--- language: "fi" --- # Tervetuloa Kansallisarkiston aineisto-opas Arkistojen Porttiin! **Arkistojen Portista löydät kaikki Kansallisarkiston aineistojen käytön apuvälineet yhdestä paikasta, yhdellä haulla.** *** ** * ** *** Arkistojen Portti on Kansallisarkiston ylläpitämä verkkopalvelu, joka sisältää oppaita, ohjeita ja vinkkejä Kansallisarkiston aineistojen käyttöön. Portti sisältää vain vähän asiakirjoja. Sen sijaan se opastaa, miten ne löytyvät Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta tai miten niiden jäljille pääsee arkistoluetteloiden avulla tutkijasaleissa. Portin sisällöt on jaettu aineisto-oppaisiin ja arkistoalan sanastoon. Sisältöä voi tutkia syöttämällä hakusanoja hakukenttään tai selaamalla sivuston vasemmasta reunasta löytyviä aakkosellisia listauksia. Hakutoiminto etsii sekä Portin artikkeleiden otsikoista että sisältöteksteistä. Kaikki sisältö on nähtävissä ja käytettävissä ilman rekisteröitymistä tai kirjautumista. Tekstisisältö on lisensoitu lisenssillä CC BY. Sisältöä kehitetään ja laajennetaan ajan mittaan siten, että Portti auttaa yhä useampien aineistoryhmien käytössä. **Arkistojen Portti on siirretty uudelle alustalle kesällä 2026.** Kehitämme sivuston käytettävyyttä ja pyrimme korjaamaan puutteet mahdollisimman pian. Voit antaa palautetta sivustosta [Kansallisarkiston kotisivuilla](https://kansallisarkisto.fi/etusivu) klikkaamalla yläpalkista "Palaute" ja valitsemalla palautelomakkeella "Arkistojen Portti". --- language: "fi" --- # Åbo hovrätt ## Vad är Åbo hovrätt Åbo hovrätt inrättades i Åbo år 1623. Hovrätterna inrättades ursprungligen för att utöva kungens domsrätt. I praktiken var de dock mellaninstanser, eftersom man fortfarande vädjade till kungen i enlighet med gammal tradition. Kungen använde den högsta dömande makten fram till år 1789, då högsta domstolen inrättades i Sverige. Under autonomins tid anförtroddes högsta domstolens uppgifter [regeringskonseljens justitiedepartement](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/senatens-justitiedepartement.md) (från och med 1816 [Kejserliga senaten för Finland](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/senaten.md)). [Högsta domstolen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/hogsta-domstolen.md), vilket inledde sin verksamhet då Finland blev självständig, utövar idag rikets högsta domsrätt. Åbo hovrätt inrättades till en början med hela Finland som jurisdiktionsområde. Utöver Åbo hovrätt finns det idag fem [andra hovrätter](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/hovratterna.md) i Finland. Då Finland ännu utgjorde en del av konungariket Sverige grundades Vasa hovrätt (1776). Åbo hovrätts jurisdiktionsområde avtog då att innefatta Åbo och Björneborgs län, Åland, Nylands och Tavastehus samt Kymmenegårds län. Östra Finlands hovrätt grundades under autonomins tid (1839) och hette då Wiborgs hovrätt. Under självständighetstiden har man grundat Helsingfors hovrätt (1952), Kouvola hovrätt (1978) och Rovaniemi hovrätt (1979). ## Hurdana handlingar innehåller arkivet? Åbo hovrätts arkiv förstördes nästa helt i Åbo brand 1827 och från perioden innan detta har endast ett fåtal handlingar bevarats. Serierna är kompletta från åren 1828--1989. Det viktigaste arkivmaterialet är handlingarna från de mål och ärenden hovrätten behandlat. Dessutom innehåller arkivet bl.a. hovrättens korrespondens och [domboksserier](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/dombocker.md) från [underrätterna](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/domstolsvasendet-och-underratterna.md). Anteckningar rörande de mål och ärenden som behandlades vid hovrätten finns vanligtvis i fyra handlingsserier: i diariet, i fördelningslängden, i liggaren och i akten. Diarierna och fördelningslängderna fungerar som innehållsförteckningar till liggarna och akterna, vilka innehåller den relevanta informationen för målen och ärendena. Liggarna innehåller målens och ärendenas avgöranden och hovrättens beskrivningar av de behandlade sakerna. Akterna å sin sida består av de handlingar som utgjorde grunden för själva domen. Sådana är t.ex. olika utlåtanden och brev, som uppstod under behandlingens gång. Framförallt akterna kan ge detaljerad information om den behandlade saken. Även i hovrätten skrevs protokoll över alla mål och ärenden, men till skillnad från underrätten är de inte viktiga i själva undersökningen av målen. ## Vilken typ av information finns i arkivet? Fram till 1950-talet var Åbo hovrätt den viktigaste hovrätten i landet och dess arkiv representerar därmed en betydande del av Finlands domstolsväsen. Hovrättens arkiv är en särskilt viktig källa i undersökning av grova brott eller angelägenheter rörande adeln, eftersom hovrätten fungerade som första rättsinstans i dessa frågor. De ärenden och mål hovrätten behandlat kan delas in i fyra kategorier: 1. **Vädjade mål**. Vädjade mål uppstod då parterna i civila mål vädjade till hovrätten om underrätternas beslut. 2. **Underställda mål**. Hovrätten granskade alltid grövre brott från underrätterna, då straffen var minst sex års tukthus eller dödsstraff. 3. **Ärenden som hör till hovrättens omedelbara domsrätt**. I vissa fall utgjorde hovrätten inte andra, utan första rättsinstansen. Hovrätten var första instans i grova brottmål, såsom i religionsbrott, majestäts-, landsförräderi- och högförräderimål. Hovrätten var även första instans rörande brott begångna av ämbetsmän och tjänstemän samt i vissa ärenden och mål rörande adelsmän fram till år 1869. 