Tämä aineisto-opas käsittelee sotaylioikeutta ja sen arkistoa vuosilta 1920–1952. Sotaylioikeus toimi ylimpänä sotilasrikostuomioistuimena ja käsitteli valituksia kenttäoikeuksien päätöksistä sekä asekätkentäjutun kaltaisia valtakunnallisia oikeustapauksia. Arkisto sisältää juttuluetteloita, pöytäkirjoja, taltioita, asiakirjavihkoja ja venäjäksi käännettyä asekätkentämateriaalia. Aineisto soveltuu oikeus-, sota- ja sukututkimukseen sekä toisen maailmansodan ajan historian selvittämiseen. Arkistoon voi perehtyä Aarre-arkistorekisteristä esim. hakusanalla ”sotaylioikeus”.
Sotaylioikeus oli tuomioistuin joka toimi ylioikeutena sotilasrikosasioissa. Sotaylioikeus toimi erityistuomioistuimena vuosina 1920–1952. Sotaylioikeuden jäseninä oli kolme lainoppinutta sotaylituomaria, joista yksi toimi puheenjohtajana sekä kaksi vähintään esiupseerin arvoista sotilasjäsentä. Sotaylioikeuden jäsenet nimitti tehtäväänsä tasavallan presidentti. Syyttäjänä sotaylioikeudessa toimi korkeimman oikeuden nimittämä sotaviskaali.
Sotaylioikeus käsitteli valitusasiat ja ensiasteena upseereita koskevat syyteasiat ja syytteet valtio-, maan- ja sotapetoksista. Sotaylioikeuden yläpuolella oli vielä tarvittaessa korkein oikeus, jossa sotilasasioiden käsittelyyn osallistui säännönmukaisen jäsenmäärän lisäksi kaksi vähintään everstin arvoista upseeria.
Merkittävimpiä juttujaan sotaylioikeus käsitteli toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Sota-aikana sotaylioikeudessa tuomioita jaettiin vakoilu- ja maanpetosjutuissa. Sen aikana sotaylioikeuteen perustettiin uusia osastoja, koska juttujen määrä moninkertaistui puolustusvoimien vahvuuden kasvaessa. Pian sodan jälkeen sotaylioikeus sai käsiteltäväkseen niin sanotun asekätkentäjutun. Asekätkentäjutusta muodostui pohjoismaiden suurin oikeusjuttu. Sen takia sotaylioikeuteen jouduttiin perustamaan seitsemän ylimääräistä osastoa.
Tammikuun 18. päivänä 1952 annetulla lailla sotaylioikeus lakkautettiin rauhan aikana ja sotaylioikeuden tehtävät siirrettiin Helsingin hovioikeudelle. Myös hovioikeudessa sotilasasioiden käsittelyyn osallistuu säännönmukaisen jäsenmäärän lisäksi kaksi vähintään esiupseerin arvoista upseeria.
Sotaylioikeuden arkisto käsittää sotaylioikeuden kirjallista materiaalia sen toiminta-ajalta vuodesta 1920 vuoteen 1952.
Sotaylioikeuden arkisto sisältää juttuluetteloita, taltioita, pöytäkirjoja, asiakirjavihkoja, sotaylioikeuden asekätkentäoikeuden pöytäkirjoja, saapuneet ja lähteneet kirjeet, sihteerin kirjeistön ja tuomioluettelot. Sotaylioikeuden asekätkentäoikeuden pöytäkirjat on käännetty myös venäjäksi ja ne löytyvät myös sotaylioikeuden arkistosta.
Suomen itsenäisyyden ajan sotaylioikeuden arkiston lisäksi Kansallisarkiston kokoelmissa on autonomian ajan sotaylioikeuden arkiston materiaalia vuosilta 1816–1913.
Sotaylioikeuden arkisto voi hyödyntää monin eri tavoin. Arkisto on tärkeä tiedonlähde sukututkijoille, oikeushistorian tutkijoille ja sotahistorioitsijoille. Varsinkin toisen maailmansodan ja sen jälkeisestä ajasta kiinnostuneille sotaylioikeuden arkisto tarjoaa paljon tietoa. Sodan aikana kenttäoikeuksissa tuomion saaneet saivat yleensä valittaa sotaylioikeuteen, joten heidän juttujaan voi tutkia sotaylioikeuden arkiston avulla.
Sotaylioikeuden arkisto on käytettävissä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa. Sotaylioikeuden arkiston sisältöön voi tutustua verkossa arkistolaitoksen Aarre-arkistorekisteristä. Arkistorekisterissä ei ole mitään täydellistä luetteloa, koska osa materiaalista on vielä luetteloimatta.
