Tämä aineisto-opas käsittelee Suomen historiallista tuomioistuinlaitosta ja sen kolmiportaista rakennetta. Alioikeuksina toimivat eri aikoina kihlakunnanoikeudet, raastuvanoikeudet, käräjäoikeudet ja erityistuomioistuimet, ja niiden toiminta järjestettiin tuomiokuntien mukaan. Keskeistä aineistoa ovat tuomiokuntien mukaan järjestetyt tuomiokirjat. Aineisto soveltuu erityisesti oikeuslaitoksen rakenteen, paikallisen oikeudenkäytön ja oikeudellisten käytäntöjen tutkimukseen.
Suomen oikeuslaitos on nykyään kolmiportainen. Tuomioistuinten oikeusaste on vaihdellut hieman eri aikoina, ja maaseudulla ja kaupungeissa on ollut erilaisia käytäntöjä. Oikeudet ovat periaatteessa oikeusasteita vain suhteessa toisiinsa, joten alla oleva taulukko on yksinkertaistettu kuvaus asiasta.
| Ensimmäinen oikeusaste (alioikeudet) |
|---|
| Kihlakunnanoikeudet |
| Raastuvanoikeudet |
| Käräjäoikeudet |
| Kämnerinoikeudet |
| Laamanninoikeudet (1600-luvulle) |
| Erityistuomioistuimia |
| Toinen oikeusaste (ylioikeudet) |
|---|
| Hovioikeudet |
| Laamanninoikeudet (1600-luvulta) |
| Erityistuomioistuimia |
| Kolmas oikeusaste (ylimmät oikeudet) |
|---|
| Korkein oikeus |
| Korkein hallinto-oikeus |
Suomessa on toiminut lukuisia alioikeuksia. Yleisinä alioikeuksina toimivat keskiajalta vuoteen 1993 asti kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet. Kihlakunnanoikeudet toimivat maaseudulla ja raastuvanoikeudet ennen vuotta 1959 perustetuissa ns. vanhoissa kaupungeissa. Vuonna 1993 kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet yhdistettiin ja niistä tuli käräjäoikeuksia.
Näiden lisäksi alioikeuksina ovat toimineet laamanninoikeudet ja kämnerinoikeudet, jotka lakkautettiin vuonna 1868 sekä joukko erityistuomioistuimia. Laamanninoikeudet olivat keskiajalla aluksi ensimmäisen asteen tuomioistuimia, mutta vakiintuivat 1600-luvulla toisen asteen tuomioistuimiksi kihlakunnanoikeuksien ja hovioikeuksien välille. Laamanninoikeuksien toiminta rajattiin vuoden 1734 lailla riita-asioihin ja poikkeuksellisesti myös pieniin rikosjuttuihin.
Kämnerinoikeudet olivat joidenkin raastuvanoikeuksien alaisuudessa toimineita oikeuksia, jotka ratkaisivat pieniä riitajuttuja ja toimittivat toisinaan esitutkinnan rikosasioissa. Erityistuomioistuimet ovat olleet tiettyä rajattua asiaa käsitteleviä tuomioistuimia. Tällä hetkellä Suomessa toimii neljä erityistuomioistuinta.
Tuomiokunta oli kihlakunnanoikeuksien virasto ja kihlakunnantuomarin virka-alue. Useat tuomiokunnat muodostivat yhdessä laamanninkunnan. Tuomiokunnat on tärkeä termi, koska kihlakunnan oikeuksien arkistot on järjestetty tuomiokuntien mukaan.
Tuomiokirjat on yleisnimitys, johon lasketaan yleensä kihlakunnanoikeuksien (tuomiokuntien), mutta myös raastuvanoikeuksien arkistoissa olevat oikeuksien pöytäkirjat. Joskus tuomiokirjoiksi lasketaan myös laamannin- ja kämnerinoikeuksien pöytäkirjat. Tuomiokirjoja on sekä alkuperäisinä, että puhtaaksikirjoitettuina eli renovoituina. Tuomiokirjoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa.