Kansallisarkiston pergamentti-kokoelma sisältää 286 asiakirjaa vuosilta 1316–1836. Se muodostuu eri tahoilta saaduista pergamenteista, jotka on kirjoitettu kalkitulle nahalle. Aineisto kattaa laamannien ja kihlakunnantuomarien kiinnekirjoja sekä muita maanomistukseen liittyviä asiakirjoja, kuten rajatuomioita ja läänityskirjeitä. Kokoelma soveltuu esim. keskiajan ja varhaismodernin ajan yhteiskunnan, talouden ja henkilöhistorian tutkimukseen. Kaikki asiakirjat on digitoitu ja löydettävissä Astiasta kronologisesti ja paikkakunnittain luetteloituna. Tutkimuksessa voi hyödyntää myös Diplomatarium Fennicum -tietokantaa sekä keskiajan ruotsin kielen sanakirjaa.
Kansallisarkiston pergamentti-kokoelma koostuu 286 pergamentille kirjoitetusta asiakirjasta. Kokoelman yhdistävä tekijä on asiakirjojen materiaali eli kalkilla käsitelty nahka. Kokoelma on muodostettu eri tahoilta saaduista pergamenteista. Pergamentti-kokoelman, ja samalla Kansallisarkiston, vanhin asiakirja on kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316. Nuorin asiakirja on puolestaan vuonna 1836 laadittu kauppasopimus hautapaikan ostamisesta Hampurin Nikolauksenkirkon hautausmaalta. Suurin osa pergamenteista on 1500- ja 1600-luvuilta.
Pergamentteja on Kansallisarkiston kokoelmassa vuosilta 1316–1836 ja ne on järjestetty kronologisesti. Koko Kansallisarkiston pergamentti-kokoelma on digitoitu.
Pergamentti-kokoelman suurimman asiakirjaryhmän muodostavat laamannien ja kihlakunnantuomarien käräjillä antamat kiinnekirjat aatelisherrojen toisiltaan tai talonpojilta ostamiin maa-alueisiin. Kokoelmassa on myös näiden vidimaatiot eli virkamiesten oikeiksi vahvistamat asiakirjakopiot. Lisäksi pergamentteihin sisältyy maanomistukseen liittyviä rajatuomioita, kuninkaiden myöntämiä aatelis- ja läänityskirjeitä sekä muutamia testamentteja ja perinnönjakoasiakirjoja.
Osa pergamentti-kokoelman keskiaikaisista ja 1500-luvun alkupuolen asiakirjoista on julkaistu lähdesarjoissa Bidrag till Finlands historia tai Finlands medeltidsurkunder (FMU). Dokumentteja Finlands medeltidsurkunder -teossarjasta on tallennettu myös Diplomatarium Fennicum -tietokantaan.
Pergamentti-kokoelmaa voi käyttää lähteenä esimerkiksi Ruotsin ajan yhteiskunnallisten, maanomistus- ja taloudellisten olojen tutkimuksessa. Asiakirjoista voi saada tietoja myös sosiaalisista oloista. Myös henkilöhistoriallisessa tai sukututkimuksessa pergamentti-kokoelman dokumenteista saattaa olla apua, koska monissa asiakirjoissa on tietoja yksittäisistä henkilöistä.
Pergamentti-kokoelman muodostamisessa yhdistävä tekijä on ollut asiakirjojen materiaali. Tämä saattaa hankaloittaa kokoelman käyttöä ja yksittäisten tietojen etsiminen voi olla vaikeaa. Tästä syystä etenkin keskiaikaisten asiakirjojen kohdalla kokoelman asiakirjoja kannattaa käyttää lähdesarjoista löytyvien editioiden tietojen tarkistamiseen ja täydentämiseen.
Kokoelman luonteesta johtuen asiakirjat voivat toimia lisälähteinä esimerkiksi 1400–1500-lukujen sekä 1600-luvun alun tutkimisessa. Niiden avulla voi täydentää muun muassa voudintilien tietoja, 1630-luvulta lähtien läänintilien tietoja.
Mainintoja keskiaikaisista asiakirjoista löytyy suomalaisen Diplomatarium Fennicum -tietokannan lisäksi Ruotsin valtionarkiston ylläpitämästä Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven -tietokannasta. Molempia tietokantoja voi käyttää muun muassa keskiaikaisissa asiakirjoissa esiintyvien henkilöiden ja paikkojen tutkimiseen. Niiden avulla voi esimerkiksi etsiä maininnat kaikista asiakirjoista, joissa Kaarle Knutinpoika esiintyy.
Pergamentti-kokoelman kaltaista asiakirja-aineistoa on myös muissa Kansallisarkiston kokoelmissa, kuten paperisessa Suomea koskevassa Acta historica (1365–1921)-kokoelmassa. Sen osalta voi hyödyntää myös Diplomatarium Fennicum -tietokantaa. Jonkin verran samantyyppistä aineistoa on myös Ecclesiastica (1546–1838)- ja Topographica -kokoelmissa sekä Ruotsiin liittyvässä Suecica (1457–1827) -kokoelmassa.
Kansalliskirjastossa on pergamentti-kokoelmaa vastaava kokoelma Pergamenttikirjeet. Siihen sisältyy 115 pergamenttiasiakirjaa vuosilta 1328–1863. Asiakirjat ovat pääasiassa ulkomaihin (etupäässä Ruotsiin) liittyviä.
Sen lisäksi Kansalliskirjastossa säilytetään laajaa keskiaikaista pergamenttifragmenttien kokoelmaa. Tämä Fragmenta membranea -kokoelma koostuu pääosin latinankielisestä kirjallisuudesta, jota käytettiin katolisen kirkon messuissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa.
Pergamentti-kokoelman käyttäminen on helppoa, koska se on kokonaisuudessaan digitoitu. Pergamentti-kokoelma löytyy Astia-verkkopalvelusta.
Myös pergamenttien selkäpuoli on digitoitu. Selkäpuolella on usein tietoa asiakirjan sisällöstä ja/tai sen omistushistoriasta.
Pergamentit on luetteloitu kronologisesti ja paikkakunnan nimen mukaan. Siten esimerkiksi kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316 on luettelossa ensimmäisenä nimellä 1 Yninge 1316–1316.
Pergamentti-kokoelman asiakirjojen tutkimuksessa hyödyllinen apuväline voi olla vanhan ruotsin verkkosanakirja Fornsvenks lexikalisk databas, joka kattaa keskiaikaisen ja 1500-luvun kielen sanaston.