4. **Besvärsmål**. Om det inte var tillåtet att vädja till hovrätten, kunde målsäganden göra ett besvär eller en klagan till hovrätten. Besväret skulle grunda sig på rättens inkompetens eller domvilla. ## Hur hittar man den information man söker efter? Åbo hovrätts arkiv är tillgänglig för forskare på [Åbo landsarkiv](https://kansallisarkisto.fi/sv/abo). Man kan bekanta sig med arkivets struktur via [Astia webtjänsten](https://astia.narc.fi/uusiastia/) och med hjälp av förteckningen över Åbo landsarkiv. För att underlätta insamlingen av data har man även berett tre kartotek, som kan användas i Åbo landsarkiv. I kartoteket för vädjade mål för åren 1895-1929 kan man söka enligt kärande, svaranden och plats. De två andra kartoteken behandlar adelns konkursärenden och bouppteckningar, vars namnförteckning kan också ses på hemsidan av [Genealogiska Samfundet i Finland](https://www.genealogia.fi/sv/). Åbo hovrätts arkiv är organiserad mer komplicerat än exempelvis de lägre domstolarnas domböcker. Alla handlingar av de mål och ärenden som behandlades i hovrätten (vanligen diarium, fördelningslängd, liggare och akt) är placerade i skilda serier och för att hitta den relevanta informationen måste man känna rätt väg. Denna väg varierar beroende på typ av mål och ärende. Vanligtvis måste forskaren först hitta rätt diarium enligt behandlingstid, i vilka mål och ärenden registrerades då de ankom till hovrätten. Efter diariet riktar forskaren sin uppmärksamhet på fördelningslängden, dit saken skrevs efter utlottning. Fördelningslängden berättar dagen för beslutet och information om akten, som för vidare till rätt liggare och akt. Den största avvikelsen från denna väg är då man i en del ärenden och mål märkte tidpunkten för beslutet i diarierna, vilket betydde att fördelningslängderna blev onödiga. Att man känner till denna väg garanterar dock inte alltid att man hittar den begärda informationen. De mål och ärenden som behandlades vid hovrätten återfinns i många olika serier, vars namn inte nödvändigtvis anger vad serien innehåller. För att hitta handlingarna till en viss typ av mål eller ärende måste man veta i vilka serier målets handlingar förvaras. ### Vädjade mål 1. *Ac Vademålsdiarier* (Vetoasian diaarit) 2. *Bca Fördelningslängder över vademål* (Vetoasiain jakoluettelot) 3. *Dba Domliggare* (Tuomiotaltiot) 4. *Eba Vadeakter* (Vetoaktit) De första anteckningarna rörande vädjade mål finns i diarierna, där målen är antecknade i kronologisk ordning enligt ankomst. För att hitta målets beslut och aktserie måste man fram till år 1886 söka vidare i fördelningslängderna över vademål. Ett visst mål går att hitta med hjälp av en förteckning över käranden som finns i slutet av fördelningslängden. Fördelningslängden berättar även målets beslutsdag och aktnummer. Med hjälp av denna information kan man sedan hitta rätt domliggare och akt. Från och med år 1886 behöver man inte söka i fördelningslängden, eftersom beslutsdag och aktnummer anges direkt i diariet. ### Underställda mål 1. *Ad Diarier över underställda mål* (Alistettujen asioiden diaarit) 2. *Dbc Utslagsliggare över underställda mål* (Alistettujen asioiden päätöstaltiot) 3. *Ebd Underställningsakter* (Alistusaktit) Observera även dessa 1. *Aab Brottmålsbrevdiarier* (Rikosasiain kirjediaarit) 2. *Abb Supplik- och besvärsdiarier över brottmål* (Rikosasiain anomus- ja valitusdiaarit) Diarier över underställda mål utgör ingen egen handlingsserie, utan de återfinns i början av utslagsliggarna över underställda mål. Därmed börjar man undersökningen genom att beställa förteckningen över utslagsliggare för ifrågavarande år. Ifrån diariet i början av förteckningen hittar man datum för beslutet, med vilken man hittar utslaget. Här bör man observera att ifall behandlingen fortsatte i många år, utarbetades ett nytt diarium. Man hittar datum för beslutet först i diariet för det år då saken avgjordes. Aktens och utslagets nummer är den samma. Från och med år 1910 förändrades registreringssystemet så att man började arkivera besluten i utslagsliggarna först enligt avdelning och därefter i kronologisk ordning. Samtidigt började man även organisera akterna enligt avdelning. ### Ärenden som hör till hovrättens omedelbara domsrätt Det finns många olika typer av mål och ärenden som upptogs omedelbart av hovrätten. Dessutom ingår dessas handlingar i många olika serier. #### Religionsbrott 1. *Aab Brottmålsbrevdiarier* (Rikosasiain kirjediaarit) 2. *Abc Ansökningsdiarier* (Hakemusdiaarit) 3. *Ae Diarier över tjänsteåtal* (Virkasyytediaarit) 4. *Bcb Fördelningslängder över besvärsmål* (Valitusasiain jakoluettelot) 5. *Bh Utslagsliggare* (Päätösluettelot) 6. *Ebb Besvärsakter* (Valitusaktit) 7. *Ebc Besvär* (Valitukset) 8. *Förteckning över religionsbrott* (Uskontoasioiden luettelo) Religionsbrott antecknades till en början i brottmålsbrevdiarierna (Aab). Dessa innehåller dock endast en hänvisning till diarierna över tjänsteåtal (Ae), som innehåller grundligare information om fallet fram till år 1909. Efter detta hittas samma information i ansökningsdiariernas (Abc) åtalsbrev. I diarierna får man reda på ifall målet är utlottat eller inte. Ifall målet utlottades, hittar man utslagsdatum och aktnummer ifördelningslängden över besvärsmål. Om målet var outlottat, finns avdelning och utslagsdatum i diariet. Utslagen finns i utslagsliggarna (Bh). Akterna för de utlottade målen finns i serien besvärsakter (Ebb) och akterna för de outlottade målen i serien besvär (Ebc). #### Majestäts-, landsförräderi- och högförräderimål 1. *Aab Brottmålsbrevdiarier* (Rikosasiain kirjediaarit) 2. *Abc Ansökningsdiarier* (Hakemusdiaarit) 3. *Dbb Utslagsliggare* (Päätöstaltiot) 4. *Ebc Besvär* (Valitukset) 5. *Ebf Akter över majestätsförbrytelse och högförräderi* (Majesteetti- ja valtiorikosaktit) 6. *Dbd Utslagsliggare över tjänsteåtalsmål* (Virkasyytteiden päätöstaltiot) Majestäts-, landsförräderi- och högförräderimål antecknades sporadiskt i olika diarier före år 1870. Då började man anteckna dessa i advokatfiskalens tjänsteåtalsbrev i brottmålsbrevdiarierna (Aab) och från och med år 1910 i ansökningsdiarierna (Abc). Med utslagsdatum som man hittar i diariet kommer man vidare till själva beslutet i utslagsliggaren. Akterna återfinns fram till år 1909 i serien besvär och därefter i serien akter över majestätsförbrytelse och högförräderi. Akten hittar man i diariet med folienumret. Majestäts-, landsförräderi- och högförräderimålens utslag finns även i serien utslagsliggare över tjänsteåtalsmål. Där finns även utslag gjorda av senaten i mål som gått vidare ifrån hovrätten. #### Tjänstefel 1. *Ae Diarier över tjänsteåtal* (Virkasyytediaarit) 2. *Aab Brottmålsbrevdiarier* (Rikosasiain kirjediaarit) 3. *Abc Ansökningsdiarier* (Hakemusdiaarit) 4. *Bcb Fördelningslängder över besvärsmål* (Valitusasiain jakoluettelot) 5. *Bcd Fördelningslängder över tjänsteåtalsmål* (Virkasyytteiden jakoluettelot) 6. *Dbb Utslagsliggare* (Päätöstaltiot) 7. *Ebc Besvär* (Valitukset) 8. *Ebg Tjänsteåtalsakter* (Virkasyyteaktit) 9. *Ebb Besvärsakter* (Valitusaktit) Tjänsteåtalen finns i tre olika diarier: fram till 1869 i diarierna över tjänsteåtal, mellan åren 1870-1909 i advokatfiskalens tjänsteåtalsbrev i brottmålsbrevdiarierna och från och med år 1910 i ansökningsdiarierna. Behandlingen av målet varade ofta många år och för att