Tämä aineisto-opas käsittelee tyyppitalopiirustuksien arkistoaineistoa. Aineisto koostuu digitoiduista arkkitehti- ja rakennuspiirustuksista, jotka kuvaavat eri viranomaisten ja arkkitehtien suunnittelemia tyyppitaloja vuosilta 1918–1964. Kokoelma tarjoaa aineistoa asutustoiminnan, jälleenrakennuksen, arkkitehtuurin ja rakennustekniikan kehityksen tutkimukseen, sekä yksittäisten suunnittelijoiden työhön. Piirustukset ovat erityisen hyödyllisiä myös korjausrakentajille ja asukkaille. Kokoelmaan voi tutustua digitaalisesti Astiassa; alkuperäiset piirustukset ovat pääosin käyttökiellossa.
Tyyppitalot olivat talomalleja, joita varten oli olemassa valmiit piirustukset. Tarkoitus oli, että talojen suunnitelmat olivat kaikkien rakentajien käytettävissä. Suunnitelmat sisälsivät yleensä piirustusten lisäksi yksinkertaisen työselityksen ja ainemenekkilaskelmat.
Tyyppitalojen kehittäminen aloitettiin jo 1920-luvulla. Varsinaisesti tyyppitalojen kehittäminen pääsi vauhtiin 1930-luvulla, jolloin aiemmin usein liian kalliina pidetty omakotitalo haluttiin tuoda yhdeksi ratkaisuksi asuntotarpeeseen. Vuonna 1939 sekä maa- ja metsätalousministeriö että sosiaaliministeriö järjestivät tyyppitalopiirustuskilpailun, jonka pohjalta julkaistiin tyyppipiirustussarjat vuosina 1940 ja 1941.
Aluksi tyyppitalojen suunnittelu kytkeytyi varsin keskeisesti asutuspolitiikkaan ja sitä hoitaneeseen Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosastoon. Sotien seurauksena taloja tarvittiin lisää. Talvisodan jälkeen alettiin nopeasti sijoittaa karjalaista siirtoväkeä muualle Suomeen. Jatkosodan aikana karjalaisia palasi kotiseudulleen, jossa piti myös aloittaa nopea jälleenrakennus. Sodan loputtua siirtoväki asutettiin uudelleen.
Vielä vuonna 1950 Standardisoimislaitos suunnitteli kuusi tyyppitaloa uuden Arava-järjestelmän mukaan, joka antoi enemmän vaihtoehtoja kuin tiukka sodanjälkeinen mitoitus. Jälleenrakennusajan päätyttyä 1950-luvun puolessavälissä tarve varsinaisille tyyppitaloille poistui. Tilalle alkoivat tulla 1960-luvulla teolliset pientalotyypit, joissa jokaisella talotehtaalla oli oma mallistonsa.
Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset ovat osa Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelmaa. Piirustusarkisto sisältää arkkitehti- ja rakennuspiirustuksia, jotka ovat valmistuneet useiden eri tahojen tuottamina. Näitä tyyppitalopiirustuksia tuottaneita tahoja olivat: Vanhempi asutushallitus (1918–1938), Myyntiyhdistys puutalo (1931–1962), Maatalousministeriön asutusasiainosasto (1939–1959), Maatalousseurojen keskusliitto (1940–1945), Sosiaaliministeriö (1941–1942), Suomen arkkitehtiliitto, SAFA (1942–1943) ja Nuorempi asutushallitus (1959–1964). Piirustuksia on pääosin vuosilta 1918–1964 ja ne kuvaavat erilaisia tyyppitaloja.
Piirustukset on digitoitu, ja niihin voi tutustua Astiassa. Kokoelma on myös mikrofilmattu. Huonon kuntonsa vuoksi suurin osa alkuperäisistä piirustuksista on käyttökiellossa.
Tyyppitalopiirustuksia on myös Arkkitehtuurimuseon arkistossa.
Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset kuvaavat suomalaisen yhteiskunnan arkea. Tyyppitalopiirustukset ovat tärkeä lähde tutkittaessa asutuspolitiikkaa ja Suomen jälleenrakennusta sodan aikana ja sen jälkeen. Piirustuksia tutkimalla voi selvittää mitä asioita pidettiin tärkeinä taloja rakennettaessa. Ne kertovat myös aikakaudella vallinneista ihanteista, sillä moni tyyppitalo vastasi funktionalistista ihannetta jossa toimivuus ja käytännöllisyys olivat tärkeitä.
Kokoelmaa voi hyödyntää jonkin verran myös yksittäisten arkkitehtien tuotannon tutkimuksessa, sillä varsin merkittävätkin arkkitehdit – kuten Alvar Aalto, Yrjö Lindegren ja Aulis Blomstedt – suunnittelivat tyyppitaloja. Muutenkin arkkitehtuurin muutosta voi selvittää tutkimalla kokoelman piirustuksia, sillä niitä laadittiin useammalla vuosikymmenellä. Samalla voi tutkia rakennustekniikan kehittymistä.
Näissä taloissa nykyisin asuvat voivat myös hyödyntää alkuperäispiirustuksia korjausrakentamisen yhteydessä, tai vain yleisestä kiinnostuksesta omaan elinympäristöön.
Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustuskokoelma on digitoitu ja siihen voi tutustua Astiassa.
Tyyppitalopiirustuksia voi tutkia myös mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.