Tämä aineisto-opas käsittelee kultaesineiden keräystoimikunnan arkistoa. Keräystoimikunta perustettiin vuosina 1940–1941 toteutettua valtakunnallista kultakeräystä varten, jonka tavoitteena oli vahvistaa Suomen ilmapuolustusta. Arkisto sisältää laajan aakkosellisen kortiston kultaesineiden lahjoittajista sekä vastaanottajatahojen laatimat kuitit. Aineistoa voi hyödyntää henkilö- ja paikallishistorian tutkimuksessa, erityisesti yksittäisten lahjoittajien tai paikkakuntakohtaisten keräystietojen selvittämisessä. Olemassa olevat kortistot voivat vaatia systemaattista läpikäyntiä, koska aakkostus on osin puutteellista.
Kultaesineiden keräystoimikunnan arkisto syntyi vuosien 1940–1941 aikana, kun Suomessa toteutettiin maan ilmapuolustuksen vahvistamiseen tähdännyt kultaesineiden valtakunnallinen keräys. Sen toteuttivat yhteistyössä Lotta Svärd -järjestö, Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto ja Suomen Ilmapuolustusliitto. Virallisesti keräystoimikunta lopetti toimintansa vuonna 1943 valtiontilintarkastajien annettua sitä tarkoittavan kehotuksen.
Keräys tuotti yhteensä noin 315 000 sormusta ja 20 000 muuta kultaesinettä. Kultaa kertyi yhteensä 1752 kiloa ja erilaisia sormuskiviä yli 10 kiloa. Keräystyö hoidettiin käytännössä siten, että kautta maan eri pankit, osuuskassat, suojeluskunnat ja Lotta Svärd –järjestö ottivat vastaan lahjoituksia, jotka ne välittivät edelleen Suomen Pankin säilytettäväksi.
Kultakeräyksen päätyttyä Kultaesineiden keräystoimikunta luovutti arkistonsa puolustusministeriölle, jonka kautta se siirtyi aikanaan Kansallisarkiston hallintaan. Arkiston laajuus on noin 40 hyllymetriä.
Kultaesineiden keräystoimikunnan arkisto sisältää kultaesineiden lahjoittajista laaditun aakkosellisen kortiston, josta lahjoituksen tekijän tiedot ovat etsittävissä. Arkistoon sisältyvät myös eri vastaanottajatahojen laatimat kuitit. Lahjoittajakorteista ilmenee lahjoittajan nimen lisäksi hänen lahjoituksensa sisältö sekä se, onko hänelle toimitettu sileä heraldisella ruusulla koristeltu rautasormus vai hakaristikuvioinen ilmapuolustussormus. Kortista ilmenee myös se, mikä taho (esim. pankki) on lahjoituksen vastaanottanut.
Arkistoon sisältyy myös keräystoimikunnan hallinnollista aineistoa, johon sisältyy tietoja mm. vastinesormusten myöhemmästä vaihtamisesta tai ulkomailta saapuneista kultalahjoituksista.
Keräystoimikunnan aineistoa voi hyödyntää niin henkilö- kuin paikallishistorialliseen tutkimukseen. Aakkosellisesta lahjoittajakortistosta voi etsiä yhtä tiettyä henkilöä ja vastaanottajatahojen laatimista lahjoittajakortistoista tietyllä paikkakunnalla tehtyjä lahjoituksia. Kortistojen puutteellisesta aakkostuksesta johtuen käyttäjän on varauduttava käymään aineistoa läpi systemaattisesti löytääkseen etsimänsä tiedot.
Tietyn paikkakunnan lahjoittajia tutkittaessa on eduksi, mikäli tietää mitä lahjoituksia mahdollisesti vastaanottaneita rahalaitoksia paikkakunnalla tuolloin sijaitsi, jotta osaa etsiä niiden nimien mukaan järjestetyt kortistot tutkittavakseen. Myös paikallinen suojeluskunta ja Lotta Svärd –järjestö ottivat joillakin paikkakunnilla lahjoituksia välitettäväkseen.
Kultaesineiden keräystoimikunnan arkiston arkistoluettelot ovat Aarre-arkistorekisterissä, jonka sanahausta ne löytyvät esimerkiksi hakusanalla ”Kultaesineiden keräystoimikunta”. Itse arkistoon voi tutustua Kansallisarkistossa Mikkelissä.
Arkiston sisältöä ei toistaiseksi ole digitoitu.