hitta de rätta handlingarna måste man söka i diariet över det år då saken avgjordes. Med hjälp av informationen från diariet söker man rätt fördelningslängd, som för tjänsteåtalsmålens del var fram till år 1909 fördelningslängderna över besvärsmål och därefter fördelningslängderna över tjänsteåtalsmål. Ända fram till år 1909 hittar man beslutet i utslagsliggarna med hjälp av utslagsdatumet från fördelningslängden. Efter 1909 kan utslagsdatumet i vissa fall anges i diariet. Aktens nummer måste dock alltid sökas i fördelningslängden. Fram till år 1909 hittar man akterna antingen i besvärsakterna eller i serien besvär. Därefter återfinns akterna i serien för tjänsteåtalsakter. #### Mål rörande adelsmän Hovrätterna var i princip forum privilegiatum för adelsmän i vissa mål fram till år 1869. I praktiken togs dock största delen av målen upp redan i de lägre rättsinstanserna och målen kom till hovrätten antingen som vädjade eller underställda. Mål som berörde adelns konkurser kom dock alltid direkt till hovrätten och dessa kan hittas i diarierna över civila besvärsmål. Utslaget och akten kan hittas med hjälp av fördelningslängden över civila mål. Det intressantaste materialet som berör adeln är [bouppteckningarna](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/bouppteckningar.md), som kontrollerades av hovrätten. I Åbo landsarkiv har man sammansatt ett manuellt kartotek över bouppteckningarna enligt den avlidne. Man kan bekanta sig med kartoteket på hemsidan av [Genealogiska Samfundet i Finland](https://www.genealogia.fi/sv/). ### Besvärsmål 1. *Aba Supplik- och besvärsdiarier över civilmål* (Siviiliasiain anomus- ja valitusdiaarit) 2. *Abb Supplik- och besvärsdiarier över brottmål* (Rikosasiain anomus- ja valitusdiaarit) 3. *Bcb Fördelningslängder över besvärsmål* (Valitusasiain jakoluettelot) 4. *Bh Utslagsliggare* (Päätösluettelot) 5. *Ebb Besvärsakter* (Valitusaktit) 6. *Ebc Besvär* (Valitukset) Man börjar alltid sökandet efter besvärsmål i supplik- och besvärsdiarierna över civil- och brottmål. Diarierna är kategoriserade årsvis enligt den som anfört besväret. Om det i diariet står "utlottas", skall man söka efter utslaget och akten i fördelningslängden över besvärsmål. Om den avdelning som fattat beslutet och utslagsdatum är nämnt i diariet, hittar man med hjälp av denna information beslutet i utslagsliggaren och akten i serien besvär. Från och med början av året 1908 förändrades beteckningssätt för diarierna och i stället för den alfabetiska ordningen började man använda avdelningar enligt underrätt. Efter detta behövs inte fördelningslängden längre, eftersom besvären inte längre utlottades och utslagsdatumet och aktnumret alltid antecknades i diariet. Besvärsmålens akter finns i två serier. Akterna för de utlottade målen finns i serien besvärsakter (Ebb) och akterna för de outlottade målen i serien besvär (Ebc). Man hittar allmän information om hovrättsarkiven [här](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/hovratterna.md). ## Litteratur * [*Hovrättens historia*](https://oikeus.fi/hovioikeudet/turunhovioikeus/sv/index/hovioikeudenhistoriaa.html). Rättsväsendets webbplats. * Linnolahti, Jarmo. *Maakunta-arkistojen opas.* Joensuu: Joensuun maakunta-arkisto, 2002. * *Maakunta-arkistojen yleisluettelo II*. Helsinki: Valtionarkisto, 1988. * Mäkinen, Anneli. "Turun hovioikeuden arkisto sukututkijan tietolähteenä." *Sukutieto* 26, no. 1 (2009): 16--23. * *Turun hovioikeus 1623--1973*. Red. Yrjö Blomstedt. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström, 1973. * Vartiainen, Taina. "Turun hovioikeus henkilöhistoriallisen tutkimuksen lähteenä." *Genos* 2 (2003): 67--84, 126--127. *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Aineisto-oppaat **Aineisto-oppaat antavat vinkkejä ja ohjeita aineistojen käyttöön. Artikkelit on laadittu joko tietyn aineiston, arkistonmuodostajan tai muun aiheen perusteella.** *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Aitous * **sv** äkthet, autenticet * **en** authenticity (*InterPARES 3*) ## **Määritelmä** Asiakirjatiedon ominaisuutena aitous tarkoittaa sitä, että asiakirjatiedon alkuperä voidaan tunnistaa luotettavalla tavalla ja asiakirjatieto on oikeellinen ja väärentämätön. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Rinnakkaisterminä käytetään termiä **autenttisuus** . Asiakirjahallinnan ISO-standardien suomennoksissa käytetään termiä **autenttisuus** , joka määritellään seuraavasti: "Asiakirja on autenttinen eli alkuperäinen kun sen voidaan todentaa olevan sitä, mitä sen pitäisi olla, laatijan tai lähettäjän identiteetti voidaan todentaa ja laatimis- tai lähettämisajankohta voidaan todentaa" (*SFS-ISO 15489-1*). ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Tiedon alkuperän tai viestin lähettäjän luotettava tunnistettavuus. *Valtionhallinnon tietoturvasanasto. VAHTI 8/2008* * 2) Informaation oikeellisuus ja väärentämättömyys. *KDK - sanasto* --- language: "fi" --- # Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvät asiakirjat ***Tämä aineisto-opas käsittelee ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvien asiakirjojen arkistokäytössä. Se historiallisten tietojen etsimisessä eri aikakausilta ja hallintotahoilta ja ohjeistaa, millä keinoin eri aineistoista kannattaa hakea tietoa. Tiedonhakuun suositellaan mm. ajoneuvon rekisteri- tai valmistenumeroa sekä rekisterikilpien ja tunnusten muutosten huomiointia eri aikoina. Osa aineistosta on digitoitu Astiaan, esim. osa ajoneuvorekisterin mikrokorteista sekä lääninhallitusten kantakortit. Kansallisarkiston ulkopuolella myös Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliitto (SA-HK) on aloittanut ajoneuvokortistojen digitoinnin vuonna 2019.