Tämä aineisto-opas käsittelee Asutushallituksen virkataloasiakirjoja. Aineisto sisältää n. 900 salkkua, joissa on asiakirjoja yksittäisten virkatalojen eli puustellien hallinnosta 1700-luvulta 1960-luvulle. Salkut sisältävät mm. vuokrasopimuksia, katselmuspöytäkirjoja, käyttösuunnitelmia ja ministeriöasiakirjoja sekä rakennuspiirustuksia. Aineistoon liittyy myös kaksi kortistoa, joista saa koottua tietoa tilojen historiasta, pinta-aloista ja karttamateriaalista.
Tutkimuskäyttö kattaa suku-, rakennus-, maatalous- ja taloushistorian sekä virkatalojärjestelmän kehityksen. Jos rakennuspiirustuksia ei löydy suoraan salkuista, niitä voi löytyä Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset-kokoelmasta, joka on mikrofilmattu ja digitoitu.
Virkatalojärjestelmä yleistyi Suomessa 1600-luvulla. Virkatalo, josta käytettiin toisinaan myös nimitystä puustelli, oli kruunun omistama tila, joka luovutettiin sotilas-, siviili- tai kirkollisen viran haltijan käyttöön osana palkkausta. Viranhaltijan tuli huolehtia tilan rakennuksista ja maista, ja tilan kunto tarkastettiin säännöllisesti. Tila voitiin jakaa kantatilaan ja viljelys- tai asuntotiloihin. Autonomian ja itsenäisyyden aikana virkatalojärjestelmää muokattiin. Virkataloja koskevat asiat kuuluivat pitkään maaherran vastuulle, mutta vuonna 1919 ne siirrettiin asutushallitukselle. Tiloja vuokrattiin, mutta 1920-luvulta lähtien suosittiin niiden tarjoamista lunastettaviksi.
Asutushallitus perustettiin lokakuussa 1917 maanviljelystoimituskunnan (myöh. maatalousministeriö) alaisuuteen. Tavoitteena oli edistää ja keskittää erityisesti maaseudun asutustoimintaa. Tärkeä tehtävä oli tilattoman maalaisväestön elinolojen parantaminen, ja asutushallinnon vastuulla oli tilattomalle väestölle tarkoitettujen valtionlainojen käytön ja lainoja myöntävien kassojen valvonta. Asutushallitus vastasi myös monista muista yksityis- ja kruununmaiden asuttamiseen ja viljelemiseen liittyneistä asioista. Asutushallitukseen kuului alun perin tutkimus-, rakennus- ja metsänhoitotoimisto, mutta vuonna 1919 näiden lisäksi perustettiin virkatalo-osasto.
Tilattoman väestön asuttamisen järjestäminen aloitettiin keskiajalla, ja valtion lainoitus otettiin käyttöön 1800-luvun lopulla. Vuonna 1898 perustettiin Tilattoman väestön lainarahasto sekä paikallisia lainakassoja. Vuonna 1906 toiminnan valvojaksi ja neuvojaksi asetettiin tarkastaja, ja vuonna 1917 asutustoiminnan tehtävät keskitettiin asutushallitukselle. Asutushallitus toimi vuoteen 1937 asti, ja vuonna 1938 sen tehtävät siirrettiin maatalousministeriön alaisuuteen perustetulle asutusasiainosastolle ja osittain metsähallitukselle. Vuonna 1959 asutushallitus perustettiin uudelleen. Uusin säädöksin ja osin muokatuin tehtävin se toimi vuoteen 1971 asti.
Asutushallituksen virkataloasiakirjojen kokoelma sisältää noin 900 virkatalosalkkua, ja kussakin salkussa on yhden virkatalon asiakirjoja tilan historian eri vaiheilta. Virkataloasiakirjat muodostavat asutushallituksen virkatalo-osaston arkiston yhden sarjan.
Asutushallituksen eri arkistot sisältävät asutushallituksen asiakirjoja pääasiassa sen ensimmäisen toimikauden ajalta eli vuosilta 1917–1937. Osa virkatalosalkkujen asiakirja-aineksesta on syntynyt asutushallituksen toiminnan myötä ja nivoutuu asutushallituksen eri arkistojen aineistoihin. Lähes kaikissa virkatalosalkuissa on kuitenkin asiakirjoja jo 1800-luvulta ja joissain tapauksissa 1700-luvulta lähtien. Tuoreimmat aineistot ulottuvat 1940- tai 1950-luvulle ja jopa 1960-luvulle asti.
Virkatalosalkut sisältävät muun muassa jakokirjoja, vuokravälikirjoja, katselmuspöytäkirjoja, käyttösuunnitelma-asiakirjoja ja virkatalokomisionin sekä maatalousministeriön asiakirjoja. Joissakin virkatalosalkuissa on myös rakennusten piirustuksia.
Virkatalojen hakukortistosta käy ilmi, mitä asutushallituksen arkistoihin kuuluvia karttoja kuhunkin virkataloon liittyen on tehty. Virkataloasiakirjojen kokoelmaan liittyy hakukortiston lisäksi myös toinen virkatalokortisto, jossa on tiivistettyä tietoa kustakin virkatalosta.
