Porvoon valtiopäivät järjestettiin vuonna 1809 keisari Aleksanteri I:n aloitteesta Suomen hallinnon järjestämiseksi osana Venäjän keisarikuntaa. Valtiopäivillä käsiteltiin mm. hallituskonseljin perustamista, rahalaitosta, kruununveroja ja sotalaitosta sekä annettiin keisarille esityksiä ja toivomuksia. Kansallisarkistossa säilytettävä kokoelma sisältää erityisesti säätyjen ja valiokuntien pöytäkirjoja, selityksiä ja mietintöjä. Aineisto soveltuu hallinto- ja poliittisen historian sekä edustajaluetteloiden kautta myös henkilöhistorian tutkimukseen. Kokoelmaa voi tutkia Astiassa hakusanalla Porvoon valtiopäivät.
Suomen ja Ruotsin valtiollinen yhteys päättyi Suomen sodan (1808–1809) lopettaneeseen Haminan rauhaan, jonka seurauksena Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Keisari Aleksanteri I lupasi uusille alamaisilleen pitää voimassa Ruotsin vallan aikaisen lainsäädännön, joten hän määräsi sodan vielä ollessa käynnissä Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville Porvooseen maaliskuussa 1809. Porvoon valtiopäivien merkittävin toimi oli Venäjän ja Suomen välisten suhteiden ja Suomen keskushallinnon järjestäminen. Porvoon valtiopäivät pidettiin 25.3.–19.7.1809.
Valtiopäivämiesten valtakirjat tarkastettiin 25.3.1809, ja valtiopäivien avajaisjuhlallisuudet aloitettiin 28.3.1809 jumalanpalveluksella. Keisari julisti valtiopäivät avatuiksi Porvoon kymnaasirakennuksessa ranskankielisellä valtaistuinpuheella, jonka kenraalikuvernööri Sprengtporten käänsi ruotsiksi. Seuraavana päivänä kenraalikuvernööri luki keisarin aiemmin allekirjoittaman hallitsijanvakuutuksen ruotsinkielisen käännöksen ja säädyt esittivät uskollisuudenvakuutuksensa keisarille. Aleksanteri I ilmoitti hallitsijavakuutuksessaan vahvistavansa maan uskonnon ja perustuslait sekä säätyjen ja kaikkien maan asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet.
Valtiopäivätyö aloitettiin 30.3.1809. Keisari oli antanut valtiopäiville neljä esitystä, joista säätyjen tuli lausua mielipiteensä. Esitykset eivät sisältäneet yksityiskohtia, vain yleisiä suuntaviivoja ja säädyiltä haluttiin niihin lähinnä neuvoja. Keisarin esitykset koskivat Suomen hallituskonseljin (myöh. senaatti) perustamista, Suomen rahalaitosta, kruununverojen kantoa ja Suomen sotalaitoksen järjestämistä.
Säädyt asettivat kaksi valiokuntaa käsittelemään esityksiä. Kruununveroja ja sotalaitosta koskeneet esitykset käsitteli siviili- ja talousvaliokunta, rahalaitosta koskeneen esityksen raha-asiainvaliokunta. Hallituskonseljia koskenut esitys sen sijaan jäi odottamaan asiaa valmistelleen komitean ehdotusta, joka käsiteltiin ja ratkaistiin lopullisesti vasta heinäkuussa 1809.
Keisarin esittämien asioiden lisäksi säädyissä käsiteltiin valtiopäivämiesten anomuksia. Säädyt esittivät yhdessä keisarille myös adressin, joka koski sotatilasta johtuneiden vahinkojen korvaamista sekä toimenpiteitä henkilökohtaisen turvallisuuden sekä omaisuuden suojan säilyttämiseksi. Porvoossa ei tehty varsinaisia päätöksiä, eikä siksi laadittu myöskään loppulausuntoa. Asioista, joista säädyt antoivat esim. selityksiä ja toivomuksia, keisari antoi päätöksen myöhemmin.
Aatelissäädyllä oli valtiopäivillä 77 edustajaa, pappissäätyä edusti 8, porvarissäätyä 19 ja talonpoikaissäätyä 30 valtiopäivämiestä. Kaikki edustajat eivät olleet kuitenkaan yhtä aikaa paikalla.
Valtiopäivät saivat työnsä päätökseen heinäkuussa 1809 ja päättäjäiset pidettiin Porvoossa 19.7.1809.
Porvoon valtiopäivien kokoelma sisältää enimmäkseen säätyjen ja valiokuntien asiakirjoja. Kunkin säädyn omat asiakirjat, kuten kokoontumisten pöytäkirjat ja luettelot edustajista on koottu omiksi kokonaisuuksiksi. Aatelissäädyn asiakirja-aineistoa on eniten ja se on myös monipuolisinta. Keisarin esitykset ja säätyjen vastaukset niihin ovat omassa sarjassaan.
Raha-asiainvaliokunnan toimintaan liittyneet saapuneet asiakirjat ja sen toiminnan tuloksena syntyneet pöytäkirjat muodostavat oman sarjansa. Myös siviili- ja talousvaliokunnan toiminnasta syntyneet asiakirjat on koottu yhteen, ja sarja on huomattavasti laajempi kuin rahavaliokunnan. Se sisältää pöytäkirjojen lisäksi esimerkiksi mietinnöt sotalaitoksen järjestämisestä ja kruununverojen kannosta sekä yhteenvetoja ja laskelmia muun muassa posti- ja tullikamarin tuloista.
Porvoon valtiopäivien kokoelmassa on asiakirjoja Suomen ensimmäisestä edustajakokouksesta. Kokoelman avulla voi siis tutkia minkälaisia asioita ensimmäisillä valtiopäivillä käsiteltiin. Asiakirjojen avulla voi tutkia minkälaisia esityksiä keisari antoi säätyjen käsiteltäväksi ja miten säädyt ottivat esityksiin kantaa. Myös säätyjen omista kokoontumisista voi saada tietoa, erityisesti aateliston kohdalla. Valtiopäiväedustajaluetteloista ja edustajien valtakirjoista voi olla hyötyä henkilöhistoriallisessa tutkimuksessa.
Porvoon valtiopäivien kokoelmaan voi tutustua Astia-palvelun avulla laittamalla hakusanaksi esimerkiksi Porvoon valtiopäivät.