Mummonmökin historiaa (hakuohje)

Tämä hakuohje opastaa, miten selvittää maaseudulla sijaitsevan kiinteistön eli mummonmökin historiaa Astia-palvelun avulla.

Mistä lähden liikkeelle?

Ennen kuin alat etsiä aineistoa Astia-palvelusta, on sinulla hyvä olla tiedossa etsimäsi mökin tarkka sijainti. Myös mökin ja sen alueen yksityiskohtaisemmasta historiasta (Kuka mökin on aiemmin omistanut? Mikä on alueella toimivan/toimineen mahdollisen seurakunnan nimi? Mihin lääniin mökki on kuulunut?) on etsinnässä hyötyä.

Tärkein kiinteistöä yksilöivä tieto, jonka avulla tietoja haetaan, on kiinteistön kiinteistötunnus tai rekisterinumero. Maaseudulla sijaitsevaan kiinteistöön liittyviä perustietoja kuten kiinteistötunnusta tai rekisterinumeroa voi tiedustella Maanmittauslaitokselta. Maanmittauslaitokselle ovat keskittyneet kiinteistöjen jakamiseen liittyvät asiakirjat, kun taas Kansallisarkisto tarjoaa tietoa pääasiallisesti maan omistamiseen liittyen.

Tutkimuksen aloittaminen on helpompaa, jos tiedät, minkä tyyppisestä historiasta olet kiinnostunut.

Mikäli olet kiinnostunut mökin rakennukseen ja ympäristöön liittyvästä historiasta, kannattaa sinun suunnata tutkimaan vanhoja karttoja. Jos olet kiinnostunut enemmän ihmisistä – mökin entisistä omistajista ja alueella asuneista henkilöistä –, voit aloittaa tutkimisen tutustumalla kauppakirjoihin, perukirjoihin, henkikirjoihin ja kirkonkirjoihin.  

Huomaathan, että henkilötietoja sisältävistä aineistoista ovat kotikoneilta vapaasti käytettävissä ainoastaan sata vuotta vanhemmat aineistot.  

Vanhempien aikojen aineistojen tutkiminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä aineistot on kirjoitettu vanhalla käsialalla, minkä lisäksi ne ovat usein ruotsinkielisiä. Apua vanhojen käsialojen tulkitsemiseen saat Kansallisarkiston tekstintunnistustyökalusta sekä Vanhat käsialat ja asiakirjat -oppaasta.

Mitä tietoa voin saada selville?

Aika määrittää omalta osaltaan sitä, mitä lähteitä on käytettävissä ja mitä tietoa on löydettävissä. Yksittäisten aineistojen kohdalla on hieman eri aikamääreitä: esimerkiksi karttoja ja perukirjoja on digitoitu paljon 1700–1800-luvuilta, mutta 1900-luvun puolen aineistoista on digitoitu vain murto-osa. 1900-lukua tutkiva saattaakin joutua turvautumaan tietopyynnön tekemiseen tai aineiston tutkimiseen paikan päällä tutkijasalissa.

Maanmittaushallituksen arkistoista voit löytää mökin alueen vanhan kartan. Lisäksi voit löytää sieltä karttoihin liittyviä asiakirjoja, kuten jakokirjoja, pyykkiselityksiä, pöytäkirjoja ja asiakirjoja tilusvaihdoista. Nykyisen kaltaisia rakennuspiirustuksia ei Kansallisarkistosta juurikaan löydy, sillä maaseudulla on tarvittu rakennuslupa vasta vuodesta 1949 alkaen.

Kauppakirjat voivat tarjota tietoa mökin omistusoikeuden siirtymisestä henkilöltä toiselle. Kauppakirjat ovat Kansallisarkistossa ensisijaisesti lainhuudon liitteinä.

Perukirjoista saattaa löytyä tietoa talon irtaimistosta ja tilan perinnästä, mutta harvemmin yksityiskohtaista tietoa rakennuksista.

Mökin aiempien omistajien lisäksi voit yrittää etsiä tietoa siitä, kuka mökin ympäristössä on asunut. Siinä pääset alkuun Kansallisarkistossa säilytettävien henkikirjojen ja kirkonkirjojen avulla.

Mökin alueen historiasta voi löytyä tietoa myös muilla keinoin. Voit esimerkiksi etsiä alueen paikallishistoriaa käsittelevää kirjallisuutta tai tutustua paikallishistoriallisiin yhdistyksiin ja kotiseutuyhdistyksiin, jotka tuntevat alueen historian usein yksityiskohtaisesti. Yleiskartoista saatat löytää lisätietoa, kuten vanhoja paikannimiä, jota voit hyödyntää paikallishistoriaan perehtymisessä. Tietoa Kansallisarkiston säilyttämistä yleiskartoista löydät Arkistojen Portista.

