkimukselle. Osa aineistosta on saatavilla digitoituna Astiasta, kuten Helsingin ja Viipurin aineistot.
Ammattikuntalaitos oli useimmissa Euroopan maissa keskiajalla vallinnut järjestelmä, jonka mukaan varsinkin käsityöläisammateissa saivat toimia vain tietyn ammatin harjoittajien virallisen yhdistyksen, ammattikunnan jäsenet. Ammattikuntalaitos toimi osassa Suomen kaupunkeja 1600-luvulta vuoteen 1868, jolloin asetus elinkeinonvapaudesta lakkautti ammattikunnat.
Ammattikuntalaitoksen muodostivat kymmenet Suomen eri kaupungeissa toimineet ammattikunnat. Ammattikuntia toimi Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Kristiinankaupungissa, Kuopiossa, Loviisassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Porvoossa, Tammisaaressa, Turussa, Uudessakaupungissa, Vaasassa ja Viipurissa. Muissa kaupungeissa ammattikuntia ei toiminut, koska ne saivat elinkeinovapauden jo perustettaessa.
Jokaisella käsityöläisammattiryhmällä oli oma ammattikunta kaupungissa. Ammattikunta valvoi käsityöläismestarien työn laatua, avusti hädänalaisia ammattiveljiä ja käsitteli ammattikunnan jäsenten välisiä riita-asioita. Ammattikunta valvoi myös, ettei kaupungissa harjoitettu laittomasti käsityöammatteja.
Ammattikunnan ylintä päätösvaltaa käytti ammattikunnan kokous. Tärkeimmät luottamushenkilöt olivat ammattikunnan vanhin eli oltermanni sekä kaksi apulaista.
Vain osa ammattikuntien asiakirjoista on säilynyt. Kansallisarkiston arkistoissa on aineistoa 42 ammattikunnan toiminnasta. Aineistoa on joistakin Helsingin, Hämeenlinnan, Kokkolan, Oulun, Porin, Uudenkaupungin, Vaasan ja Viipurin ammattikunnista. Lisäksi Kansallisarkistossa on koottu omaksi kokoelmakseen ammattikuntalaitosta koskevia muita asiakirjoja kuten asetuksia, säädöksiä ja sääntöjä.
Eri ammattikuntien arkistot sisältävät vaihtelevasti asiakirjoja. Laajimmat ammattikuntien arkistot sisältävät toistakymmentä sarjaa asiakirjoja, mutta osassa niitä on vain muutama. Yleisiä asiakirjoja ovat ammattikuntaan kuuluvien luettelot, kokousten pöytäkirjat ja erilaiset tilikirjat. Näiden lisäksi arkistot sisältävät sekalaisesti erilaisia ammattikuntien toiminnassa syntyneitä muita asiakirjoja.
Kansallisarkiston hallussa olevia ammattikuntien arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Oulussa, Turussa sekä Vaasassa. Ammattikuntien arkistoja on lisäksi muissa arkistoissa. Esimerkiksi Turun ammattikuntien arkistoja säilytetään Turun kaupunginarkistossa ja ammattikuntia koskevaa materiaalia on myös Helsingin kaupunginarkistossa ja Kansallismuseossa.
Ammattikuntia koskevat asiakirjat ovat tärkein lähde tutkittaessa käsityöläisammattilaisia. Asiakirjat kuvaavat ammattikuntien toimintaa ja mahdollistavat parhaimmillaan myös henkilöhistoriallisen tutkimuksen. Asiakirjojen painopiste on 1800-luvulla ja 1700-luvun lopussa. Varhaisemmalta ajalta ei ole löydettävissä kuin yksittäisiä tietoja.
Tärkeimpiä ammattikuntien asiakirjoja ovat pöytäkirjat. Pöytäkirjoihin merkittiin tietoja ammattikuntien toiminnan kaikilta osa-alueilta. Pöytäkirjoista voi löytää tietoja esimerkiksi ammattikuntien taloudenhoidosta, niiden käsittelemistä riita-asioista ja asiakkaiden valituksista. Henkilöhistoriallisesti mielenkiintoisimpia ovat merkinnät käsityöläisistä. Käsityöläisen ura jakautui kolmeen vaiheeseen. Ura alkoi oppipojasta ja päättyi kisällivaiheen jälkeen mestariksi. Pöytäkirjat sisältävät merkintöjä näiden uravaiheiden varrella tehdyistä erilaisista näytteistä ja anomuksista. Tietoja voi saada myös esimerkiksi kisällien oppiajan pituudesta ja heitä ohjanneesta mestarista.
Toinen tärkeä asiakirjasarja ovat erilaiset ammattikuntiin kuuluneiden luettelot. Henkilöhistoriallista tutkimusta tekevän tutkijan kannattaa ensimmäiseksi etsiä hakemaansa henkilöä näistä luetteloista.
Eri ammattikuntien arkistojen tietosisältö vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä aineistoa arkistossa on säilynyt. Pöytäkirjojen ja ammattikuntaan kuuluvien luetteloiden lisäksi monet arkistot sisältävät paljon sekalaisia asiakirjoja. Kaikista ammattikunnista ei pöytäkirjojakaan ole kuitenkaan säilynyt, jolloin niiden toiminnasta ei paljoa tietoa pysty saamaan.
Kansallisarkistossa säilytettävät Helsingin ammattikuntien arkistot ja Viipurin puuseppien ammattikunnan arkisto sekä kokoelma yleisiä ammattikuntalaitosta koskevia asiakirjoja on digitoitu ja niitä voi tutkia Astia-palvelussa. Muita Kansallisarkistossa säilytettäviä ammattikuntien arkistoja voi tutkia Kansallisarkiston toimipaikoissa.
Ammattikuntia koskeviin asiakirjoihin voi tutustua Astiassa. Kiinnostuksen kohteena olevan arkistonmuodostajan nimi, esimerkiksi 'Helsingin muurari*', tulee kirjoittaa Astian hakukenttään.
Lisää taustatietoa ammattikuntia koskevista asiakirjoista saa alla olevista lähteistä. Kirsi Vainion kirjoitelman ”Turun kaupunginarkistossa säilytettävät Turkulaisten käsityöläisammattikuntien asiakirjat” voi tilata luettavaksi Kansallisarkiston Helsingin toimipaikan tutkijasalin päivystäjältä.