Kirkollisasiaintoimituskunta oli vuonna 1809 perustettu senaatin toimituskunta, joka käsitteli kirkollisia ja vuodesta 1841 koululaitoksen asioita vuoteen 1918 saakka. Arkisto sisältää kirje- ja anomusasiakirjoja, pöytäkirjoja sekä päätöskonsepteja, jotka koskevat luterilaista kirkkoa, yliopistoa, koulutointa ja yksittäisten henkilöiden asioita. Aineistosta löytyy myös koulujen rakennuspiirustuksia ja karttoja. Aineistoa voi hyödyntää kirkko- ja kouluhistorian tutkimuksessa. Digitoidut sarjat sisältävät kirjediaarit ja anomusdiaarit vuosilta 1809–1918, jotka ovat tutkittavissa Astiassa. Digitoimattomat asiakirjat tilataan Astian kautta hakusanalla kirkollisasiaintoimituskun*.
Kirkollisasiaintoimituskunta (kirkollistoimituskunta) oli yksi viidestä vuoden 1809 ohjesäännöllä perustetusta senaatin talousosaston (ent. hallituskonselji) toimituskunnasta. Sen tuli valmistella ja käsitellä sellaisia asioita, jotka olivat olleet esillä tuomiokapituleissa ja sen jälkeen siirretty senaatille. Toimituskunnan tuli myös valmistella kirkollisia erivapauksia ja armonosoituksia koskeneita kysymyksiä, joista ei laeissa ollut nimenomaisia määräyksiä ja jotka tästä syystä oli alistettava keisari-suuriruhtinaalle. Toimituskuntaa johti toimituskunnan päällikkö ja asiat esitteli senaatin istunnoissa esittelijäsihteeri.
Huhtikuussa 1841 annetun asetuksen perusteella siirrettiin koululaitosta ja opetustointa koskevat asiat kansliatoimituskunnalta kirkollisasiaintoimituskunnalle. Mainittavimmat muutokset toimituskunnan tehtäviin tulivat vuonna 1869, jolloin toimituskunnan toimialaa laajennettiin lisää.
Tämän jälkeen toimituskunnan alaisia olivat tuomiokapitulit ja kirkollisvirkakunta, koulutoimen ylihallitus, kouluvirkakunta, kansakoulut ja kansakouluopettajaseminaari. Kirkollisasiaintoimituskunnan tuli käsitellä asioita, jotka koskivat mm. kirkkoa ja sen omaisuuden ja virkojen hallintaa, koululaitosta, yleistä kasvatusta ja opetusta sekä tieteen ja taiteen aloilla toimivia laitoksia ja yhdistyksiä. Myös valtionarkiston asiat kuuluivat toimituskunnan alaisuuteen.
Kirkollisasiaintoimituskunta sai muiden toimituskuntien tapaan ajan mittaan oikeuden ratkaista itsenäisesti tiettyjä asioita. Tällaisia olivat mm. vuonna 1859 annetun asetuksen mukaan oikeus vuokrata huoneita oppilaitoksia varten ja tehdä vuokrasopimuksia ennalta sovituissa rajoissa.
Vuoden 1888 asetuksessa toimituskunnan tehtävät määriteltiin koskemaan mm. luterilaista kirkkoa ja sen seurakuntia, kreikkalais-katolisten seurakuntain ulkonaisia oloja sekä vieraita uskonnollisia yhdyskuntia, yliopistoa, yleisiä ja yksityisiä alkeisoppilaitoksia, kansakoululaitosta sekä tieteen ja taiteen määrärahoja ynnä tiede- ja taidelaitoksia. Poikkeuksena vuoden 1869 asetukseen valtionarkiston asiat siirrettiin kansliatoimituskunnan käsiteltäväksi.
Suomen itsenäistymisvaiheessa 1917 toimituskunnan nimi muutettiin kirkollis- ja opetusasiaintoimituskunnaksi. Vuonna 1918 senaatista tehtiin valtioneuvosto ja toimituskunnista ministeriöitä, jolloin kirkollisasiaintoimituskunnasta tuli kirkollis- ja opetusasiainministeriö. Vuonna 1922 nimi lyheni opetusministeriöksi.
Kirkollisasiaintoimituskunnan arkistosta voi löytää tietoa asioista, joista toimituskunta edellisessä kappaleessa kerrotun mukaisesti vastasi. Kuvaus toimituskunnan tehtävistä löytyy myös niteestä Valtionarkiston yleisluettelo II. Toimituskunnassa käsiteltiin sekä yksittäisiä ihmisiä että virkoja koskeneita asioita, mutta myös laajempia kirkollisia ja kouluja koskeneita asioita.
Arkiston hyödyllisintä aineistoa ovat kirje- ja anomusasiakirjat. Arkistosta löytyy myös erilaisia pöytäkirjoja ja luetteloita sekä kirje- ja päätöskonsepteja. Myös sisällön mukaan järjestetyissä asiakirjoissa voi olla mielenkiintoisia asiakirjoja.
Kirkollisasiaintoimituskunnan toiminnan tuloksena syntyi jonkin verran kartta- ja piirustusaineistoa. Ne muodostavat oman kokoelmansa ja eniten löytyy erilaisten koulujen rakennuspiirustuksia.
Kirkollisasiaintoimituskunnan arkistoon perehtyminen kannattaa aloittaa selvittämällä, mitkä tehtävät ja asiat olivat toimituskunnan vastuulla. Arkistoluettelosta 410 löytyvät tiedot Kirkollisasioidentoimituskunnan toiminnasta. Kirkollisasiaintoimituskunnan arkiston käytön helpottamiseksi kannattaa tutustua toimituskuntien arkistoihin liittyvään yleiskuvaukseen. Diaarien ja pöytäkirjojen tulkitsemiseen saa apua täältä.
Kirkollisasiaintoimituskunnan arkiston kuvailutietoihin voi tutustua Astia-verkkopalvelussa. Asiakirjoja voi tutkia Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa. Osaa konseptipöytäkirjoista ja kirjekonsepteista säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Digitoimattomat asiakirjat tilataan tutkittavaksi Astia-palvelussa. Esimerkiksi hakusanoilla kirkollisasiaintoimituskun* pöytäkir* saa hakutulokseksi toimituskunnan kaikki pöytäkirjat, joista voi edelleen valita haluamansa vuoden pöytäkirjat tutkittavaksi.
Arkiston seuraavat sarjat on digitoitu, ja niihin voi tutustua Astia-palvelussa linkkejä seuraamalla:
Karttoja ja piirustuksia säilytetään Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelmassa. Arkiston sisältöön voi tutustua Astian tai arkistoluettelon nro 291:01 avulla.