Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunta perustettiin vuonna 1799 edistämään tulvasuojelua ja vesiväylien parantamista hyötyajattelun hengessä. Johtokunta organisoi, suunnitteli ja valvoi koskien ja jokien perkauksia erityisesti Länsi-Suomessa. Arkisto sisältää asiakirjoja vuosilta 1800–1807 sekä hajanaisesti aineistoa aiemmista valtiopäivien tilaamista perkauksista alkaen vuodesta 1762, ml. pöytäkirjoja, raportteja ja tilikirjoja. Aineisto soveltuu erityisesti ympäristöhistorian, kustavilaisen hallinnon sekä paikallishistorian tutkimukseen. Arkiston digitaalisiin kuvailutietoihin voi tutustua Astiassa.
Suomea vaivanneiden tulvien ja hyödyn ajan yleisen ideologian myötä Suomi sai Ruotsin ajan lopulla ainoan oman keskusvirastonsa vuonna 1799, kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan (Kungliga Finska Strömrensningsdirektionen). Johtokunta organisoi koskien ja jokien perkaustöitä, suunnitteli niitä sekä ohjasi ja valvoi passevolanssikassan varojen käyttöä tähän. Johtokunta myös ohjeisti perkaustöihin komennettuja armeijan yksiköitä. Perkaustyöt aloitettiin Kokemäenjoen alueella.
Koskenperkausjohtokunta myös välitti ohjeita ja työvoimaa muualle pitäjien ja yksityisten omilla varoillaan toimeenpanemiin perkauksiin ja kuivatuksiin. Kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan arkisto sisältää myös aineistoa valtiopäivien toimeenpanemista kanavointi- ja perkaustöistä ajalta ennen johtokunnan perustamista, 1760-luvulta alkaen Länsi-Suomessa. Valtiopäivien aikana työt etenivät vaihdellen riippuen valtion varoista ja säätyjen suostumisesta hankkeisiin.
Vuosina 1800 ja 1802 huono satovuosi esti töiden jatkamisen. Suomen sodan uhka ja armeijan liikekannallepano päätti johtokunnan työt vuonna 1807 ja Suomen sodan sytyttyä johtokunta hajaantui eikä enää toiminut. Vuonna 1816 sen seuraajaksi tuli senaatin alainen koskenperkausjohtokunta.
Kuninkaallisen Suomen koskenperkausjohtokunnan arkisto sisältää hajanaisesti johtokunnan asiakirjoja, pääosan painottuessa aikavälille 1800–1807. Arkisto sisältää myös materiaalia ajalta ennen johtokunnan perustamista alkaen vuodesta 1762, koska jo tuolloin Ruotsin valtiopäivät toimeenpanivat perkauksia Kokemäenjoen vesistössä.
Edeltävän ajan materiaali on hyvin hajanaista, koostuen pääasiassa tilikirjoista ja säilyneestä kirjeenvaihdosta. Alueellisesti aineisto käsittää Länsi-Suomen työmaat Kokemäenjoella, Nokialla, Ikaalisissa, Wiikissä (?), Kuhmoisissa ja Huittisissa. Aineistoon kuuluu myös pöytäkirjoja, raportteja ja luetteloita hajanaisesti.
Arkiston avulla voi tutkia Suomen ympäristön ja ympäristöhallinnon historiaa 1700-luvun lopulla ja etenkin 1800-luvun alun viimeisinä Ruotsin vallan vuosina. Materiaali antaa myös tietoja paikallishistoriasta erilaisten työmaiden ja töiden tietoina, etenkin Kokemäenjoen seudulta. Arkistoa voi myös käyttää kustavilaisen ajan hallinnon tutkimukseen tai yleisemmin yhtenä ikkunana Suomen historiaan Ruotsin ajan lopulla.
Kuninkaallisen Suomen koskenperkausjohtokunnan arkistoa säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Aineistoa on 0,40 hyllymetriä.
Arkiston kuvailutietoihin voi tutustua Astia-verkkopalvelussa. Astian kautta voi myös maksutta tilata haluamansa aineistot Kansallisarkiston Helsingin tutkijasaliin tai kaukolainata maksua vastaan johonkin muuhun Kansallisarkiston toimipaikkaan tutkittavaksi.
Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston Helsingin tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 512.