Tämä aineisto-opas käsittelee Tilastollisen päätoimiston teollisuustilastoarkistoa, joka sisältää vuosina 1909–1973 kerättyä aineistoa suomalaisista teollisuuslaitoksista. Aineisto koostuu yleis- ja erikoislomakkeista sekä yhteenvedoista, jotka on järjestetty joko lääneittäin tai toimialoittain. Aineisto soveltuu esimerkiksi yksittäisten yritysten tai toimialojen kehityksen tutkimiseen sekä paikallisen teollisuustuotannon tarkasteluun. Arkisto on tilattavissa tutkijasaliin Astian kautta. Aineiston tilaamiseen tarvittavat tiedot vaihtelevat vuosittain: keskeisiä ovat toimialatunnukset ja/tai läänitiedot.
Tilastollisen päätoimiston teollisuustilastoarkisto on vuosina 1909–1973 muodostunut aineistokokonaisuus, jota on kerätty koko maasta. Keräyksen tiedot on käytetty valtakunnallisten tilastojen laatimisessa.
Teollisuuslaitoksia koskeva tilastointi sai Suomessa alkunsa vuonna 1884, jolloin senaatti vahvisti tilastoinnissa käytettävät taulukot ja kyselykaavakkeet. Tilastointi toteutettiin samoilla dokumenteilla ja luokituksilla lähes 25 vuoden ajan, kunnes teollisuuden voimakkaan lisääntymisen ja rakenteellisen muutoksen myötä niiden uusiminen nähtiin välttämättömäksi. (Nämä aineistot sisältyvät Kansallisarkistossa säilytettävän Kauppa- ja teollisuushallituksen arkiston sarjaan Ej.)
Senaatin asettama tilastokomitea jätti 16.10.1907 ehdotuksen Suomen virallisen teollisuustilaston uudelleen järjestämisestä. Kaksi vuotta myöhemmin 2.10.1909 antoi senaatti asiassa päätöksen, jonka mukaan oli mm.
Tilastotiedot kerättiin teollisuuslaitoksilta vuosittain, ja niiden perusteella tehdyt teollisuustilaston yhteenvedot julkaistiin Suomen virallisessa tilastossa vuodesta 1909 lukien. Teollisuudessa vuosien saatossa tapahtuneet muutokset ovat nähtävissä toimialaluokkien muutoksina ja yhä tarkempina luokituksina.
Tiedot on kerätty vuosittain yleislomakkeilla aluksi kunnallisen tarkastajan ja myöhemmin kunnallisen ammattientarkastajan toimesta. Edellisen vuoden tiedot on koottu aina seuraavan vuoden helmikuuhun mennessä. Tietoja on kerätty pienistä tilapäisesti toimivista yrityksistä aina kansallisiin suuryrityksiin saakka. Koska kyse on teollisuustilastoaineistosta, rajautuvat esimerkiksi kaupan ja maatalousalan yritykset tämän aineiston ulkopuolelle.
Tiedot on kerätty aluksi suurille tietolehdille ja myöhemmin korteille. Ne on järjestetty vuosittain ja toimialoittain. Suurimpien alojen (esim. puunjalostusteollisuus tai meijerit) kortit on lisäksi ryhmitelty lääneittäin. Hyvin pienet tai vuoden aikana pitkään pysähdyksissä olleet yritykset on ryhmitelty toimialoittain nimityksellä mitättömät (esim. Mitättömät sahat).
Erikoislomakkeilla kerättiin yksityiskohtaisempia tietoja yrityksen tuotannosta ja käytetyistä raaka- ja polttoaineista. Erikoislomakkeilla piti ilmoittaa tuotantoa ja raaka-aineiden käyttöä koskevat tiedot tavaranimikkeittäin tai tavararyhmittäin. Erikoislomakkeita ei lähetetty pienimmille yrityksille.
Erikoislomakkeita on vuosilta 1930, 1939–1944, 1950 ja 1960.
Yleislomakkeiden yhteenvetoja on vuosilta 1917, 1939–1943, 1950 ja 1959–1960. Myös yleislomakesarjassa voi olla vuosittaisia yhteenvetotietoja.