*** *** ** * ** *** ## **Ajoneuvojen rekisteröinti eri aikoina** Ennen autojen valtakunnallista rekisteröintiä kaupunkien poliisilaitokset ylläpitivät rekisteriä ajoneuvoista ja antoivat autoja varten kaupunkikohtaiset numerokilvet. Ensimmäiset poliisin myöntämät rekisterikilvet tulivat käyttöön kaupungeissa sitä myötä, kun autoliikenteen järjestyssäännöt astuivat voimaan. Edelläkävijä oli Helsinki, jossa automobiililiikenteen järjestyssääntö vahvistettiin 22.7.1907. Järjestyssääntö edellytti, että auton ohjaamiseen tuli hakea ajolupa automobiilien tarkastusmieheltä. Vastaavia järjestyssääntöjä laadittiin seuraavina vuosina myös muissa kaupungeissa. Suomen autokanta oli 1920-luvun alussa kasvanut jo varsin suureksi. Tähän taustaan vasten on ymmärrettävää, että kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ryhtyi valmistelemaan valtakunnallisia säännöksiä ajoneuvoliikenteelle. Valtioneuvosto antoi 18.5.1922 päätöksen (117/1922), jonka mukaan maaherra alkoi pitää rekisteriä automobiileista ja moottoripyöristä. Ajoneuvo oli rekisteröitävä siinä läänissä, jossa omistaja asui. Lääninhallituksissa ajoneuvot merkittiin alkuun rekisteröintikirjoihin, mutta 1920-luvun jälkipuolella rekisteröintikeinoksi vakiintui rekisteri- eli kantakortti. Käsikirjoitettuja kantakortteja säilytettiin kortistolaatikoissa rekisterinumerojärjestyksessä ajoneuvolajeittain. Kirjaamistapa vaihteli jonkin verran eri lääneissä. Ajoneuvojen rekisteröinti päättyi lääninhallituksissa vuoden 1965 lopussa. Moottoriajoneuvojen keskusrekisteröinti aloitettiin 1.1.1966 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisessa autorekisterikeskuksessa (1996--2009 Ajoneuvohallintokeskus). Vuodesta 2010 lähtien rekisteröinnistä on vastannut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistyivät 1.1.2019 Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiksi. ![image-20260916-111926.png](https://portti.kansallisarkisto.fi/__attachments/a_3952f0f242b03b34133b456070de0491b2483e6f0eff81484e13c2db806b7e88/image-20260916-111926.png?cb=09b1b403e342b23c7502404ba389cb5d) Ajoneuvon kantakortti. ## **Poliisilaitosten ajoneuvorekisterit** Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyviä vanhimpia aineistoja löytyy hyvin vaihtelevasti Kansallisarkiston eri toimipaikoissa säilytettävistä poliisilaitosten arkistoista. Autojen rekisteröinti- ja muita ajoneuvoluetteloita on säilynyt 1910-luvulta mm. Helsingin poliisilaitoksen keskuspoliisiosaston liikennetoimiston arkistossa, Turun poliisilaitoksen vanhassa yhteisarkistossa sekä Tampereen ja Vaasan poliisilaitosten arkistoissa. Poliisilaitosten varhaisiin rekistereihin merkittyjä tietoja olivat ajoneuvon järjestysnumero, omistajan nimi, ammatti ja osoite, katsastusajankohta sekä kyseisen ajoneuvon kuljettaja. Varsinkin 1910-luvulla kuljettaja oli harvoin auton omistaja. ## **Rekisteri- eli kantakorttien kohtalo** Sisäministeriön 18.7.1963 antaman päätöksen (382/1963) mukaan kantakortin sai hävittää kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun ajoneuvo on poistettu lääninhallituksen kortistosta. Osassa lääneissä hävittämiseen ei ryhdytty, mutta esimerkiksi Turun ja Porin lääninhallituksessa on hävitetty vuosina 1964 ja 1967 ne kantakortit, jotka on poistettu rekisteristä vuonna 1956 tai sitä ennen. Lääninhallituksen ajoneuvojen rekisteröintiin käytetyt kortistot lakkautettiin Liikenneministeriön päätöksellä 18.6.1973. [Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton](http://www.sahk.fi/) (SA-HK) kiinnostus kantakortteja kohtaan johti siihen, että Valtionarkisto ilmoitti 25.3.1977 suostuvansa kortistojen tallettamiseen SA-HK:n paikallisosastojen haltuun. Tällä hetkellä osa ajoneuvokortistoista onkin SA-HK:n kerhojen sekä tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseo Mobilian hallussa. Kortistonsa ne ovat saaneet lääninhallituksilta, maakunta-arkistoilta, aluehallintovirastoilta ja autorekisterikeskukselta. Näiden kortistojen digitointiprojekti on käynnistynyt 2019 Lääninhallitusten kantakortteja löytyy myös joistakin Kansallisarkiston toimipaikoista ja ne on myös suurelta osin digitoitu. Lounais-Suomen aluehallintoviraston keväällä 2010 Kansallisarkiston Turun toimipaikkaan siirtämät kortistot sisältävät Turun ja Porin läänissä rekisteröityjen ajoneuvojen kantakortit. Autojen ja moottoripyörien kortistot ovat vuosilta 1922--1965, traktorien vuosilta 1957--1965. Autojen kantakortteihin sisältyy myös linja-autot ja kuorma-autot. Lisäksi perävaunuista ja koekilvistä on omat kortistonsa. Kantakortit on liitetty Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkistoon (sarja III Bha). Edellä mainitusta hävittämisestä johtuen kortistoissa on puutteita. Kansallisarkiston Vaasan toimipaikassa on varhaisia ajoneuvorekisteriluetteloita ja -kortteja vuosilta 1922--1935 Vaasan lääninhallituksen lääninkanslian I arkistossa (sarja Af). Hämeen läänin autorekisterit vuosilta 1922--1929 löytyvät Hämeenlinnan toimipaikasta, jossa ne ovat Hämeen lääninkanslian arkiston yhteydessä (sarja Ao). Samassa sarjassa on myös luettelot moottoriajoneuvoista vuosilta 1929--1931. Mikkelin lääninkanslian II arkisto Mikkelin toimipaikassa sisältää moottoriajoneuvokortiston vuosilta 1958--1973 (sarja Bkg). Joensuun toimipaikassa on puolestaan Kuopion läänin moottoriajoneuvokortisto vuosilta 1922--1932 Kuopion lääninkanslian I arkistossa (sarja Bge). Entisen Viipurin läänin ajoneuvojen kantakortteja ja muita rekisteröintiin liittyviä asiakirjoja säilytetään voittopuolisesti Viipurissa sikäläisessä maakunta-arkistossa. Talvi- ja jatkosodan aikana olemassa olleiden ajoneuvojen kantakorttien kopioita sekä kuitteja pakko-otosta löytyy paljon muun muassa paikallisten [suojeluskuntien](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/suojeluskunnat.md) arkistoista. Vaikka varsinaista kantakorttia ei olisi säilynyt, pakko-otosta syntyneen kuitin valtion kappaleesta löytyy usein samat tiedot (omistaja, osoite, sarjanumerot, varusteet ym.) Vaikka ajoneuvoja ei olisi pakko-otettu, pitäisi siitä löytyä edes katsastusasiakirja, jossa selvitetään syy miksi k.o. ajoneuvoja ei pakko-otettu (huono kunto ym.). Kortistot vuodesta 1966 eteenpäin löytyvät pääosin Ajoneuvohallintokeskuksen arkistosta. Kortittamisesta luovuttiin vuoden 1972 aikana, kun rekisterin tiedot siirrettiin sähköiseen järjestelmään. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on siirtänyt hallussaan olleet ajoneuvorekisterin tiedot vuosilta 1966--1989 Kansallisarkistoon. Ajoneuvorekisterin mikrokortteja säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa ja niitä on myös digitoitu. Vuodesta 1990 eteenpäin ajoneuvorekisterin tietoja löytyy [Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista](http://www.traficom.fi/). ## **Miten rekisteritietoja voi etsiä?** Mikrokorteille kuvatuista ajoneuvojen kantakorteista löytyy ajoneuvon, sekä omistajan ja haltijan perustiedot. Ajoneuvorekisteristä löytyy tietoja vain autoista, traktoreista, moottoripyöristä ja perävaunuista. Tietoja ajoneuvorekisteristä etsitään rekisterinumeron tai valmistenumeron perusteella. [Astia--verkkopalvelussa](https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html?kaavake=ajoneuvotiedot) voi tehdä maksullisen tietopyynnön koskien ajoneuvotietoja, ensimmäisen rekisteritunnuksen selvittämistä tai ajoneuvon koko omistushistorian selvittämistä. Ajoneuvon rekisteritietoja tarvitseva voi myös pyytää tietoja sähköpostitse tai puhelimitse, jolloin tilauksesta veloitetaan Kansallisarkiston [hinnaston](https://kansallisarkisto.