Sotaylioikeuden arkistoon perehtyminen kannattaa aloittaa Kansallisarkiston Aarre-arkistorekisteristä. Arkistoluetteloita saa nähtäväksi kirjoittamalla sanahakuun ”sotaylioikeus”. Suuri osa aineistossa on luettelossa T 18802–18857 tai luettelossa T 19259.
Sotaylioikeuden kiinnostavinta materiaalia ovat juttuluettelot. Juttuluetteloihin on koottu vuosittain ne jutut, jotka sotaylioikeus on käsitellyt. Juttuluetteloiden alusta löytyy aakkostettu nimiluettelo, jossa on ensin henkilön nimi ja sitten numerosarja. Tämä numerosarja koostuu sivunumerosta ja syytekirjelmän numerosta. Ensin on aukeaman sivunumero ja sitten syytekirjelmän numero, esimerkiksi 1/1.
Juttuluettelon lopusta löytyvät numeroidut aukeamat, jossa kerrotaan syytetyn toiminnasta. Aukeama haetaan samalla sivunumerolla, joka on aakkostetussa nimiluettelossa henkilön nimen jälkeen ensimmäisenä. Yleensä merkinnät ovat melko lyhyitä, mutta ylempien upseerien kohdalla, varsinkin asekätkentäjutun yhteydessä, merkinnät saattavat olla kohtuullisen laajoja.
Aukeamilta löytyy myös lyhyt maininta sotaylioikeuden päätöksestä jutussa. Juttuluettelosta selviää myös se, mikä taho on antanut päätöksen jutussa. Tämä on voinut olla esimerkiksi korkein oikeus tai asekätkentäjutun aikaan joku sotaylioikeuden osastoista.
Juttuluetteloiden lisäksi sotaylioikeuden arkistoon kuuluu runsaasti muutakin asiakirjamateriaalia, joka syntyi organisaation toiminnan seurauksena. Sotaylioikeuden päätökset löytyvät esimerkiksi vuosittaisista taltioista. Taltioista selviää myös se, onko juttu siirretty mahdollisesti korkeimpaan oikeuteen. Siinä tapauksessa, että niin on tapahtunut, asiakirjojen pitäisi löytyä korkeimman oikeuden arkistosta.
Taltioiden lisäksi varsin tärkeitä asiakirjoja ovat sotaylioikeuden pöytäkirjat. Pöytäkirjaa pidettiin sotaylioikeuden istunnoissa, ja niistä selviää millä kokoonpanolla oikeus on istunut. Pöytäkirjoista käy ilmi myös jutun kulku ja siinä mahdollisesti annetut välipäätökset.
Lisäksi sotaylioikeuden arkistosta löytyy asiakirjavihkoja, saapuneita ja lähteneitä kirjeitä, sihteerin kirjeistöä ja tuomioluetteloita. Asiakirjavihkot sisältävät asiakirjoja, joita vangitut henkilöt liittivät valituksiinsa joita ovat tehneet. Asiakirjavihkot on koottu vuosittain mappeihin. Tuomioluettelot puolestaan ovat luetteloita, joita on sodan aikana lähetetty sotaylioikeuteen kenttäoikeuksista. Ne sisältävät tietoa kenttäoikeuksissa annetuista tuomioista.
Asekätkentäjutun materiaali on omana osastonaan sotaylioikeuden arkistossa. Asekätkentäoikeuden asiakirjoja on arkistossa melko laajasti. Materiaali käsittää osastojen pöytäkirjat, tuomioluetteloita, sakkoluetteloita, rangaistusluetteloita ja eräitä muita luetteloita. Asekätkentäoikeuden pöytäkirjat on käännetty jutun yhteydessä venäjäksi ja nekin löytyvät arkistosta.
Sotaylioikeuden arkistosta löytyy siis monenlaista materiaalia, mutta sen tutkiminen ei ole aivan yksinkertaista koska osa materiaalista on luetteloimatta. Aarre-arkistorekisterin avulla pääsee kuitenkin hyvin tutkimuksen alkuun. Myös henkilön, josta ollaan kiinnostuneita, kantakorttiin tutustuminen voi auttaa alkuun tutkimuksessa. Kantakortissa olevat merkinnät kertovat, onko henkilö ollut sotaylioikeudessa ja milloin. Kantakortteja ei kuitenkaan ole olemassa henkilöistä, jotka eivät ole olleet puolustusvoimien palveluksessa. Ongelmatilanteissa tutkija voi kääntyä tutkijasalin päivystäjän puoleen ja pyytää apua.