Ruotsin ajan sotilasasiakirjat Kansallisarkiston Militaria-kokoelmassa sisältävät pääasiassa 1700-luvun ja 1800-luvun alun suomalaisrykmenttien henkilöluetteloita ja hallintoasiakirjoja. Aineisto kattaa sotilaiden nimet, syntymäpaikat, palvelusajat ja muita taustatietoja. Se soveltuu sotahistorian sekä henkilö- ja sosiaalihistorian tutkimukseen. Kansallisarkistoon on hankittu Ruotsista mikrofilmejä, jotka täydentävät kotimaisia aineistoja ja ovat käytettävissä Astiassa. Lisäksi lääninhallitusten arkistoissa on rajoitetusti sotilasasiakirjoja, kuten katselmusrullia, jotka tukevat erityisesti 1700-luvun tutkimusta. Laajempi Ruotsin ja Suomen välisen sodan aineisto löytyy myös Ruotsin valtionarkistosta.
Kansallisarkistossa säilytettävään Militaria-kokoelmaan on koottu Ruotsin ajan suomalaisten joukkojen asiakirjoja. Kokoelma sisältää asiakirjoja pääasiassa 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta. Se on keskeisin Ruotsin ajan sotilasasiakirjojen kokoelma Suomessa. Militaria-kokoelman lisäksi Kansallisarkistossa säilytetään eri sotiin liittyvien asiakirjojen kokoelmia. Lääninhallitusten arkistoissa on jonkin verran sotilaisiin liittyviä asiakirjoja. Esimerkiksi Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkistossa on länsisuomalaisten rykmenttien katselmusluetteloita 1690-luvulta eteenpäin.
Ruotsin ajan sotilasasiakirjat sisältävät runsaasti erilaisia katselmusrullia eli henkilöluetteloita, joihin on kirjattu rykmenttien päällystö ja miehistö. Lisäksi asiakirjoihin kuuluu sotamiehenottoon, tarkastuksiin ja ylennyksiin liittyviä luetteloita sekä joukkojen hallintorutiinien hoitoon liittyviä asiakirjoja.
Suomessa säilytettävät Ruotsin ajan sotilasasiakirjat soveltuvat tänne sijoitettujen joukkojen tutkimiseen henkilö- ja sosiaalihistorian kannalta ja yleisemmin sotalaitoksen vaiheiden tutkimiseen Suomen alueella. Rykmenttien katselmusrullat ovat hyödyllinen lähde sukututkijoille. Aineisto soveltuu etupäässä 1700-luvun ja 1800-luvun alun tutkimiseen. 1700-lukua edeltävän ajan sekä sotatapahtumien tutkiminen edellyttää Ruotsin valtionarkistossa säilytettävien aineistojen hyödyntämistä. Kansallisarkistoon on hankittu Ruotsista mikrofilmejä Suomea ja suomalaisia joukkoja koskevista asiakirjoista.
Militaria-kokoelmaan kuuluvista sotilasasiakirjoista käytetyimpiä ovat pääkatselmus- ja muut rullat, jotka ovat rykmenttien sotilaiden henkilöluetteloita. Niihin on merkitty joukko-osastojen päällystö, alipäällystö ja miehistö sekä heidän keskeisimmät tietonsa. Katselmusrulliin merkittävistä tiedoista annettiin 1600-luvun lopulta alkaen määräyksiä useaan otteeseen.
1600-luvun lopulla vakiintui, että pääkatselmusrulliin tuli kirjoittaa muun muassa sotilaiden etu- ja lisänimet, kotipaikka sekä tieto heidän ruodustaan tai rusthollistaan. Vuoden 1685 ohjeen perusteella rulliin tuli kirjoittaa myös upseerien, aliupseerien, korpraalien ja rumpalien palkkaukseen osoitetut tilat ja verot. Sotilaille annettiin ruotsinkieliset sotilasnimet, jotka korvasivat rullissa heidän isännimensä. Syntymäpaikan merkinnän tarkkuudessa on suurta vaihtelevuutta. Se on merkitty toisinaan vain läänin tarkkuudella ja toisinaan pitäjän. Syntymäpaikka ja sotilaan ikä eroavat toisinaan kirkonkirjoihin merkityistä tiedoista.