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/hinnasto) mukaan. Tilauksessa tarvittavia tietoja ovat ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja vuosimalli. Kansallisarkistossa säilytettäviä aineistoja voi etsiä [Astia-verkkopalvelun](https://astia.narc.fi/uusiastia/) kautta. Rekisteritietoja etsiessä on paikallaan tuntea rekisteritunnusten uudistukset eri aikoina. Vuoden 1949 päätöksellä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määräsi yksikirjaimiset tunnukset muutettavaksi kaksikirjaimisiksi. Samalla käyttöön otettiin mustapohjaiset rekisterikilvet. Vuodesta 1961 alkaen jaettavissa uusissa tunnuksissa oli kolme kirjainta ja korkeintaan kaksi numeroa, mutta aiemmin rekisteröidyt autot saivat pitää vanhan rekkarinsa. On myös huomioitava, että ajoneuvon omistajan muuttaessa läänistä toiseen kantakortti kulki mukana saaden uuden rekisteritunnuksen. Kilpien vaihtopakosta lääniä vaihtaessa luovuttiin vasta vuonna 1971. Esimerkki yksikirjaimisten rekisteritunnusten muuttumisesta kaksikirjaimisiksi Turun ja Porin läänissä: |------------------|-----------------|-----------------------| | **tunnus ennen** | **uusi tunnus** | **esimerkki** | | alle 1000 | TA | T-192 \> TA-192 | | 1000--1999 | TB | T-1192 \> TB-192 | | 2000-2999 | TC | T-2192 \> TC-192 jne. | Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton paikalliskerhojen halussa olevat rekisterikortit sijaitsevat kirjaimellisesti eri puolilla Suomea. Kerhojen kortistoista vastaava yhteyshenkilö vastaa rekisteritietoja koskeviin tiedusteluihin. Itse tietojen haku sekä muut käytännöt vaihtelevat kerhoittain. SA-HK on julkaissut kotisivuillaan **Ann-Mari Roose-Hyppösen** laatiman [raportin](https://asiakas.kotisivukone.com/files/sahk.kotisivukone.com/tiedostot/sahk_kantakortit.pdf), jossa on kartoitettu tietoja mm. kantakorttien määristä, säilytyspaikoista ja tavoista. ## **Kirjallisuutta** * Roose-Hyppönen, Ann-Mari. ["*SA-HK:n tutkimus vuosien 1922--1965 ajoneuvojen kantakortistojen pelastumisesta, säilytyksestä sekä tavoitteesta siirtää tiedot sähköiseen muotoon*"](https://asiakas.kotisivukone.com/files/sahk.kotisivukone.com/tiedostot/sahk_kantakortit.pdf). Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry, 2011. * Sornikivi, Ulla-Maija. *Yhdeksän vuosikymmentä liikenteen turvallisuutta: Ajoneuvojen rekisteröinti, katsastus ja kuljettajien tutkiminen*. Helsinki: Autorekisterikeskus, 1996. *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna Centralkansliet för åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna underlydande prokuratorn (justitiekanslern) inledde sin verksamhet den 15.8.1918. Kansliet grundades för att slutföra arbetet som inletts av undersökningsavdelningen, dvs. för att rannsaka alla fångar som väntade på domstolsförhandling på fångläger. Som underavdelningar till undersökningsavdelningen fungerade de lokala undersökningschefernas kanslier. Dessa kanslier placerades vanligtvis i samband med stora fångläger. Målen behandlades och domarna gavs i [överdomstolen för statsförbrytelser och domstolarna för statsförbrytelser](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/overdomstolen-for-statsforbrytelser-och-domstolarna-for-statsforbrytelser.md). Då undersökningsavdelningens verksamhet tog slut föll de lokala undersökningskommissariernas uppgifter på lokalkanslierna för åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna. Då överfördes förhören av krigsfångarna i städerna till polisen och på landsbygden till länsmannen. Undersökningen överfördes samtidigt administrativt från armén till civila myndigheter. Lokalkanslierna, med undantag för Helsingfors och Viborg, nedlades i november 1918. De återstående uppgifterna föll på åklagarna vid statsförbrytelsedomstolarna. Dessa organisationer upplöstes i slutet av maj 1920. Då inbördeskriget bröt ut hade skyddskåren inga instruktioner om hur man skulle behandla tillfångatagna fiender. Vid högkvarteret inrättades i slutet av februari 1918 genom överbefälhavaren **C.G.E. Mannerheims** dagorder (nr 3) ett undersöknings- och poliskansli. Med överbefälhavarens dagorder (nr 46) i slutet av april 1918 blev undersöknings- och poliskansliet fördelat på tre avdelningar, alla underlydande den militära polischefen. Av dessa avdelningar skötte den första polisangelägenheter, den andra [krigsfängelseväsendet](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/krigsfangelsevasendet.md) och den tredje rannsakningsärenden. ## Vad innehåller arkivet? Arkivet för åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna består av material som samlades in under rannsakningen av de röda fångarna som åtalsmaterial för [statsförbrytelsedomstolarna](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/aklagarmyndigheterna-vid-statsforbrytelsedomstolarna.md). I arkivet bevaras därmed även material som uppkommit under verksamhetstiden för undersökningsavdelningen. Framförallt förhörsprotokollen kan vara intressanta. Arkivet innehåller även bl.a. diarier, brev, kartotek och förteckningar. Den största serien är beviskartoteket, som innehåller information om alla som varit på krigsfångläger. Information insamlades i förhör och utsagor, men även i röda tidningar. Tidningssamlingen har inte bevarats, men i beviskorten anges alltid tidningens nummer och datum, så det lönar sig att söka efter dessa tidningar till exempel i Nationalbibliotekets samling av tidningar, som för 1918 del är nästan fullständig. ## Till vad kan man använda arkivet? I arkivet för åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna kan man hitta information om enskilda personer eller om röda fångar på en viss region. Det lönar sig att söka efter en viss person i arkivet framförallt om han inte dömts i domstolarna för statsförbrytelser. Handlingarna för de behandlade målen finns i akterna i arkiven för [överdomstolen för statsförbrytelser och domstolarna för statsförbrytelser](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/overdomstolen-for-statsforbrytelser-och-domstolarna-for-statsforbrytelser.md). Åklagarmyndigheternas