Asutushallituksen virkataloasiakirjoja hyödyntävät esimerkiksi sukututkijat. Asiakirjoissa on yksityiskohtaista tietoa yksittäisten henkilöiden tai perheiden asumisesta, viljelytoiminnasta ja taloudesta. Rakennusten tai tilojen tutkijoille kussakin virkatalosalkussa on varsin kattava kooste yhden virkatalon tai sen kantatilan ja eri viljelys- ja asuntotilojen historiasta. Esimerkiksi asumisen, taloushistorian tai maatalouden tutkijoille virkataloasiakirjat tarjoavat yhtenäistä ja johdonmukaisesti kerättyä tietoa pitkältä ajanjaksolta.
Kunkin virkatalosalkun asiakirjoista käyvät ilmi esimerkiksi virkatalon eri vuokraajat, vuokrasuhteiden perustiedot, tilan rakennusten ja maiden koot ja luonteet, vuokraajille esitetyt korjausvaatimukset ja vuokraajien vastaukset, virkatalon käyttösuunnitelma ja sen muutokset sekä mahdolliset lunastukset. Virkatalosalkun asiakirjojen avulla voi seurata asioiden käsittelyä esimerkiksi vuokraajan valituksesta maatalousministeriön päätökseen asti. Yksittäiset henkilöt tai perheet saattoivat asua eri aikoina eri virkataloissa, joten heitä koskevia tietoja voi olla useissa salkuissa.
Virkatalokortteihin on merkitty tilan kokonaispinta-ala sekä mahdollisten kantatilasta jaettujen muiden tilojen pinta-alat ja laatu (esimerkiksi mäkitupa-alue, torppa, viljelystila). Lisäksi mainitaan esimerkiksi vuokraajan sääty tai ammatti, vuokrakausi, vuotuismaksu, manttaali ja tarkastuspiiri.
Välittömästi asutushallitusta edeltävältä ajalta virkataloja käsitteleviä asiakirjoja on arkistoitu Virkatalojen keskuskomisionin arkistoon. Asutushallituksen virkataloasiakirjojen kokoelma on ajallisesti lomittainen maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) ja sen suorittamien toisen maailmansodan jälkeisten asutustoimenpiteiden kanssa. Näiden hankkeiden asiakirja-aineistot kuuluvat ASOn arkistoon.
Asutushallituksen virkataloasiakirjat ovat käytettävissä Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa. Aineisto on etäsäilytyksessä, eli kello 14 mennessä tilattu aineisto toimitetaan tutkittavaksi Pirttiniemenkadun toimipaikkaan seuraavaksi aukiolopäiväksi. Asutushallituksen virkatalo-osaston arkiston luettelotietoihin voi tutustua verkkopalvelu Astia-palvelussa. Aineistoihin on myös manuaalinen virkatalojen hakukortisto. Haluamansa aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavakseen Mikkelin tutkijasaliin tai kaukolainana johonkin toiseen Kansallisarkiston toimipaikkaan. Kaukolainaus on maksullista ja aineiston lainauksessa voi olla rajoituksia.
Virkatalo-asiakirjat on järjestetty koteloihin virkataloittain, ja Astiassa kotelot eli virkatalosalkut luetellaan virkatalon numeron mukaisessa järjestyksessä. Kustakin virkatalosta mainitaan sen nimi, paikkakunnan nimi sekä aineiston rajavuodet. Virkatalon numero on myös virkatalosalkun tunniste.
Jos etsittävän virkatalon nimi on tiedossa jo ennen hakua, Astian hakukenttään voidaan kirjoittaa suoraan nimi (esimerkiksi Toivolan virkatalo). Hakusanana voi käyttää myös paikkakunnan nimeä (esimerkiksi virkatalo Elimäki).
Manuaalinen virkatalojen hakukortisto on järjestetty lääneittäin ja edelleen paikkakunnittain. Kullakin virkatalolla on oma korttinsa, jonka oikeassa yläkulmassa mainitaan virkatalosalkun tunnistenumero. Hakukortistossa ja kussakin virkatalosalkussa olevassa luettelossa mainitaan, mitä asiakirjatyyppejä tietyssä salkussa on ja miltä vuosilta. Salkussa kunkin asiakirjatyypin aines on ryhmitelty omaksi kokonaisuudekseen. Virkatalojen hakukortistossa mainitaan myös virkataloon liittyvät kartat, esimerkiksi asutushallituksen sotilasvirkatalokartat. Näitä voi etsiä Astiasta käyttämällä hakusanoina esimerkiksi sotilasvirkatalokartat ja virkatalon numeroa.
Mikäli virkatalosalkussa ei ole rakennusten piirustuksia, ne saattavat löytyä Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset -kokoelmasta. Kokoelma on mikrofilmattu ja digitoitu.
Asutushallinto 1917–1957. Asutushallituksen – maatalousministeriön asutusasiainosaston 40-vuotisjulkaisu. Helsinki 1957.
Valtionarkiston yleisluettelo III. Valtionarkisto, Helsinki 1971.
Wirilander, Kaarlo, ”Puustelli, kartano ja sotilassuku”. Genos 23 (1952), 25–32