Tämä aineisto-opas käsittelee Valtiokonttorin korvausasiakirjoja, jotka liittyvät sodanjälkeisiin korvauksiin luovutetuille alueille jääneestä omaisuudesta. Asiakirjat sisältävät tarkkoja tietoja yksityishenkilöiden ja yhteisöjen omaisuudesta ja soveltuvat erityisesti evakko- ja omistushistorian tutkimukseen. Digitoituja tililtäottokortteja voi hakea Astiassa hakusanalla Valtiokonttori korvausasiaintoimisto, ja niiden avulla voi etsiä hakemusnumeroita laajempiin asiakirjoihin. Materiaalit on tilattava etukäteen tutkimusta varten.
¶ Mitä ovat valtiokonttorin korvausasiakirjat?
Valtiokonttorin korvausasiakirjat syntyivät talvi- ja jatkosodan alueluovutusten seurauksena, kun valtio maksoi yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Pieni osa korvauksista myönnettiin myös esimerkiksi kotirintaman pommitusvahinkojen kattamiseen. Käytännön työn suorittivat kunnalliset arvioimislautakunnat, joiden työn tuloksena valtiokonttoriin perustettu korvausasiaintoimisto maksoi korvaukset ja säilytti korvausasiakirjat. Nämä asiakirjat päätyivät sittemmin Kansallisarkistoon.
Korvauksia maksettiin kolmessa erässä. Ensimmäinen korvauslaki (420/1940) säädettiin talvisodan alueluovutuksessa menetetyn omaisuuden korvaamiseksi. Toinen korvauslaki (390 ja 391/1945) puolestaan oli tarkoitettu kattamaan jatkosodan alueluovutuksen aineellisia menetyksiä. Lisäkorvauslain (180/1955 ja 181/1956) nojalla puolestaan myönnettiin lisäkorvausta eräille talvisodan jälkeen korvausta saaneille.
Korvausasiakirjat ovat edellä lueteltujen lakien perusteella syntyneiden korvaushakemusten ja korvausten maksamiseen liittyvien kortistojen muodostama kokonaisuus. Hakemukset ovat erinomainen lähde sen selvittämiseksi, mitä kiinteää tai irtainta omaisuutta eri tahot luovutetuilla alueilla omistivat. Hakemukset ovat usein hyvin tarkkoja: menetettyjen sukkaparien määrän ilmoittaminen ei ollut tavatonta.
¶ Digitoidut asiakirjat
Korvausasiakirjoista on digitoitu lisäkorvauslakiin liittyvät tililtäottokortit. Digitoitu aineisto on käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa. Korteista ilmenevät siinä mainittua henkilöä koskevat korvaushakemusten numerot niin ensimmäisen, toisen kuin lisäkorvauksenkin osalta. Näin käyttäjä voi selvittää, onko hänen tutkimansa henkilö, yritys tai yhteisö hakenut korvausta.
Mikäli kortti löytyy, voi siinä olevien hakemusnumeroiden avulla löytää itse korvaushakemukset, joissa yksityiskohtaiset tiedot rajan taakse jääneestä omaisuudesta ovat.
¶ Miten löydän etsimäni korvauksenhakijan kortin verkosta?
Tietoja voi etsiä Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta esimerkiksi hakusanalla ”Valtiokonttori* korvausasiaintoimisto*”. Samalla hakusanalla löydät Astian toimijavälilehdeltä Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston toimijakortin, jolle on listattu kaikki kyseisen arkistonmuodostajan tuottamat aineistot. Tarpeellinen sarja on sarja Ah Kortisto lisäkorvauslain tililtäottokorttien jäljennöksistä. Myös digitoituihin asiakirjoihin pääsee käsiksi Astian kautta.
¶ Mitä tietoja tililtäottokortista tarvitaan korvaushakemusten löytämiseksi?
Tililtäottokortin tärkein tietosisältö ovat siinä näkyvät korvaushakemusten numerot. Alla olevassa esimerkissämme Juho Korhoselle on myönnetty ensimmäisen korvauslain perusteella korvausta hakemuksella numero 66/736 (merkitty kuvaan numerolla 1).
Korhonen on saanut toisen korvauslain mukaista korvausta hakemuksella, jonka numero on 66/1400 (merkitty kuvaan numerolla 2). Käytännössä hakemukset on järjestetty arkistoon niin, että hakemuksista ensimmäinen on liitetty jälkimmäisen yhteyteen. Tämän vuoksi vain numero 66/1400 on tässä tapauksessa tutkijalle tärkeä.
Tililtäottokortista ilmenee myös, että Korhonen sai korvausta myös lisäkorvauslain perusteella. Sitä koskevan hakemuksen numero on 83854, joka on merkitty korttiin kahteenkin kohtaan (merkitty kuvaan numerolla 3). Näiden kahden numeron, 66/1400 ja 83854 avulla on mahdollista löytää arkistosta kyseistä henkilöä koskevat asiakirjat.
¶ Miten tutkimuksessa edetään hakemusnumeroiden selvittämisen jälkeen?
Hakemusnumeroiden selvittämisen jälkeen on aika suunnata Kansallisarkiston Mikkelin tutkijasaliin, jossa valtiokonttorin korvausasiakirjoja voi tutkia. Suuren määränsä ja vaihtelevan kuntonsa vuoksi itse hakemuksia ei nimittäin ole digitoitu. Korvausasiakirjat ovat Mikkelissä etäsäilytyksessä, joten ne on tilattava tutkijasaliin ennakkoon. Edellisenä päivänä klo 14 mennessä tehdyt tilaukset toimitetaan Mikkelin tutkijasaliin torstaisin ja perjantaisin. Asiakirjojen tutkiminen arkistossa on maksutonta.
Tarvittaessa korvaushakemuksista voi tilata itselleen valokopiot kotiin. Valokopioista ja tehdystä selvitystyöstä veloitetaan Kansallisarkiston hinnaston mukainen maksu. Valokopiotilauksen voi tehdä joko postitse (Kansallisarkisto, PL 258, 00171 Helsinki), puhelimitse (0295 33 7400) tai sähköpostitse (kirjaamo@kansallisarkisto.fi).