Tämä aineisto-opas käsittelee historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan kokoamaa haastatteluaineistoa Suomen 1900–1940-lukujen historiasta. Aineisto koostuu pääosin vuosina 1969–1974 tehdyistä haastatteluista 77 paikkakunnalta sekä erikoisteemahaastatteluista jääkäriliikkeestä ja kieltolaista. Mukana on myös Ludvig Lindholmin päiväkirjoja ja muistelmatekstejä vuosilta 1900–1941. Aineisto soveltuu poliittisen ja paikallishistorian sekä sukututkimuksen käyttöön.
Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelma on pääosin haastatteluja sisältävä aineistokokoelma, jonka eri osissa käsitellään eri painotuksista käsin Suomen historiaa 1900-luvun alkuvaiheista 1940-luvulle.
Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan perustivat vuonna 1960 Historian Ystäväin Liitto, Historiallinen Yhdistys, Suomen Historiallinen Seura, Suomen Kirkkohistoriallinen Seura ja Paikallishistoriallinen toimisto (nyk. Tilaushistoriakeskus). Toimikunnan myötävaikuttamana kerättiin suullista muistitietoa vuosien 1899–1918 poliittisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Myöhemmin muistitietoa kerättiin vuoden 1932 ja edelleen vuoden 1939 tapahtumiin asti. Valtaosa haastatteluista tehtiin vuosien 1969–1974 aikana.
Suurin osa haastatteluista tehtiin perustutkimushengessä muistitietotoimikunnan yleistä keräystä varten. Poikkeuksia ovat Helsingin lyseota, Pietarin suomalaisia ja Heinolan kaupunkia käsittelevät haastattelut, jotka tehtiin tiettyjä tutkimushankkeita varten (ks. kirjallisuusluettelo). Heinolan kaupunkiin liittyvät haastattelut tehtiin muita haastatteluita myöhemmin ja niissä käsitellään myös vuoden 1939 jälkeisiä tapahtumia.
Haastatteluaineistojen lisäksi kokoelma sisältää lehtori Ludvig Lindholmin päiväkirjamerkintöjä ja muistelmia vuosilta 1900–1941. Nämä eivät liity muistitietotoimikunnan keräyksiin.
Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelman haastatteluaineistot on jaettu niin kutsuttujen pitäjänkeräysten haastatteluihin ja muihin haastatteluihin. Haastatteluaineistot on arkistoitu kirjallisessa, tiivistetyssä muodossa. Tekstit ovat suomenkielisiä. Haastatteluaineistojen lisäksi mukana on muistitietotoimikunnan kirjeenvaihtoa.
Pitäjänkeräysten haastattelut tehtiin 77 paikkakunnalla eri puolelta Suomea. Haastattelujen pohjana oli muistitietotoimikunnan laatima laaja kysymyssarja.
Muut haastatteluaineistot muodostavat erillisiä aineistokokonaisuuksia, joissa on pitäjänhaastatteluja rajatummat teemat ja haastateltavien ryhmät. Muistitietotoimikunnan kysymyssarjaa muokattiin kutakin teemaa/haastateltavien ryhmää varten.
Ludvig Lindholmin aineisto koostuu päiväkirjasta (1914–1941) ja erillisistä muistelmateksteistä. Muistelmateksteissään Lindholm kuvaa elämää kaupungeissa, joissa hän asui eri elämänvaiheissaan. Osa muistiinpanoista on kirjoitettu ruotsiksi, osa suomeksi.
Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelma on hyödyksi esimerkiksi poliittisen historian tutkijoille, kulttuuri- ja paikallishistorioitsijoille sekä sukututkijoille. Aineistot valottavat monipuolisesti 1900-luvun alkupuolen arkielämää eri puolilla Suomea.