Hakuohjeet

Kartta

Valtaosa vanhoista kartoista löytyy digitoituna Astia-palvelusta. Se, missä muodossa aineistoa voi tutkia, kerrotaan aina Astiassa. 

Karttoja kannattaa etsiä Astiasta pääasiallisesti seuraavista kokonaisuuksista:  

• Maanmittaushallituksen uudistusarkisto (1634–1960)  

• Maanmittaushallituksen historiallisen kartta-arkiston Pitäjänkartasto-sarja (1749–1917) 

Maanmittaushallituksen uudistusarkistoon (1634–1960) kuuluva kartta  

• Avaa Astia-palvelusta Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Selaa sivun alaosan puunäkymään. 

• Etsi haluamasi lääni joko sarjasta MHA Maakirjakartat (1634–1698) tai MHA U Uudistuskartat ja –asiakirjat (1700–1960). 

• Kun olet löytänyt haluamasi läänin, klikkaa puunäkymästä sitä aineistoa, jonka nimessä on haluamasi kylä haluamanasi ajanjaksona. 

  • Esim. Jos haluat tarkastella Sääksmäessä sijaitsevan Huittulan kylän karttaa vuodelta 1926, klikkaat aineistoa nimeltä “H73a:4/1-9 Huittula; Kartta ja asiakirjat jakokuntien välisestä vesialueiden piirirajainkäynnistä (1926-1926)”. 

• Klikkaa “Tarkastele digitaalisena”. Digitoitu kartta avautuu uudelle välilehdelle.

Maanmittaushallituksen historiallisen kartta-arkiston Pitäjänkartasto-sarjaan (1749–1917) kuuluva kartta

• Avaa Astia-palvelusta sarja “Ia.* Pitäjänkartasto (1749–1917)”. Selaa sivun alaosan puunäkymään. 

• Klikkaa puunäkymästä sitä aineistoa, jonka nimessä on etsimäsi pitäjä. 

• Klikkaa “Tarkastele digitaalisena”. Digitoitu kartta avautuu uudelle välilehdelle. 

• Kartan valmistusaika lukee “Tiedot”-sivupalkin “Tietosisältö ja historia” -kohdassa. 

Huomaa, että Pitäjänkartasto-sarjan alkuperäiset karttarullat on leikattu yleislehtijaon ruutujen mukaisiin pienempiin karttalehtiin. Karttoja ei siis näe kokonaisina vaan osina suuremmasta kartasta. Lisätietoa Pitäjänkartastosta löydät Arkistojen Portista. 

Haku paikannimellä

• Kirjoita etsimäsi alueen nimen alkuosa Astia-palvelun hakukenttään, mutta katko sana valitsemastasi taivutuskohdasta tähtimerkillä. Näin saat hakutuloksiin mahdollisimman monta aluetta käsittelevää aineistoa. 

  • Esim. Haettaessa Sääksmäkeä käsitteleviä aineistoja kannattaa hakusanaksi kirjoittaa Sääksmä*, sillä se tuottaa hakutuloksiksi myös muodot Sääksmäen, Sääksmäkeä jne. 

• Klikkaa “Lisää hakurivi +” ja lisää hakusanaksi joko kart* tai charta.  

  • Hakusana kart* sisältää suomenkieliset muodot kuten kartta, kartan, kartat jne., mutta myös ruotsinkielisen muodon karta. 

• Klikkaa “Hae aineistoja”. 

• Valitse vasemmasta reunasta säilytyspaikaksi “Digitaalinen aineisto”. Halutessasi voit myös tarkentaa haun aikarajausta.

• Haluamasi kartan kohdalla klikkaa “Tarkastele digitaalisena”. Digitoitu kartta avautuu uudelle välilehdelle. 

Vanhojen karttojen tulkitseminen ei aina ole helppoa, sillä kartoissa kuvattu maasto on voinut muuttua kartan valmistumisen jälkeen. Kannattaakin pohtia, näkyykö kartassa jotain, mikä on saattanut pysyä samassa paikassa kartan valmistumisajankohdasta saakka (esim. kirkko, joki, järvi).  

Yleiskartoista voit löytää lisätietoa (kuten vanhoja paikannimiä), jota voit hyödyntää mökin paikallishistorian tutkimisessa. Ohjeet Kansallisarkiston säilyttämien yleiskarttojen etsimiseen löydät Arkistojen Portista.  

