Tämä aineisto-opas käsittelee Suomen hovioikeuksien arkistoja. Ne sisältävät mm. aktisarjoja, tuomiotaltioita ja diaareja. Hovioikeuden jutut jaotellaan edelleen vedottuihin, alistettuihin, hovioikeuden omiin ja valitusjuttuihin, mikä ohjaa asiakirjojen arkistointia. Tiedonhaku aloitetaankin yleensä diaareista, joiden kautta löytyvät juttujen aktit ja päätökset. Aineisto tarjoaa tietoa oikeusprosesseista, henkilöistä ja yhteiskunnallisista olosuhteista erityisesti valtiopetosasioissa, uskontorikoksissa ja virkarikoksissa. Sitä voidaan käyttää esim. oikeus- ja henkilöhistorian tutkimuksessa. Osa aineistosta on käyttörajoitettua, ja salassa pidettyihin asiakirjoihin tarvitaan käyttölupa.
Hovioikeudet ovat toisen asteen tuomioistuimia, jotka käsittelevät lähinnä valituksia alioikeuksien ratkaisuista. Näiden lisäksi hovioikeudet käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkarikoksia ja valvovat oman hovioikeuspiirinsä alioikeuksia. Ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudet ovat käsitelleet aiemmin myös uskontorikoksia ja aatelisia koskevia asioita.
Suomessa on nykyisin viisi hovioikeutta, joista ensimmäinen perustettiin vuonna 1623 Turkuun. Turun hovioikeuden oli aluksi tarkoitus käyttää korkeinta tuomivaltaa Suomessa, mutta käytännössä se ja muut hovioikeudet ovat toimineet aina toisen asteen tuomioistuimina. Korkeinta tuomiovaltaa käytti aluksi kuningas, myöhemmin Ruotsin korkein oikeus ja senaatin oikeusosasto ja nykyään korkein oikeus. Muut hovioikeudet ovat Vaasan hovioikeus (1775), Itä-Suomen hovioikeus (1839), joka perustettiin Viipuriin ja toimii nykyään Kuopiossa, Helsingin hovioikeus (1952) ja Rovaniemen hovioikeus (1979). Vuonna 1978 perustettu Kouvolan hovioikeus yhdistettiin Itä-Suomen hovioikeuteen vuonna 2014.
Kansallisarkistossa säilytetään kaikkien hovioikeuksien paitsi Rovaniemen hovioikeuden arkistoja. Viipurin hovioikeuden ja sen työtä jatkaneen Itä-Suomen hovioikeuden arkistot on arkistoitu erillisiksi kokoelmiksi.
Hovioikeuksien arkistot sisältävät runsaasti niiden käsittelemien juttujen asiakirjoja. Toisin kuin alioikeuksissa, pöytäkirjat eivät hovioikeuksien arkistoissa ole yleensä tärkeimpiä asiakirjoja. Tiedonhaun kannalta tärkeämpiä asiakirjoja ovat aktit, joihin on nidottu jutun käsittelyssä syntyneet asiakirjat, kuten erilaiset lausunnot ja kirjeet. Pöytäkirjoista voi saada kuitenkin merkittäviä tietoja 1800-luvun keskivaiheille asti. Muita tärkeitä asiakirjoja ovat päätös- ja tuomiotaltiot, joihin on kirjattu juttujen päätökset ja pieni kuvaus jutusta sekä diaarit ja jakoluettelot, joiden avulla aktit ja päätökset löytyvät.
Näiden lisäksi hovioikeuksien arkistot sisältävät esimerkiksi hovioikeuden valvomien alioikeuksien pöytäkirjoja eli tuomiokirjoja ja aatelisten perukirjoja.
Osa hovioikeuden käsittelemien juttujen asiakirjoista on käyttörajoitettu. Käyttörajoitus voi olla 25–100 vuotta jutun vireille tulosta tuomioistuimessa. Salassa pidettävien asiakirjojen käyttöön voi hakea käyttölupaa. Lisää tietoja tästä saa arkistoa säilyttävän toimipisteen henkilökunnalta.
