Tämä aineisto-opas käsittelee Suomen rahapajan arkistoa, joka kattaa rahapajan toiminnan vuosina 1859–1956. Aineistossa on virallisia asiakirjoja, kuten diaareja, tilikirjoja, kirjeenvaihtoa ja tarkastuskirjoja, sekä erikoisempaa materiaalia kuten vuosikertomuksia ja piirustuksia. Arkisto soveltuu tutkimukseen rahanlyönnin historiasta, rahataiteesta, rahapajan työntekijöistä sekä kulta- ja hopeateosten tarkastuksesta. Aineisto löytyy Astiasta hakusanalla rahapaja, ja karttamateriaali hakusanalla rahapajan kartat. Arkisto on etäsäilytyksessä ja osa aineistosta on edelleen rahapajan hallussa.
Ennen omaa rahapajaa oli Suomessa toiminut jo Ruotsin ajalla pieniä paikallisia rahapajoja Turussa ja Viipurissa 1400–1500-luvuilla. 1600-luvulla kaikki rahanlyöminen keskitettiin Tukholmaan. Varsinaista arkistomateriaalia varhaisesta rahanlyönnistä Suomessa ei ole säilynyt, vain mainintoja voudintileissä ja Kustaa Vaasan kirjeissä.
Suomi sai oman rahapajansa keisarillisella asetuksella 4.4.1860 samalla kun Suomen markka perustettiin. Senaatti alkoi valmistella rahapajan perustamista ja markan käyttöönottoa. Ensimmäinen kolikkolasti saapui Suomen Pankkiin lokakuussa 1864 ja oman ohjesääntönsä rahapaja sai 1865. Rahapaja asetettiin senaatin talousosaston alaisuuteen ja sen valvojana toimi vuorihallitus vuoteen 1885 asti.
Aluksi rahapaja valmisti vain hopea- ja kuparirahaa sekä erilaisia muistorahoja ja -mitaleita valtiolle ja yksityisillekin. Rahapaja oli tiiviissä suhteessa Suomen Pankkiin, jonka kierrosta poistuvat rahat rahapaja vastaanotti ja jonne rahapajan lyömät uudet kolikot toimitettiin. Vuonna 1877 Suomen suuriruhtinaskunta siirtyi kultakantaan ja kultamarkkojen lyönti alkoi rahapajassa. Vuorihallituksen lakkautuksen jälkeen vuonna 1885 rahapajan valvonta siirtyi uudelle teollisuushallitukselle. Samalla aiemmin vuorihallituksen hoitama kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitos siirrettiin rahapajan yhteyteen. Rahapajan alijohtajasta tuli tarkastuslaitoksen johtaja.
Teollisuushallitus muuttui 1918 kauppa- ja teollisuushallitukseksi ja se lakkautettiin kokoaan 1926 tehtävien siirtyessä uudelle kauppa- ja teollisuusministeriölle. Rahapajan valvonta siirrettiin valtiovarainministeriölle. Kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitos toimi yhä rahapajan yhteydessä, mutta sen esittelyt hoiti kauppa- ja teollisuusministeriö. Vuonna 1942 tarkastuslaitos erotettiin rahapajasta kokonaan ja siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Suomen rahapaja jatkaa edelleen toimintaansa Suomen valtion rahapajana ja lyö eurokolikoita niin Suomen kuin muidenkin Euroopan Unionin jäsenmaiden tunnuksilla. Rahapaja lyö myös edelleen erilaisia muistorahoja ja -mitaleita.
Rahapajan arkisto ulottuu vuodesta 1859 aina vuoteen 1956. Vuodesta 1956 eteenpäin olevaa aineisto säilytetään Suomen rahapajan omissa tiloissa ja myös osaa aineistosta ennen vuotta 1956 pidetään yhä rahapajan omissa tiloissa. Pääosa aineistosta on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Suurimman osan aineistosta muodostavat tavalliset virastodokumentit, kuten diaarit, tilikirjat ja kirjekonseptit.
Rahapajan omaan toimintaan liittyvät kiinteästi vartioinnin kontrollikirjat, rahan sulatukseen ja laadun tarkkailuun liittyvät tarkastuskirjat sekä kirjeenvaihto ulkomaille. Erikoisempaa materiaalia ovat rahapajan omat vuosikertomukset 1900-luvun alusta, sekalaiset konseptit ja Suomen rahalaitoksesta tehdyt muistiot aikaväliltä 1861–1925. Rahapajan arkistoon sisältyy myös yksi arkistokansio karttoja, asemakaavoja ja piirustuksia, jotka koskevat enimmäkseen rahapajan taloa Katajanokalla.
Rahapajan arkiston aineisto antaa mahdollisuuksia tutkia rahapajan omaa historiaa ja Suomen valuutan ja talouden historian yhtä osa-aluetta sekä rahapajan työllistämien ihmisten historiaa. Kolikoiden osalta on mahdollista tutkia käyttöön tarkoitetun taideteollisuuden piirteitä Suomen kolikoissa ja mitaleissa ja rahapajan johdon sekä kolikoita ja mitaleita suunnitelleiden taitelijoiden välistä kirjeenvaihtoa.
Rahapajan yhteydessä vuoteen 1942 toimineen kulta- ja hopeateosten tarkastuslaitoksen aineisto avaa yhden näkökulman kulta- ja hopeaseppien ammattiin sekä kaupunkien maistraattien toimintaan heitä valvovana elimenä.
Tarkempaa tietoa arkistosta saa Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelun kautta. Hakusanalla rahapaja saa Astian hausta nähtäväkseen kaiken Suomen rahapajan arkistossa olevan materiaalin. Samalla hakusanalla löytää toimijavälilehdeltä Suomen rahapajan toimijakortin, jolle on listattu kaikki kyseisen arkistonmuodostajan tuottamat aineistot.
Karttojen ja piirustusten tiedot saa Astian näkyviin hakusanoilla rahapajan kartat. Rahapajan kartat ja piirustukset löytyvät rahapajan arkiston kotelosta Ia. Paperimuotoisen arkistoluettelon tunnusnumero on 524.
Rahapajan arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa etäsäilytyksessä.