Myös Maanmittauslaitos (entinen Maanmittaushallitus) säilyttää paljon vanhoja karttoja. Lisätietoa Maanmittauslaitoksen säilyttämistä kartoista löydät Maanmittauslaitoksen kotisivuilta.  

Kauppakirja

Ennen kauppakirjoihin tutustumista kannattaa lukea aiheeseen liittyvät Arkistojen Portti -artikkelit “Lainhuudot” sekä “Tuomiokunnat”.

Kauppakirjat ovat Kansallisarkistossa ensisijaisesti lainhuudon liitteinä, joten niitä kannattaa etsiä Astia-palvelusta lainhuudatuksien avulla. Tämä johtuu siitä, että Kansallisarkistossa ei säilytetä kaikkia julkisten kaupanvahvistajien arkistoja.

Lainhuutopöytäkirjassa on tieto siitä, milloin edellinen omistajanvaihdos on tapahtunut eli pöytäkirjasta saa tiedot aina edeltävästä lainhuudosta.

Kansallisarkistosta löytyy lainhuudatusasiakirjoja 1700-luvulta vuoteen 1993 saakka, mutta kotikoneelta pääset käsiksi vain 1900-luvun alkua vanhempiin asiakirjoihin. Joissakin tapauksissa 1900-luvulta ei löydy lainkaan digitoituja lainhuudatusasiakirjoja.

Lainhuudatusasiakirjojen löytäminen Astia-palvelusta ei aina ole suoraviivaista ja se vaatiikin usein kärsivällisyyttä.

Oikean lainhuudon – ja sitä kautta kauppakirjan – löytämisessä voivat auttaa Kansallisarkistossa säilytettävät hakemistot. Lainhuudoille löytyy Astiasta oma lainhuutokortistonsa, joka on jaettu kahteen eri kokoelmaan:

• Lainhuutokortisto (kokoelma) (1932-1993) 

• Lainhuutokortisto II (kokoelma) (1932-1993) 

Lainhuutokortistossa on tiedot vuosina 1932–1993 kiinteistöille myönnetyistä lainhuudoista. Lisäksi joissakin Kansallisarkiston toimipaikoissa on manuaalisia lainhuutokortistoja tätä edeltävältä ajalta. Kussakin lainhuutorekisterikortissa kerrotaan, mille kiinteistölle lainhuuto on tehty ja kuka lainhuutoa on hakenut. Lainhuutorekisterikorttien avulla voi siis selvitä, mistä oikea lainhuuto löytyy. Kortiston kortit on järjestetty kunnan, kylän ja kiinteistön rekisterinumeron mukaan. Kortisto on käytettävissä ainoastaan Kansallisarkiston toimipaikkojen asiakaskoneilla. 

Lainhuudatuspöytäkirjojen etsiminen Astiasta

Digitoituja lainhuutoja löytyy Astia-palvelusta ensisijaisesti renovoitujen tuomiokirjojen Ilmoitusasiain pöytäkirjoista. Renovoiduissa tuomiokirjoissa olevien lainhuutojen etsiminen Astian hakutoiminnolla voi olla haastavaa, joten apuna kannattaa hyödyntää Astian “Selaa aineistoja” -näkymää:

• Avaa Astia-palvelun “Selaa aineistoja” -näkymä.

• Hae näkymästä haluamasi tuomiokunta.

• Etsi puunäkymästä tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat ja niiden sisältä Ilmoitusasioiden pöytäkirjat.

  • Esim. Kuopion tuomiokunnan digitoidut lainhuudot kauppakirjoineen vuosilta 1872–1967 löytyvät aineistokokonaisuuden “Kuopion tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat (HMA)” sarjasta “KO b Ilmoitusasioiden pöytäkirjat (1872–1967)”.

• Etsi Ilmoitusasioiden pöytäkirjojen puunäkymästä haluamasi vuoden aineisto ja klikkaa sitä.

• Klikkaa “Tarkastele digitaalisena”. Digitoitu aineisto avautuu uudelle välilehdelle.

• Voit nyt etsiä aineistosta haluamasi kauppakirjan.

Muut kuin renovoitujen tuomiokirjojen Ilmoitusasioiden pöytäkirjoihin sisältyvät lainhuudatusasiakirjat löytyvät Astia-palvelusta hieman eri alasarjoista. Joskus ne löytyvät Astiasta käräjäkunnittain:

Joskus ne taas löytyvät omasta Lainhuudatusasiain pöytäkirjat -sarjastaan:

Lainhuudatusasiakirjoja, jotka eivät sisälly renovoituihin tuomiokirjoihin, voi myös etsiä Astia-palvelusta tuomiokunnan/käräjäkunnan sekä aineistotyypin nimellä:

• Esim. hakusanayhdistelmällä saarijärv* lainhuudatus* pöytäkirj* löytyvät Saarijärven käräjäkunnassa myönnetyt lainhuudot kauppakirjoineen ja muine liitteineen. 