arkiv kan vara en tänkvärd källa, om man inte hann (dödsfall, försvinnande) eller om det inte ansågs nödvändigt (gärningens ringhet) att gå vidare med en persons rannsakning. Ju tidigare på våren en person hann dö, desto mindre sannolikt är det att man hittar information om personen. ## Arkivet som källa Arkivet för åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna är tillgänglig för forskare på [Riksarkivets enhet på Fredsgatan](https://kansallisarkisto.fi/sv/helsingfors). Man kan bekanta sig med arkivmaterialet via [Astia-webbtjänsten](https://astia.narc.fi/uusiastia/) eller med hjälp av arkivförteckning 150. ### Hur hittar man rätt handling? Det är lätt att hitta en viss person i de lokala undersökningschefernas arkiv ifall man känner till personens namn och det fångläger som personen var på. Om man däremot är osäker på fånglägret eller inte känner till det, kan man försöka hitta personen med hjälp av beviskartoteket. Det lönar sig att börja sökningen med hjälp av [Astia-webbtjänsten](https://astia.narc.fi/uusiastia/). I sökrutan för enkel sökning skrivs "Valtiorikosoikeuksien syyttäjistö" (åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna). Från arkivet för åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna väljs *Serier* (Sarjat) (se bild 1). Då får man framför sig en förteckning över undersökningsavdelningarna enligt ort. ### Beviskartotek #### Rannsakning av fångar Materialet i arkivet för åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna (samt en del av statsförbrytelsedomstolarnas material) insamlades i många skeden under undersökningarna. Alla lagmän i värnpliktsåldern beordrades att ta hand om undersökningen av de fängslade. De lokala cheferna för undersökningsavdelningarna var ansvariga för rannsakningen. Gustaf Aminoff var chef för hela undersökningsavdelningen. Man använde sig av ett enhetligt, tryckt protokollsformulär. Samtidigt uppgjordes alfabetiska förteckningar över alla fångar, eller så använde man sig av fånglägrets förteckning. På detta sätt uppstod många fångkartotek. Efter förhöret skulle chefen den lokala undersökningsavdelningen inskaffa uppgifter och ämbetsbevis om den fängslade från skyddskårsstaben i deras hemsocken. Även för detta ändamål fanns ett tryckt formulär. Fångarna kunde själv anföra som sitt försvar olika utlåtanden. Då dessa hade anlänt till lokalavdelningen skickades hela förhörsprotokollet till undersökningsavdelningen i Helsingfors, där de granskades av rannsakningsdomarna underlydande Aminoff. Utöver detta granskade man även tidningar från den röda sidan. Rannsakningsdomarna understreckade den ifrågavarande personens namn i protokollet eller i tidningen och markerade understreckningen med bokstaven F (förtecknas), ifall de ansåg att informationen kunde vara av vikt i rättegången. Detta material lade grunden för beviskorten. Beviskorten bifogades till det egentliga förhörsmaterialet och skickades tillbaka till chefen för lokalavdelningen. Möjlig tilläggsinformation bifogades och därefter avlämnades materialet till åklagarmyndigheterna vid statsförbrytelsedomstolarna. #### Beviskort Utav det material som insamlades av undersökningsavdelningen bildades så kallade beviskort. Dessa var pappkort, som innehöll personens namn och det insamlade materialets huvudpunkter. Utav viktiga personer kunde kortens antal uppstiga till tiotals, medan en man i ledet hade ett par kort. Korten ordnades i alfabetisk ordning enligt efternamn och upplades till ett kartotek. De ursprungliga källorna, som rödgardisternas mötesportokoll, lönelistor och de röda myndigheternas brev bevarades. I registreringsskedet numrerades dessa och ordnades i mappar. Beviskorten bifogades till det egentliga förhörsmaterialet och skickades tillbaka till chefen för lokalavdelningen. Gustaf Aminoff beordrade den 11. juni 1918 att lokalavdelningarnas chefer inte fick skicka alla handlingar till Helsingfors för granskning, utan beviskorten beställdes med små pappkort, som innehöll information om fångens namn och kort om var fången hade vistats under kriget. I juli lindrades bestämmelserna rörande inskaffning av utlåtanden och beviskort ytterligare. Detta berodde på att färdigställandet av undersökningsprotokollen tog för lång tid. Man kunde därmed döma en rödgardist, som ansågs vara ofarlig, till villkorligt dom enbart på basis av de uppgifter som kommit fram i statsförbrytelsedomstolen. Med hjälp av beviskorten och det omsorgsfullt ordnade bevismaterialet kan man relativt lätt få reda på en persons roll i kriget. Det skrevs kort av både levande och döda. ##### Hur används beviskorten? Det lönar sig att använda beviskorten då man söker efter en person som inte dömdes i statsförbrytelsedomstolarna eller om man inte lyckats hitta information i den lokala undersökningsavdelningens material. Korten kan även innehålla information om personer, som omnämnts i de rödas protokoll men inte undersökts vidare. Beviskorten fungerar i princip även som en förteckning till det material, som ligger som grund för själva beviskorten. Själva korten innehåller även en hel del information. Man hittar beviskorten via e-tjänsten Astia. I arkivet väljer man underserien [Aå Henkilötiedot punakaartilaisista](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1657384789). Arkivenheterna ''Aå 1--424'' innehåller själva beviskorten. ## Litteratur * Kekkonen, Jukka. *Laillisuuden haaksirikko. Rikosoikeudenkäyttö Suomessa vuonna 1918*. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1991. * Paavolainen, Jaakko. *Vankileirit Suomessa 1918.* Helsinki: Tammi, 1971. * Paavolainen, Jaakko. *Valkoinen terrori. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa vuonna 1918, osa II*. Helsinki: Tammi, 1967. * *Sisällissodan pikkujättiläinen.* Red. Pertti Haapala ja Tuomas Hoppu. Helsinki: WSOY, 2009. * Tikka, Marko. *Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet 1917--1921.* Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2006. * Vihonen, Lasse. *Valtiorikosoikeudet Suomessa 1918.* Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 1977. (Specialförteckning 153:2). *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Akti * **sv** akt * **en** file (*Document management in the European Commission 2010;* *InterPARES 3* ) case file, dossier (*InterPARES 3*); * **fr** dossier *m* ## **Määritelmä** Akti on samaa [asiaa](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asia.md) koskevista [arkistoiduista](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistointi.md) analogisista asiakirjoista muodostettu kokonaisuus. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Termistä käytetään myös rinnakkaistermiä **asiakirjavihko** . Samaan aiheeseen liittyvistä analogisista asiakirjoista muodostetusta kokonaisuudesta käytetään termiä [Dossier](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/dossier.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Samaa asiaa koskevien asiakirjojen muodostama kokonaisuus. Myös: asiakirjavihko. *Tietohuollon sanasto 1993. Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006.* * 2) Suomessa sotalaitoksen asiakirjojen arkistointi v. 1918 lähtien perustui venäläistyyppiseen arkistointijärjestelmään toisin kuin siviilihallinnon Ruotsin vallan ajalta periytyvät järjestelmät. Saapuneet ja lähetetyt, tiettyä aihetta koskevat asiakirjat koottiin vuosittain samaan asiaryhmään. Näin syntyi laajoja sisällönmukaisia asia-akteja. Kirjaaminen oli vain rekisteröintiä postikirjatyyppisiin kirjeenvaihtokirjoihin. *Väisänen, Taina 2009, s. 21. Lyh. LL* --- language: "fi" --- # Allmänna kartor (samling) ## Vad innehåller serien allmänna kartor? Serien allmänna kartor är en kartsamling utgjort utav Riksarkivet. Serien innehåller olika kartor från tiotals olika ämbetsverk, som har gemensamt att de alla avbildar stora områden. De äldsta kartorna är från 1600-talet, medan största delen av kartorna är från 1800- och 1900-talet. Serien allmänna kartor innehåller över 300 kartor. Samlingen har bildats utav kartor från många olika håll. De flesta kartorna avbildar hela landet, län eller landskap. En liten del av de kartorna avbildar även enskilda städer eller olika teman som t.ex. trafikförbindelser. Majoriteten av kartorna avbildar områden som hör till det nuvarande Finland, men det finns också kartor över andra nordiska länder och Ryssland. Kartorna är upprättade av tiotals olika myndigheter under en lång period. De flesta kartorna är utarbetade av finländare och svenskar, men det finns även en del viktiga kartor gjorda av ryssar, som till exempel atlas över Viborgska guvernementet och Steinheils atlas. Serien allmänna kartor bör inte förväxlas med Lantmäteriverkets generalkartor. ## Hur kan man dra nytta av serien? Kartorna i serien belyser på ett intressant sätt den nationella och regionala utvecklingen från 1600-talet och framåt. I synnerhet ger de äldsta kartorna en bra bild av hur Finland upplevdes och beskrevs under svenska tiden. På grund av kartornas skala och allmänna karaktär ger de sällan nyttig information rörande den lokala utvecklingen. Kartornas mångsidighet möjliggör dock studier över många olika områden. Endast genom att bekanta sig med arkivmaterialet [via Astia-webbtjänsten](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1656305683#) och arkivförteckningen 255:01 kan man utforska samlingens alla tillämpningsmöjligheter. ## Hur använder man serien? Man kan bekanta sig med allmänna kartornas serie på Riksarkivets enhet på Fredsgatan. Man kan börja bekanta sig med serien allmänna kartor med hjälp av [Astia-webbtjänsten](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1656305683) och arkivförteckning 255:01. Innan man anländer till arkivet kan man utreda med hjälp av Astia-webbtjänsten ifall serien innehåller intressanta kartor. Man hittar kartsamlingen i databasen med sökordet "yleiskartat". Databasen innehåller information om det område som kartorna avbildar, men inte tidpunkten då kartorna upprättats. Arkivförteckningen innehåller information om kartorna i detalj, bl.a. kartans namn, kartograf, tid, skala och fysisk form. Kartorna är i arkivförteckningen i den ordning som de ankommit till arkivet. Denna ordning motsvarar inte tiden då de upprättats och ifall man söker efter kartor från en viss period måste man gå igenom hela förteckningen. För att kunna effektivt utnyttja kartsamlingen förutsätter det i allmänhet att man går igenom förteckningen helt och hållet, men med hjälp av de detaljerade beskrivningarna hittar man säkert den önskade kartan. *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Ammatin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyvät asiakirjalähteet **Yleiskuvaus ammatin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyvistä asiakirjalähteistä** *** ** * ** *** ## **Elinkeinoilmoitus** Ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa elinkeinon harjoittaminen oli tarkkaan rajoitettua. Käsityöammatissa sai toimia kaupungissa vain ammattikuntaan kuuluvat henkilöt ja esimerkiksi kauppaliikkeen pito maaseudulla oli kiellettyä. Vähitellen elinkeinon harjoittamista vapautettiin lainsäädännöllä, keskeisimpänä vuoden 1879 elinkeinoasetus. Sen perusteella enää vain tietyt erityisalat olivat rajoitettuja. Useimpien elinkeinojen kohdalla riitti, että sitä harjoittamaan aikova teki elinkeinoilmoituksen. Kaupungeissa tämä osoitettiin [maistraatille](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/maistraatit.md), maalla [kruununvoudille](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/kruununvoudit.md) ja 1945 jälkeen [nimismiehelle](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/nimismiehet.md). Kruununvoudeille tehtyjä ilmoituksia ennen vuotta 1945 voi löytyä myös nimismiesten arkistoista. ## **Käsityöläiset** Käsityöläisten ammatinharjoittaminen kaupungeissa tapahtui pitkään ammattikuntalaitoksen puitteissa. Tähän liittyvistä asiakirjoista kerrotaan artikkelissa [Ammattikuntia koskevat asiakirjat](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/ammattikuntia-koskevat-asiakirjat.md). Ammattikuntalaitoksen lakkauttaneen vuoden 1868 elinkeinoasetuksen myötä kaupunkeihin tuli perustaa elinkeinoyhdistyksiä kaupan, tehdasteollisuuden ja käsityön harjoittajille. Aluksi yhdistysten hyväksymät mestarikirjat olivat edellytyksenä porvarisoikeuden saamiseen kaupungeissa. Vuoden 1879 asetukseen sisältynyt täysi elinkeinovapaus kuitenkin vähensi yhdistysten myöntämien ammattipätevyyksien vaatimusta. Muutamia näiden yhdistysten arkistoja on säilytyksessä Kansallisarkiston eri toimipaikoissa ja ne sisältävät tietoja myös yhdistysten jäseninä olleista elinkeinonharjoittajista. Maaseudulla käsityöammatin harjoittaminen ammattikuntalaitoksen alkuaikoina oli kiellettyä. Vuodesta 1680 alkaen käsityöläisten toimintaa maaseudulla vähitellen vapautettiin, mutta heidän lukumääränsä pitäjää kohden oli aluksi rajattu. Jotta