Vuoden 1767 katselmusohjesääntö tarkensi katselmusrullien teko-ohjeita luettelemalla sarakkeet, joihin tiedot sotilaista tuli kirjata. Ruotujakoisten rykmenttien rullissa oli jokaiselle sotilaalle seuraavat sarakkeet:
Vuodesta 1775 eteenpäin pääkatselmusrulliin merkittiin myös miesten pituus.
Värvättyjen rykmenttien sotilaista merkittiin seuraavat tiedot:
Ruotujakoisten ja värvättyjen rykmenttien upseerit, aliupseerit ja sotilasvirkamiehet merkittiin katselmusrulliin menosäännön mukaisessa palkan nauttimisjärjestyksessä. Heidän kohdallaan mainittiin nimen lisäksi tieto läsnäolosta katselmuksessa sekä huomautukset.
Kansallisarkistoon on hankittu mikrofilmejä Ruotsin sota-arkistossa ja valtionarkistossa olevista sotilasasiakirjoista, jotka liittyvät suomalaisiin joukkoihin. Mikrofilmit sisältävät esimerkiksi Suomen sotilasylipäällikön ja rykmenttien komentajien kirjeitä, virkatalokatselmuksia, joukko-osastojen katselmusrullia eli katselmusluetteloita sekä kokoelmia, jotka liittyvät eri sotiin kuten esimerkiksi suureen Pohjan sotaan. Tarkempi luettelo Ruotsista hankituista mikrofilmeistä löytyy Kansallisarkiston mikrofilmiluetteloista 607:2, 5 ja 6 sekä monisteesta Ruotsista hankitut mikrofilmit valtionarkistossa I–II. Mikrofilmit ovat käytettävissä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa.
Kansallisarkistossa säilytettävään Militaria-kokoelmaan on koottu sotilasasiakirjoja vuotta 1809 edeltävältä ajalta. Kokoelma koostuu kolmesta osasta. Militaria I on pieni kokoelma, joka sisältää pääasiassa suomalaisiin rykmentteihin liittyviä asiakirjoja 1600-luvulta. Militaria II ja III sisältävät Suomen alueen joukko-osastojen asiakirjoja 1700-luvun alusta vuoteen 1809 asti.
Ruotujakoisten jalkaväki- ja rakuunarykmenttien asiakirjat sisältyvät Militaria II -kokoelmaan, ja värvättyjen joukkojen asiakirjat Militaria III -kokoelmaan. Militaria-kokoelman asiakirjoihin sisältyy pääkatselmusrullia, katselmusrullia, rekrytointirullia, virkakirjelmiä ja rykmenttien hallintoon liittyviä asiakirjoja.
Militaria-kokoelma on luetteloitu arkistoluetteloihin 141–143. Kokoelmaa säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa. Keskeisimmät osat Militaria-kokoemasta on mikrofilmattu.
Aineistoa voi hakea ja tilata tutkittavaksi Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelun avulla.
Militaria-kokoelman lisäksi Kansallisarkistossa säilytetään kokoelmia, jotka sisältävät aineistoa liittyen Pommerin sotaan 1757–1762, Kustaa III:n Venäjän sotaan 1788–1790 (luetteloitu Suomen sota 1788–1790 -nimellä), Pommerin sotaan 1807 ja Suomen sotaan 1808–1809. Asiakirjat on luetteloitu arkistoluetteloihin 144:1–4. Kansallisarkistossa säilytetään myös Suomen alueen Ylisotakomissariaatin arkistoa vuosilta 1772–1807.
Kansallisarkiston Turun toimipaikassa Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkistossa on muun muassa Henkirakuunarykmentin, Turun jalkaväkirykmentin ja Porin jalkaväkirykmentin katselmusrullia vuodesta 1694 alkaen. Myös muiden lääninhallitusten arkistoissa on jonkin verran sotilaisiin liittyviä asiakirjoja, esimerkiksi virkataloasiakirjoja.
Voudintilit ja läänintilit sisältävät tilityksiä, jotka liittyvät Suomen alueella 1500–1700-luvulla olleen sotaväen huoltoon.