Tämä aineisto-opas käsittelee Viipurin insinöörikomennuskuntaa, joka johti linnoitustöitä Vanhan Suomen alueella 1700–1900-luvuilla. Arkisto sisältää n. 6000 venäjänkielistä karttaa ja piirustusta Viipurin ja muiden paikkakuntien linnoituksista, rakennuksista ja varustuksista. Aineisto soveltuu sotilas-, rakennus- ja kaupunkihistorian tutkimukseen sekä restauroinnin ja rakennustekniikan lähteeksi. Digitoitu materiaali on saatavilla Astiassa hakusanalla Viipurin insinöörikomennusk*, täydentäviä aineistoja löytyy myös muista kotimaisista ja venäläisistä arkistoista.
Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. Vanhaan Suomeen sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700-luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä, toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.
Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729–1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751–1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.
Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.
Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853–1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin vuonna 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860-luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue. Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin:
Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista.
Aineiston joukossa on piirustuksia myös linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista. Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.
Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin.
Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.
Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa Astiassa. Jos kartta tai piirustus on digitoitu, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Kyseisen arkiston korttinäkymän löytää Astian hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla Viipurin insinöörikomennusk*.
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle. Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722–1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17–20) sisältyy kuitenkin vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.
Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset". Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta Astia-verkkopalvelussa.
Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.
Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa Venäjän kansalliskirjastossa (RNB) säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchtelenin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelen toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä sisältyy Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.