• Jos haet aineistoa edellä kuvatulla tavalla, voit kokeilla klikata Astian “Sarjat”-välilehteä. Sieltä löytyvät usein ne tuomiokuntien pöytäkirjat, joihin lainhuudatukset sisältyvät. 

Julkisten kaupanvahvistajien arkistojen puoleen käännytään vasta silloin, jos omistusoikeuden siirrolle ei ole haettu lainhuutoa. Niiden aineistot ovat keskimäärin lainhuudatusasiakirjoja tuoreempia, sillä Julkinen kaupanvahvistaja -järjestelmä syntyi vasta vuonna 1933.

Kaupanvahvistajana on saattanut toimia myös nimismies. Nimismiesten kaupanvahvistukset sisältyvät nimismiespiirien arkistoihin eikä niitä pysty hakemaan nimismiehen nimellä. Niitä varten täytyy etsiä Astia-palvelusta ensin toivottu nimismiespiirin arkisto. 

Perukirja

Perukirjoista saattaa löytyä tietoa mökin irtaimistosta, mutta harvemmin yksityiskohtaista tietoa rakennuksesta. Kansallisarkistossa perukirjoja säilytetään yleensä oikeusviranomaisten (alioikeus, hovioikeus) arkistoissa.  

Oikeusviranomaisten arkistoissa olevia perukirjoja voi hakea Astia-palvelusta esimerkiksi hakusanayhdistelmällä porin raastuvanoikeuden perukirja* 1881 tai käkisalmen tuomiokunnan perukirja* 1902.  

Voit myös tutustua haluamasi oikeuden perukirjoihin etsimällä oikeuden ensin Astian “Selaa aineistoja” -näkymästä.

Kansallisarkistossa säilytettävistä perukirjoista on digitoitu pääsääntöisesti vuotta 1918 vanhemmat perukirjat. 

Lisätietoa perukirjoista ja niiden historiasta sekä Kansallisarkistossa säilytettävien perukirjojen etsimisestä löydät Arkistojen Portista. 

Henkikirja

Henkikirjat voivat olla keino syventyä mökin alueen paikallishistoriaan. Henkikirjat ovat kunnittain laadittuja väestöluetteloita, joita käytettiin verotuksen ja hallinnon perustana 1600-luvulta 1990-luvulle asti. Henkikirjat sisältävät tietoa mm. nimistä, syntymäajoista, ammateista ja kiinteistöistä. Niistä selviää usein, ketkä asuivat samassa ruokakunnassa. Vanhemmat henkikirjat ovat tiedoiltaan usein niukempia kuin uudemmat henkikirjat. Tiedot on esitetty henkikirjoissa kylittäin, rekisterinumeron mukaisessa järjestyksessä. 

Ruotsin vallan aikaiset vuoden 1634 henkikirjat kuuluvat voudintilien arkistoon ja loput vuosien 1635–1808 henkikirjat läänintilien arkistoon. Autonomian ja itsenäisyyden ajan henkikirjat muodostavat oman kokoelmansa.

Jotta löydät mökin alueen paikallishistoriasta kertovan henkikirjan, tarvitset tiedon mökin sijainnista.  

Lisätietoa henkikirjoista ja henkikirjoittajista löydät Arkistojen Portista. 

Kirkonkirjat

Henkikirjojen tavoin myös kirkonkirjat voivat valaista kuvaa mökin alueen paikallishistoriasta – nimenomaan alueella aiemmin asuneista henkilöistä. Kirkonkirjat ovat erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Kirkonkirjat koostuvat eri asiakirjatyypeistä, joista kukin tarjoaa omanlaistaan tietoa tiettyyn seurakuntaan kuuluneista ihmisistä. Esimerkiksi rippikirjat voivat kertoa perheiden sukulaisuussuhteista, kun taas syntyneiden ja kastettujen luetteloista löytyvät seurakunnassa syntyneet lapset aikajärjestyksessä. 

Jotta löydät mökin alueen seurakunnan kirkonkirjat, sinun tulee tietää mökin alueella olevan/olleen seurakunnan nimi.  

Arkistojen Portin “Sukututkimus”- ja “Sukututkimuksen peruslähteitä” -artikkeleihin on koottu oivaa lisätietoa kirkonkirjoista.