Tämä aineisto-opas käsittelee ulosottoviranomaisten asiakirjoja ja ulosoton kehitystä keskiajalta nykyaikaiseen Ulosottolaitokseen. Asiakirjat sisältävät tietoa ulosottoasioiden käsittelystä, pakkohuutokaupoista sekä viranomaisten sisäisestä hallinnosta. Niitä voi hyödyntää esimerkiksi henkilö-, yritys- ja tilahistorian tutkimuksessa sekä talouskriisien sosiaalihistoriallisessa tarkastelussa. Aineistoja voi hakea ja tilata Astiassa ulosottoviranomaisten nimillä tai hakusanoilla kuten kaupunginvou* tai tietyn viranomaisen nimellä katkaistuna; osa aineistosta edellyttää käyttöluvan.
Ulosotolla tarkoitetaan eräiden tuomioistuimen päätösten tai muiden lakimääräisten velvoitteiden pakkotäytäntöönpanoa. Useimmiten kyse on rahasaatavien perinnästä. Saatavat voivat olla joko velkoja tai esimerkiksi oikeudessa tuomittuja sakkoja tai vahingonkorvauksia. Periminen voi tapahtua ulosmittaamalla rahaa velallisen pankkitililtä tai, ellei rahaa ole, myös muuta omaisuutta. Viimeksi mainituissa tapauksissa ulosottoviranomainen huolehtii myös ulosmitatun omaisuuden realisoinnista eli myynnistä. Ulosottoviranomaisten tehtävänä on myös häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.
Ulosotto on jossain muodossa kuulunut valtion viranomaisten tehtäväkenttään jo keskiajalta lähtien. Sitä ennen pakkotäytäntöönpano on ilmeisesti perustunut lähinnä omankädenoikeuteen. Ylimpinä ulosottoviranomaisina eli ulosotonhaltijoina toimivat vuodesta 1634 lääninhallitukset maalla ja maistraatit kaupungeissa. Näiden alapuolella toimivat ulosottomiehinä maaseudulla kruununvoudit ja heidän apunaan nimismiehet sekä kaupungeissa kaupunginvoudit. Aluksi tosin myös kaupunkien pormestarit ja raadit toimivat ulosottoviranomaisina maaherran alaisina. Ulosotonhaltijan päätöksiin voitiin hakea muutosta hovioikeudelta.
Vuoden 1996 kihlakuntauudistuksen jälkeen ulosottomiehiä ovat kihlakunnanvoudit ja heidän apunaan avustavat ulosottomiehet, myöhemmin kihlakunnanulosottomiehet. Alueellisten ulosottovirastojen määrä supistui ja niiden hallinnollisesta ohjauksesta vastasi vuodesta 2010 alkaen Valtakunnanvoudinvirasto. Sille siirtyivät entisille lääninhallituksille kuuluneet ohjaustehtävät.
1.12.2020 paikalliset ulosottovirastot, Valtakunnanvoudinvirasto ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin valtakunnallisesti toimivalle Ulosottolaitokselle. Ulosottoasioiden muutoksenhakutuomioistuimina toimivat nykyään määrätyt käräjäoikeudet.
Ulosottoviranomaisten asiakirjoihin sisältyy tietoja sekä ulosottoasioiden käsittelystä että ulosottoviranomaisten sisäisestä hallinnosta. Asiakirjoista selviää kunkin ulosottoasian käsittelyprosessi ja vaihtelevassa määrin myös tietoja siitä, miten ulosottoperuste on syntynyt. Esimerkkeinä voidaan mainita tuomioistuinten tai ulosotonhaltijoiden päätökset joiden nojalla toimeenpano tapahtui, sekä pakkohuutokauppapöytäkirjat. Ulosottoviranomaisten arkistoihin sisältyy myös verotusta koskevia asiakirjoja.
Ulosottoviranomaisten asiakirjat ovat käyttökelpoisia tutkittaessa ulosottotoimien kohteina olleiden henkilöiden tai esimerkiksi yritysten historiaa. Maksukyvyttömyyden selvittäminen laajemmassa mittakaavassa esimerkiksi taloudellisesti huonoina aikoina (esimerkkeinä voidaan mainita lama-ajat 1930- ja 1990-luvuilla) voi olla sosiaalihistoriallinen tutkimuskohde. Kiinteistöjen pakkohuutokauppapöytäkirjat saattavat olla hyödyllisiä tilahistoriaa tutkittaessa.
Ulosottoasiakirjoja on Kansallisarkistossa ainakin lääninhallitusten, maistraattien, kaupunginvoutien, kruununvoutien ja nimismiesten arkistoissa. Asiakirjat tilataan tutkittavaksi haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta. Asiakirjat löytyvät esimerkiksi syöttämällä hakusanaksi arkistonmuodostajan (kyseisen ulosottoviranomaisen) nimen ja katkaisemalla sen sopivasta kohdasta. Esimerkiksi Joensuun kaupunginvoudin arkisto löytyy hakuehdolla Joensuun kaupunginvou*.
Vastaavasti hakusanalla kaupunginvou* sivun vasempaan reunaan "toimija"-valikon alle muodostuu lista hakusanaan osuvista arkistonmuodostajista. Listasta voi valita haluamansa arkistonmuodostajan, jolloin hakutulokseksi tulevat ainoastaan kyseisen arkistonmuodostajan asiakirjat. Jos ja kun hakuosumiksi tulee tästä huolimatta runsaasti arkistoyksiköitä, niiden määrää voi supistaa lisäämällä hakuehtoja sen mukaan, mistä asiakirjoista on kiinnostunut. Tässä voi olla hyödyllistä käyttää apuna manuaalista arkistoluetteloa.
Osa ulosottoviranomaisten asiakirjoista on salassa pidettäviä, joten niiden käyttö edellyttää käyttöluvan hakemista.