Tähän artikkeliin on koottu sukututkimuksessa tarvittavat keskeiset lähteet ensisijaisesti Kansallisarkistossa. Sukututkimuksen voi helposti aloittaa verkossa omalla tietokoneellaan, sillä monet sukututkimusseurat ja –yhdistykset ylläpitävät omia kotisivuja, joilta löytyy runsaasti tietoa. Kansallisarkiston laajasta sukututkijoille hyödyllisestä aineistosta on tähän teemaan kerätty keskeisimpiä.
Sukututkimus aloitetaan ns. lähtöhenkilöstä, josta tutkijalla on oltava tarkat nimitiedot sekä syntymäaika ja -paikka. Jokaisesta sukulaisesta on hyvä koota perustiedot: nimen lisäksi syntymä-, vihkimä- ja kuolinaika, asuinpaikat sekä ammatit. Turhan työn välttämiseksi on hyvä tarkistaa esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuran (SSS) kirjastosta onko suvusta aikaisemmin tehty sukukirjoja. Sukututkimuksen voi hyvin aloittaa vaikka kotona oman tietokoneen ääressä ja tutustua internetin kautta löytyvään aineistoon. Perusteellinen sukututkija hakeutuu myöhemmin alkuperäisen aineiston pariin.
(lähde: Suomen Sukututkimusseura)
Kansallisarkisto on sukututkijalle pohjaton aarreaitta, mutta sieltä löytyvän aineiston hallitseminen vaatii kärsivällisyyttä. Jotta aineistosta olisi hyötyä, kannattaa tutustua Kansallisarkiston kotisivuilta löytyvään ”Tutki aineistoja” -sivuun, joka opastaa alkuun.
Suomen asutuksen yleisluettelo löytyy Astiasta omana kokonaisuutenaan. Luettelosta on julkaistu kattava 50-sivuinen opas.
Kansallisarkistossa säilytettävistä aineistoista voit etsiä tietoa Astia–verkkopalvelusta ja Finna-hakupalvelusta.
Astia on asiakirjojen etsimiseen, tilaamiseen, kaukolainaamiseen ja digitoitujen asiakirjojen tarkasteluun tarkoitettu sähköinen verkkopalvelu. Sen avulla voit tehdä myös selvitys- ja jäljennetilauksia sekä selata julkisia digitoituja asiakirjoja. Finna-hakupalvelusta löydät yhdellä haulla arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoa.
Lisää tietoa Kansallisarkiston sivuilta löytyvistä tietokannoista ja apuvälineistä arkistoaineistojen käyttöön löydät kohdasta “Verkkopalvelut ja tietokannat”.
Tärkein lähdeaineisto sukututkimusta aloitettaessa ovat kirkonkirjat, joista vanhimmat ovat 1630-luvulta.
Tarkempaa tietoa kirkonarkistoista löytyy myös Portista, jossa esitellään evankelis-luterilaisten seurakuntien ja inkerinsuomalaisten seurakuntien arkistot sekä ortodoksiset kirkonarkistot. Lisäksi 1700-luvulta lähtien Pietarin alueella toimi Pyhän Marian ja Pyhän Katariinan seurakunnat, joiden arkistoista löytyy tietoa Pietarissa asuneista seurakuntien jäsenistä vuosilta 1733-1936.
Portista löytyy tarkempaa tietoa myös Luovutettuun Karjalaan ja Petsamoon liittyvistä aineistoista.
Digitoitujen kirkonkirjojen avulla sukututkimuksen voi aloittaa vaikka kotoa käsin. Kirkonkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta, josta on saatavilla vuotta 1860 vanhempien seurakuntien kirkonkirja-aineisto. Sukututkijan kannattaa tutustua Astian käyttöohjeisiin.
Kirkonkirjojen digitointi tulee vähentämään mikrofilmattujen kirkonkirjojen käyttöä tulevaisuudessa, vaikka monet sukututkijat käyttävät edelleen mielellään mikrofilmattuja aineistoja. Mikrofilmatut kirkonkirjat ja henkikirjat ovat tutkijoiden käytettävissä Kansallisarkiston tutkijasaleissa. Apuna voi käyttää valtakunnallisia ja alueellisia mikrofilmi- ja korttiluetteloita.
Kansallisarkiston mikrofilmattuja aineistoja lainataan myös kirjastoihin. Mikrofilmejä (rullia tai kortteja) voit tutkia kotikuntasi kirjastossa, sillä monilla kirjastoilla on mikrofilmien lukulaitteita ja kokoelma mikrofilmejä omalta alueeltaan. Mikrofilmejä voi myös kaukolainata kirjastoihin. Lainatilaus tehdään kirjastosta käsin. Mikrofilmejä ei saa kotilainaksi.
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy Kari Elorannan kirjoittama verkkojulkaisu ”SUTU-vinkkejä kirjastoihmisille” (2004), joka on edelleen ajankohtainen ja varsin kattava opas tietoa etsiville sukutukijoille. Julkaisu on ensisijaisesti tarkoitettu kirjastoalan ammattilaisille, mutta tekstistä löytyy monia vastauksia sukututkijoita askarruttaviin kysymyksiin.
Kansallisarkiston digitoituihin kirkonkirjoihin ja siviilirekistereihin voi tutustua Astia-palvelussa.
