Tämä aineisto-opas käsittelee Karjalan tasavallan kansallisarkistoa, joka säilyttää merkittäviä paikallishistoriallisia asiakirjoja 1700-luvulta alkaen. Aineisto sisältää mm. valtiollisten elinten, tuotantolaitosten ja puolueorganisaatioiden asiakirjoja sekä kokoelmia Karjalan kommunistisesta puolueesta ja partisaaniliikkeestä. Tutkimukseen aineisto soveltuu Neuvosto-Karjalan ja Suomen suhteiden, kansallisuuskysymysten ja toisen maailmansodan historian tarkasteluun. Osa aineistosta on digitaalisesti saatavilla suomeksi ja venäjäksi esim. Documenta Carelica -portaalissa.
Karjalan tasavallan Kansallisarkisto
Национальный архив Республики Карелия
Postiosoite: 185610, Rossija, Respublika Karelija, g.Petrozavodsk, ul. Kuibysheva 6-a.
Puh.: + 7 814 2 - 78 52 16, 78-45-54, 78-05-19
Sähköposti: narchive@karelia.ru
Arkiston kotisivut
SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA. SUOMEN KIELELLÄ
SUOMEN ASIAKIRJAT KARJALAN TASAVALLAN KANSALLISARKISTOSSA. VENÄJÄN KIELELLÄ
Tietoportaali ”Karjalan työkansankommuunista tasavaltaan” sekä Karjalan loikkarit -niminen tietokanta (sisältää Sisällissodan aikana Suomeen lähteneiden ja 1920-luvulla palaneiden henkilötietoja). Venäjän kielellä
Virtuaalinäyttely "Neuvosto-Karjalan toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja Santeri Nuorteva" venäjän kielellä
Virtuaalinäyttely "Punasuomalaiset" Venäjän kielellä
Virtuaalinäyttely "Otto Wille Kuusinen - vallankumouksellinen, bolshevikki ja kirjailija" venäjän kielellä
Karjalan kansallisarkisto 100 vuotta -hanke "Karjalaisen kirjailijan Jaakko Rugojevin perintö" venäjän kielellä
Karjalan Kansallisarkiston ja Suomen Kansallisarkiston yhteinen tietoportaali DOCUMENTA CARELICA.
Kansallisarkisto on Karjalan tasavallan paikallishistoriaa koskevien asiakirjojen suurin säilytyspaikka. Arkistossa on 1 982 686 säilytysyksikköä, 92 739 valokuva-asiakirjaa, äänitteitä 465 säilytysyksikköä, 772 elokuvaa, 5 891 558 varmuuskopio-otosta. Erikoiskirjastossa on 21 820 kirjaa, 3 060 sanomalehtiä ja 4 722 aikakauslehtiä.
Rajavuodet: 1700-luvulta lähtien.
Arkistossa säilytetään valtiovallan elinten, syyttäjävirastojen, oikeuksien, valtion virastojen, organisaatioiden ja tuotantolaitosten, paikallishallinnon, uskonnollisten laitosten ja tiedotusvälineiden asiakirjoja, sekä yksityishenkilöiden asiakirjoja ja erillisiä asiakirjakokoelmia.
Vuonna 2007 Karjalan tasavallan uusimman historian valtionarkisto (KGANI) liitettiin Karjalan tasavallan Kansallisarkistoon. KGANI:ssa on yhteensä 2 902 fondia, joissa 500 000 säilytysyksikköä paperiasiakirjoja (vuosilta 1917–1999) ja 1 300 valokuvadokumenttia (vuosilta 1904–1991).
Rajavuodet: 1917–1999.
Karjalan tasavallan uusimman historian valtionarkistossa säilytetään seuraavia fondeja ja asiakirjoja: puolue-elinten ja Komsomol-järjestöjen toimintaan liittyvät asiakirjat; Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (KPSS) ja Leninin kommunistinuorten liiton (VLKSM) alkuperäisjärjestöjen sekä puoluehallintojen asiakirjat; Karjalan tasavallassa toimineiden ammattiliittoelinten ja -järjestöjen asiakirjat; tuotantolaitosten, virastojen ja järjestöjen puolueosastojen asiakirjat; Karjalan partisaaniliikkeen esikunnan sekä KPSS:n maanalaisten aluekomiteojen asiakirjat; Petroskoin Venäjän Kommunistisen puolueen (RKP(b)) keskus- ja aluekomitean asiakirjat (v. 1918); RKP(b):n Aunuksen kuvernementtikomitean ja Karjalan-Aunuksen yhdistetyn komitean asiakirjat (v. 1918–1922); KPSS:n Karjalan alueen komitean asiakirjat (v. 1921–1940; 1956–1991); Karjalais-Suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan RKP(b):n keskuskomitean asiakirjat (v. 1940–1956); puolueiden piirikunta-, volosti-, kaupunki- ja aluekomiteojen asiakirjat; kontrolli- ja puhdistuskomissioiden, puolue-elinten ja Komsomol-järjestöjen asiakirjat.
Arkiston kokoelmista löytyy lisäksi vuosien 1919–1921 vastavallankumouksellista kapinaa ja Karjalan alueella toimineita erikoisjoukko-osastoja koskevia tietoja, sekä asiakirjoja, jotka liittyvät suomalaisia vastaan suunnattuihin taistelutoimiin (v. 1921–1922).
Arkiston asiakirjat käsittelevät sellaisia aiheita kuin Neuvosto-Karjalan ja Suomen suhteiden historia, kansallisuuskysymyksen syntyminen ja ratkaisu, suomalaissyntyisten T. Antikaisen, E. Gyllingin, K. Rovion ja J. Järvisalon määrääminen puolueen ja valtion johtotehtäviin, Yhdysvaltojen ja Kanadan kansalaiset, jotka tulivat Neuvostoliittoon 30-luvulla osallistuakseen sosialismin rakentamiseen, ensimmäiset NKVD - OGPU:n leirit, Vienanmeren-Itämeren kanavan rakentaminen.
Arkiston kokoelmissa on puolueveteraanit N. G. Grigorjevin, H. G. Dorosinin, A. A. Kopjatkevitsin, N. D. Kurasovin ja M. V. Fostin muistelmia, Ju. Andropovin toimintaa koskevia asiakirjoja (Andropov toimi Leninin kommunistinuorten liiton keskuskomitean sihteerinä toisen maailmansodan aikana, Petroskoin kaupungin puoluejärjestön johtajana ja Karjalan sosialistisen neuvostotasavallan Kommunistisen puolueen keskuskomitean varasihteerinä sodan jälkeisinä vuosina, KGB:n johtajana vuosina 1967–1982 sekä Kommunistisen puolueen keskuskomitean (TsK KPSS) pääsihteerinä vuosina 1982–1984.)
Asiakirjafondi "Podpolnye partijnye komitety KP(b) KFSSR" (Karjalan SNT:n Kommunistisen puolueen maanalaiset komiteat), Karjalan rintaman partisaaniesikunnan fondit sekä Karjalan SNT:n Kommunistisen puolueen erikoiskoulun fondit sisältävät tietoja Karjalan alueella toisen maailmansodan aikana toimineista maanalaisista järjestöistä, Komsomol- ja puolueryhmistä sekä partisaanijoukoista.
Lisätietoa Kansallisarkiston hankituista asiakirjakopioista on osiossa Hankitut asiakirjat.