Pitäjänkeräysten haastatteluaineistoissa käsitellään lukuisia laajoja, yhteiskunnallisia aiheita. Näkökulma on enimmäkseen paikallinen. Haastattelujen pohjana käytettiin muistitietotoimikunnan laatimaa yksityiskohtaista kysymyssarjaa, joka oli jaettu seuraaviin pääaiheisiin: ”suuret poliittiset tapahtumat”, ”suurlakko, eduskuntavaalit ja yleinen politisoituminen”, ”kunnalliselämän aktivoituminen ja politisoituminen”, ”lehdistön vaikutus”, ”koulunkäynnin merkitys yhteiskunnallisessa heräämisessä”, ”vanhojen katsomusten ja auktoriteettien väistyminen”, ”yhdistyselämän syntyminen ja merkitys kansan valveuttajana”, ”maaliskuun vallankumouksesta kesään 1918” ja ”itsenäistymisestä Mäntsälän kapinaan”.
Muiden haastattelujen teemat/haastateltavien ryhmät oli määritelty muun muassa seuraavilla tavoilla: ”Suomenlinnan vankileirin lääkintähuolto 1918–1919”, ”jääkäriaktivismi”, ”kansalaissotaan johtaneet tapahtumat”, ”Helsingin lyseo”, ”rautatieläisten haastatteluja”, ”kieltolaki”, ”oikeistoradikaalit virtaukset 1920–1930-luvuilla”, ”Pietarin suomalaiset”, ”Itsenäisten torppien kehitys 1919–1939” ja ”Heinolan kaupungin muistitietoa tapahtumista 1914–1935”.
Kokoelman kaikissa haastatteluaineistoissa kerrotaan haastateltujen ja haastattelijoiden nimet sekä haastateltavan asuinpaikkakunta.
Lindholmin päiväkirjassa on runsaasti huomioita ensimmäisen maailmansodan tapahtumista. Vuoden 1918 sotaa Lindholm kuvaa valkoisten näkökulmasta. Myöhempien vuosien päiväkirjamerkinnät kertovat vaihtelevista aiheista. Erillisissä muistelmateksteissään Lindholm kuvaa elämäänsä eri kaupungeissa (Porvoo 1900–1907, Helsinki 1907–1913, Tuusula 1915–1916 ja Iisalmi 1918–1924).
Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelma on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä.
Kokoelman kuvailutietoihin voi tutustua Astia-verkkopalvelussa. Astian kautta voit myös tilata haluamasi aineistot Kansallisarkiston Helsingin tutkijasaliin tai kaukolainata maksua vastaan johonkin muuhun Kansallisarkiston toimipaikkaan tutkittavaksi.
Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Helsingin tutkijasalissa. Luettelon tunnusnumero on 603:29.
Pitäjänkeräysten haastattelut ja Haastattelut-sarjan torppariteeman haastattelut on ryhmitelty paikkakunnittain, ja Pietari- sekä Heinola-teemojen haastattelut rajautuvat yhteen paikkakuntaan. Näiden aineistojen osalta Astiassa mainitaan arkistoyksikkötasolla paikkakuntien ja haastattelijoiden nimet. Muiden aineistojen osalta Astiassa mainitaan arkistoyksikkötasolla haastateltavien nimet. Sarja Ludvig Lindholmin aineisto käsittää Lindholmin itse kirjoittamia päiväkirja- ja muistelmatekstejä.
Tietyn henkilön haastattelua etsivä voi tarkentaa Astian hakua myös henkilön nimellä. Hakua tehdessä kannattaa huomioida, että tässä arkistossa etunimet on merkitty pelkillä alkukirjaimilla. Muistelmia voi etsiä myös paikkakunnan mukaan.
Muistitietotoimikunnan laatima laaja pitäjänkeräysten kysymyssarja on jaettu kirjaimilla merkittyihin pääaiheisiin, numeroituihin ala-aiheisiin ja edelleen tarkentaviin kysymyksiin. Tiettyyn aihepiiriin liittyviä kuvauksia voi käydä systemaattisesti läpi seuraamalla kustakin haastattelusta kysymyssarjan mukaisia otsikoita tai kirjain- ja numerokoodeja. Kysymyssarja on kotelossa 1. Muiden haastattelujen kysymyssarjat on laadittu saman periaatteen mukaisesti, ja kunkin teeman/haastateltavien ryhmän kysymyssarjoja säilytetään asianomaisen haastatteluaineiston mukana.