Kansallisarkistossa on digitoitu erityisesti vanhimmat kirkonkirja-aineistot noin 1860-luvulle saakka. Joistakin seurakunnista on käytettävissä myös tätä uudempaa aineistoa. Luovutetun Karjalan ja Petsamon kirkonkirjat ovat nykyisin omatoimisesti käytettävissä Astia-palvelussa. Siviilirekisterit löytyvät Luovutetun alueen siviilirekisterit -kokoelmana.
100 vuotta vanhempi aineisto on vapaasti käytettävissä kotikoneilta. 100 vuotta nuorempi aineisto on käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa (yhteystiedot). 100 vuotta nuoremman aineiston käyttäminen tutkijasalissa edellyttää tutkimusluvan hakemista noin viikkoa ennen arkistokäyntiä. Käyttölupahakemuslomakkeet (hakemus ja sen liitelomake) löytyvät Portin Käyttörajoitus-sivulta.
Internetistä löytyy nykyisin runsaasti sukututkimuksen kannalta hyödyllistä tietoa. Sukututkijan käyttämiä lähteitä löytyy niitäkin yhä enemmän sähköisinä: alkuperäisaineistoa digitoituina tai erilaisia tietokantoja.
Sekä Suomen Sukututkimusseuran että Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen kotisivuilta löytyy sukututkijoille tärkeää tietoa ja erilaisia hakemistoja. Sukututkimusyhdistyksistä, -seuroista ja sukututkijoista löytyy tietoa Suomen sukututkimusyhdistyksen verkkosivuilta.
Suomen sukututkimusseura ylläpitää historiankirjojen hakuohjelmaa eli HisKiä, jonka käyttöön voi perehtyä hakuohjeissa. Sukutieto-lehdessä (1995:4, 4-8) on julkaistu Pertti Vuorisen kirjoittama mielenkiintoinen artikkeli historiakirjojen kopioimistyöstä.
Kansallisarkiston ja Suomen Sukututkimusseuran yhteisessä projektissa digitoitiin kaikki vuotta 1860 vanhemmat kirkonkirja-aineistot. Aineisto on käytettävissä vapaasti Astia-verkkopalvelussa.
Mormonikirkon ylläpitämä tietokanta Family Search, josta löytyy Suomen sukututkimusseuran historiakirjajäljennösten henkilötietoja.
Karjala-tietokantasäätiön luovutettua aluetta koskevaa Katiha-tietokantaa voi käyttää vaikka omalta kotitietokoneelta. Tietokantaan on tallennettu henkilötietoja Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävien luovutetun alueen seurakuntien vuosien 1700-1949 kirkonkirjoista, mutta 100 vuotta nuoremmat kirkonkirjatiedot ovat käytettävissä ainoastaan Kansallisarkiston toimipaikkojen tutkijasaleissa Katihan Windows-versiossa.
Suomen maatalousmuseon Sarkan tietokanta tarjoaa tietoa suomalaisista maatiloista eri aikoina.
Kansallisarkisto on julkaissut lukuisia kirjoja, jotka ovat tärkeitä lähdeteoksia sukututkijoille. Kansallisarkiston kirjoihin voi tutustua paikan päällä toimipaikoissa sekä tehdä hakuja Finna-tietokannassa. Lisäksi Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa Helsingissä on kattava kokoelma alan kirjallisuutta.
Ajan tasalla oleva luettelo Kansallisarkiston julkaisuista löytyy julkaisuluettelo-sivulta.
Sukututkija ei selviä pelkällä suomen kielellä. Vanhemmat dokumentit ovat usein ruotsin- tai venäjänkielisiä ja lisäksi arkistoista löytyy myös saksan tai latinan kielellä kirjoitettuja asiakirjoja.
Verkossa voi myös tutustua ja opiskella itsenäisesti vanhojen käsialojen saloja. Jyväskylän yliopiston ”Runebergistä riimuihin – johdatus vanhaan ruotsiin” verkkoaineisto tarjoaa mahdollisuuden perehtyä vanhoihin teksteihin, käsialoihin sekä vanhan ruotsin hallinnan apuvälineitä.
Sukututkimusta tehdään kaavamaisesti seuraavalla tavalla evankelis-luterilaisten kirkonkirjojen avulla. Tarkempaa ohjeistusta sukututkimuksen tekemiseen löytyy sukututkimusoppaista.
1. Syntyneiden luettelo
2. Lastenkirjat (jos seurakunnassa käytetty)
3. Rippikirjat eli pääkirjat (kylät taloittain, kaupunginosat tonteittain, aakkosellinen hakemisto)
4. Vihittyjen luettelo
5. Kuolleiden luettelo
6. Siirrytään seuraavaan sukupolveen ja edetään samalla tavalla.
Sukututkimusta tehdään kaavamaisesti seuraavalla tavalla ortodoksisten kirkonkirjojen avulla. Tarkempaa ohjeistusta sukututkimuksen tekemiseen löytyy sukututkimusoppaista.
Ortodoksisten seurakuntien historiakirjoista käytetään nimitystä metrikkakirja, joka sisältää vuosittain syntyneet, vihityt ja kuolleet.
1. Syntyneiden luettelo (metrikat)
2. Rippikirjat eli pääkirjat
3. Vihittyjen luettelo (metrikat)
4. Kuolleiden luettelo (metrikat)
5. Siirrytään seuraavaan sukupolveen ja edetään samalla tavalla.