Suomalaisten Pietarinkäynti on yhtä vanhaa kuin kaupunki itse. Suomalaisia oli mukana jo kaupungin perustamisvaiheessa 1700-luvun alussa ja autonomian ajan lopulla, 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Pietarissa oli kaupungeista jo maailman toiseksi eniten suomalaisia. Enää Helsinki oli tässä suhteessa suurempi.
Arkistoihin on tallentunut lukuisia jälkiä Pietarissa asuneista ja eläneistä suomalaisista. Merkittävimmät lähteet lienevät Pyhän Marian ja Pyhän Katariinan seurakuntien arkistot. Seurakunnista ensin mainittu oli suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen. Pyhän Marian seurakunnan rippikirjojen tietoja on tallennettu Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämään HisKi-tietokantaan. Lisäksi Familysearch.org-sivusto tarjoaa englanninkielisen vuosien 1833-1885 luterilaisten kirkonkirjojen kopioihin kohdistuvan haun, jossa tietoja voi etsiä esim. henkilön nimen avulla.
Koska Pietariin (ja Venäjälle yleensäkin) matkanneet tarvitsivat passin, on heitä koskevia tietoja karttunut myös Suomen Pietarissa toimineen passiviraston arkistoon.
Viipurin läänistä Pietariin ja muualle Venäjälle lähteneistä on Kansallisarkistossa maisteri Aarne Rautiaisen tutkimustaan varten kokoama ammattikunnittainen tilastoyhteenveto vuosilta 1795–1916. Tämän aineiston tiedot löytyvät Astia-verkkopalvelun hausta esimerkiksi hakusanoilla "siirtolaisuus* viipuri*".
Pietarinsuomalaisia tutkittaessa kannattaa muistaa myös Necropolis Peterburgensis -niminen kokoelma, johon on kerätty tietoja pietarilaisiin hautausmaihin haudatuista.
Venäjää mullistaneiden vallankumousten jälkeen suuri joukko pietarinsuomalaisia palasi takaisin Suomeen. Näitä henkilöitä koskevia tietoja kannattaa etsiä esimerkiksi Etsivän Keskuspoliisin arkistosta. EK:n tehtäviin kun kuului tarkkailla rajaliikennettä ja Venäjältä saapuneita henkilöitä.
Turun yliopiston historian laitos keräsi aikanaan Pietarin suomalaisia koskevaa muistitietoa, joka on tallennettu Kansallisarkistossa säilytettävään Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan arkistoon.
Kansallisarkiston ulkopuolella Venäjälle siirtyneitä suomalaisia koskevia tietoja löytyy esimerkiksi siirtolaisrekisteristä, jota ylläpitää Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti. Perustietojen etsiminen palvelusta on maksutonta, mutta kattavampien tietojen tutkimisesta peritään maksu. Tästä tietokannasta löydät tietoja myös Stalinin vainojen uhreiksi joutuneista suomalaisista. Vainouhreja koskevat tiedot perustuvat Eila Lahti-Argutinan kirjaan Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. (Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2001).
Kansallisarkiston syyskuussa 2020 käynnistämä viisivuotinen Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 tutkimushanke tulee osaltaan tuomaan lisätietoa myös neuvostoaikana Pietarissa asuneista suomalaisista.