Teollisuustilastoarkisto muodostuu aluksi suurista tietolehdistä ja myöhemmin kortistosta. Niiden sisältämä tietomäärä on ajan myötä kasvanut, mutta ensisijaisesti on tarkkailtu kunkin yrityksen työvoiman ja raaka-aineiden kulutusta sekä valmiiden tuotteiden määrää. Myös työnseisausten ja tuotannossa käytetyn energian määrä on pitänyt ilmoittaa.
Kortistoja käyttämällä voi esimerkiksi hankkia perustiedot tietyn toimialan kaikista yrityksistä tiettynä vuotena. Yksittäisen yrityksen toiminnan muutoksia voi puolestaan tutkia lukemalla sen kortteja perustamisesta tuotannon päättymiseen saakka. Tässä työssä auttaa se, että korteissa on toisinaan mainittu yrityksen perustamisvuosi.
Kortistoja voi käyttää myös yksittäisen paikkakunnan teollisuustuotannon tutkimisessa. Korttien järjestämisperiaatteen vuoksi usein joutuu kuitenkin selaamaan toimialan kaikki kortit saadakseen kokonaiskuvan kyseisen alan yrityksistä tietyllä paikkakunnalla tiettynä vuotena. Tarkempia tietoja oikean aineiston jäljittämisestä on luvussa 4.1.
Teollisuustilasto-arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, missä se on vapaasti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Aineistoa voi selailla ja tilata tarkasteltavaksi Astia-palvelun avulla. Arkisto on etäsäilytyksessä, joten tilattu aineisto toimitetaan tutkijasaliin tilausta seuraavana arkipäivänä.
Arkistoyksiköt on luetteloitu kulloinkin käytössä olleen järjestämisperusteen mukaan. Sen vuoksi asiakirjojen tilaamisessa tarvittavat lähtötiedotkin vaihtelevat. Vuosina 1909-1921 aineisto on järjestetty ensisijaisesti lääneittäin ja läänien alla toimialoittain. Vuodesta 1922 lähtien ensisijainen järjestämisperuste on toimiala.
Aineiston tilaamisen kannalta arkistointijärjestyksellä on olennainen merkitys. Mikäli tutkimuksen kohteena on tietty toimiala maanlaajuisesti, niin vuoteen 1921 asti on käytävä läpi koko aineisto, mutta vuodesta 1922 lähtien riittää, kun tilaa vain kyseisen toimialan aineistot. Jos taas tutkimus kohdistuu esimerkiksi tietyn kunnan alueella toimineisiin teollisuuslaitoksiin, on aineisto vuoteen 1921 tilattavissa läänitiedon perusteella, mutta vuodesta 1922 lähtien olisi periaatteessa käytävä läpi kaikki toimialat ja tutkittava, onko niissä kyseisen kunnan alueella toimineiden laitosten aineistoja.
Asiakirjoja tilattaessa on tiedettävä lääni.
Asiakirjoja tilattaessa on tiedettävä lääni ja tilanteesta riippuen joko kihlakunta tai kaupunki.
Asiakirjoja tilattaessa on ensisijaisesti tiedettävä toimialan tunnus. Toimialat ja niiden tunnukset ovat ajan saatossa kuitenkin vaihdelleet. Kunkin vuoden tilastoidut toimialat ja niiden tunnukset löytyvät täältä.
Vuosina 1922–1953 toimialatunnuksena on roomalainen numero ja sen alaryhmätunnuksena arabialainen numero. Vuosina 1954–1973 toimialatunnuksena on arabialainen numero (aluksi nelinumeroinen ja vuodesta 1972 lukien enintään kuusinumeroinen).
Tietyn toimialan lomakkeet ovat pääsääntöisesti yhdessä arkistokotelossa. Jos lomakkeet eivät kuitenkaan ole mahtuneet yhteen koteloon, on ne jaettu kahteen tai useampaan koteloon. Jakoperusteena on käytetty läänijakoa. Mikäli tutkimus kohdistuu tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, on aineistoa tilattaessa hyvä siis tietää myös lääni. Tilaamalla kaikki kyseisen toimialan aineistoja sisältävät kotelot ei läänitietoa luonnollisesti tarvita.
Mikäli tutkimuksen kohteena olevan vuoden toimialaluettelo puuttuu edellä olevan linkin takaa avautuvasta näkymästä, kannattaa käyttää edellisen tai seuraavan vuoden luetteloa.