Hovioikeuden arkistoista voi saada tietoja niiden käsittelemistä jutuista. Arkistot ovat tärkeä lähde ennen kaikkea tutkittaessa juttuja, joiden käsittely aloitettiin suoraan hovioikeudesta. Näitä ovat olleet valtio- ja maanpetosasiat, uskontorikokset, eräät aatelisia koskeneet rikokset ja ylempien virkamiesten virkarikokset. Jutuista ja niihin liittyneistä ihmisistä voi saada hyvin monipuolista tietoa tutustumalla juttua koskeviin asiakirjoihin. Oikeudessa annetut lausunnot ja muut selvitykset kuvaavat ihmisten elämää usein hyvin monipuolisesti. Hovioikeuksien käsittelemät jutut jaetaan karkeasti neljään osaan. Tämä jaottelu on hyvä tuntea, koska jutut on järjestetty arkistoissa pääosin tämän mukaan.
1. Vedotut jutut. Syntyivät riita-asioiden asianomaisten valitettua alempien oikeusasteiden tuomioista hovioikeuteen.
2. Alistetut jutut. Hovioikeudet tarkastivat vuoteen 1979 asti alioikeuksien tutkimat raskaat rikokset, joista saattoi seurata kuolemanrangaistus tai vähintään kuusi vuotta kuritushuonetta.
3. Välittömästi hovioikeuden tuomiovaltaan kuuluvat jutut. Rikokset, joissa hovioikeudet ovat toimineet ensimmäisenä oikeusasteena.
4. Valitusjutut. Jos vetoaminen hovioikeuteen ei ollut sallittua, pystyi asianomainen tekemään valituksen tai kantelun hovioikeudelle. Valituksen perusteena oli oltava oikeuden epäpätevyys tai oikeusprosessissa tapahtunut virhe.
Helsingin hovioikeuden arkistoon, Kouvolan hovioikeuden arkistoon ja Viipurin hovioikeuden arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa, Itä-Suomen hovioikeuden arkistoon Joensuun toimipaikassa, Turun hovioikeuden arkistoon Turun toimipaikassa ja Vaasan hovioikeuden arkistoon Vaasan toimipaikassa.
Arkistojen kuvailutiedot löytyvät verkkopalvelu Astiasta kirjoittamalla hakukenttään arkiston nimi, esimerkiksi Helsingin hovioikeuden arkisto.
Hovioikeuksien juttujen kirjaaminen asiakirjoihin on vaihdellut aikojen kuluessa. Juttuja on merkitty useisiin sarjoihin, joiden nimistä ei aina helposti käy ilmi, mitä asiakirjoja sarja sisältää. Jutut on pääsääntöisesti järjestetty sarjoihin edellisessä luvussa mainitun jaottelun mukaan. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, ja tietyn tyyppisiä juttuja on aikojen saatossa saatettu merkitä useaan eri sarjaan. Tutkijan on ongelmatilanteissa hyvä kysyä neuvoa Kansallisarkiston henkilökunnalta, joka neuvoo tiedonhaussa.
Jutun etsiminen aloitetaan pääsääntöisesti diaareista, joihin on kirjattu kaikki hovioikeuden käsittelemät jutut. Diaarista saatujen tietojen avulla löytyvät jutun kannalta tärkeät aktit, päätökset ja pöytäkirjat. 1800-luvun loppua vanhempien juttujen etsinnässä joutuu diaarista joskus siirtymään juttujen jakoluetteloon, josta löytyvät tiedot muiden asiakirjojen löytämiseen. Kansallisarkistossa on laadittu erilaisia luetteloita ja kortistoja auttamaan tiedonhakua hovioikeuksien arkistoista. Näistä saa tietoa arkiston henkilökunnalta.
Turun hovioikeudesta ja sen asiakirjojen etsimisestä saa lisää tietoa Turun hovioikeutta käsittelevästä Portin artikkelista.