sai luvallisesti harjoittaa käsityöammattia maaseutupaikkakunnalla, tuli tähän hakea lupa lääninhallituksesta. Tätä edelsi puoltolauseen hankkiminen käräjiltä. Käsityöläisten hakemia lupia voi hakea [lääninhallitusten](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/laaninhallitukset.md) arkistojen anomusasioista ja puoltolauseita [kihlakunnanoikeuksien](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/tuomiokunnat.md) varsinaisasioiden pöytäkirjoista. Maaseudulla käsityöammattien harjoittaminen vapautettiin osittain jo vuonna 1859 ja laajemmin 1868 elinkeinoasetuksella. Lupahakemuksia löytyy lääninhallitusten arkistoista kuitenkin ainakin vuoteen 1879 saakka. ## **Maakauppiaat** Kauppatoiminnan harjoittaminen maaseudulla vapautettiin 1859. Maaseudulla kauppaa harjoittaneet ns. maakauppiaat hakivat luvan kaupan pitämiseen [lääninhallitukselta](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/laaninhallitukset.md) vuoteen 1879 asti. Lupahakemuksia ja -päätöksiä löytyy lääninhallitusten anomusasioista. Vuodesta 1880 eteenpäin maakauppiaan riitti tehdä elinkeinoilmoitus, joita löytyy [kruununvoutien](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/kruununvoudit.md) arkistoista. Lääninhallituksen anomusasioista ja kruununvoudin arkistoista voi löytyä tietyn maakaupan myöhemmistäkin vaiheista asiakirjoja, sillä mm. väriaineiden kauppaan tarvittiin lupa lääninhallitukselta. Kauppaliikkeen lopettamisesta ilmoitettiin lääninhallitukselle ja 1879 jälkeen kruununvoudille. Muita maakauppiaita koskevia asiakirjoja, mm. luetteloita tietyn paikkakunnan maakauppiaista löytyy kruununvoutien lisäksi [nimismiesten](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/nimismiehet.md) arkistoista. ## **Merimiehet, sotilaat, virkamiehet** Merimiehistä tietoja löytyy ennen kaikkea merimieshuoneiden arkistoista. Lisäksi on laadittu erilaisia luetteloja, mistä voi hakea merimiehinä toimineita henkilöitä. Näistä lähteistä tiedonhakuun ohjaa Portin [Merimieshuoneet](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/merimieshuoneet.md)-artikkeli. Sotilaiden tutkimisessa auttaa puolestaan [Palvelus armeijassa](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/palvelus-armeijassa.md) --artikkeli. Tietoja yksittäisistä valtion virkamiehistä löytyy 1800-luvun osalta esimerkiksi [ansioluettelokokoelmasta](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/ansioluettelokokoelma-18261882.md). Myös virkatalojen asiakirjat voivat auttaa tiedonetsinnässä, jos haettavan henkilön virkaan on kuulunut puustelli eli virkatalo. Virkatalojen asiakirjoja sisältää Kansallisarkistossa Helsingissä säilytettävä [Asutushallituksen virkataloasiakirjat](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asutushallituksen-virkataloasiakirjat.md) -kokoelma ja sen lisäksi muissa Kansallisarkiston toimipaikoissa säilytetään monien yksittäisten virkatalojen arkistoja. ## **Kirjallisuutta ja aiheesta muualla** * Ahvenainen, Jorma, Erkki Pihkala ja Viljo Rasila, toim. *Suomen taloushistoria 2: Teollistuva Suomi*. Helsinki, 1982. * [Elinkeinovapaus (Wikipedia)](https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinkeinovapaus) * [Maakauppa (Wikipedia](https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakauppa)) * Nallinmaa-Luoto, Terhi. "Käsityöläiset sukututkimuksen kohteena." *Sukutieto* 28, No. 2 (2011): 19*--*21. *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Ammattikuntia koskevat asiakirjat ***Tämä aineisto-opas käsittelee ammattikuntalaitoksen asiakirjoja. Se oli Suomessa voimassa 1600-luvulta vuoteen 1868, jolloin se lakkautettiin elinkeinonvapausasetuksella. Kansallisarkistossa säilytetään 42 eri ammattikunnan asiakirjoja, jotka kuvaavat käsityöläisten toimintaa useissa kaupungeissa. Aineistot sisältävät mm. pöytäkirjoja, jäsenluetteloita, tilikirjoja ja muuta ammattikuntien toiminnassa syntynyttä asiakirjamateriaalia. Aineisto on keskeinen lähde henkilöhistorialliselle ja elinkeinohistorialliselle tutkimukselle. Osa aineistosta on saatavilla digitoituna Astiasta, kuten Helsingin ja Viipurin aineistot.*** *** ** * ** *** ## Ammattikuntalaitos Ammattikuntalaitos oli useimmissa Euroopan maissa keskiajalla vallinnut järjestelmä, jonka mukaan varsinkin käsityöläisammateissa saivat toimia vain tietyn ammatin harjoittajien virallisen yhdistyksen, ammattikunnan jäsenet. Ammattikuntalaitos toimi osassa Suomen kaupunkeja 1600-luvulta vuoteen 1868, jolloin asetus elinkeinonvapaudesta lakkautti ammattikunnat. Ammattikuntalaitoksen muodostivat kymmenet Suomen eri kaupungeissa toimineet ammattikunnat. Ammattikuntia toimi Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Kristiinankaupungissa, Kuopiossa, Loviisassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Porvoossa, Tammisaaressa, Turussa, Uudessakaupungissa, Vaasassa ja Viipurissa. Muissa kaupungeissa ammattikuntia ei toiminut, koska ne saivat elinkeinovapauden jo perustettaessa. Jokaisella käsityöläisammattiryhmällä oli oma ammattikunta kaupungissa. Ammattikunta valvoi käsityöläismestarien työn laatua, avusti hädänalaisia ammattiveljiä ja käsitteli ammattikunnan jäsenten välisiä riita-asioita. Ammattikunta valvoi myös, ettei kaupungissa harjoitettu laittomasti käsityöammatteja. Ammattikunnan ylintä päätösvaltaa käytti ammattikunnan kokous. Tärkeimmät luottamushenkilöt olivat ammattikunnan vanhin eli oltermanni sekä kaksi apulaista. ## Mitä aineistoja arkistot sisältävät? Vain osa ammattikuntien asiakirjoista on säilynyt. Kansallisarkiston arkistoissa on aineistoa 42 ammattikunnan toiminnasta. Aineistoa on joistakin Helsingin, Hämeenlinnan, Kokkolan, Oulun, Porin, Uudenkaupungin, Vaasan ja Viipurin ammattikunnista. Lisäksi Kansallisarkistossa on koottu omaksi kokoelmakseen ammattikuntalaitosta koskevia muita asiakirjoja kuten asetuksia, säädöksiä ja sääntöjä. Eri ammattikuntien arkistot sisältävät vaihtelevasti asiakirjoja. Laajimmat ammattikuntien arkistot sisältävät toistakymmentä sarjaa asiakirjoja, mutta osassa niitä on vain muutama. Yleisiä asiakirjoja ovat ammattikuntaan kuuluvien luettelot, kokousten pöytäkirjat ja erilaiset tilikirjat. Näiden lisäksi arkistot sisältävät sekalaisesti erilaisia ammattikuntien toiminnassa syntyneitä muita asiakirjoja. Kansallisarkiston hallussa olevia ammattikuntien arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Oulussa, Turussa sekä Vaasassa. Ammattikuntien arkistoja on lisäksi muissa arkistoissa. Esimerkiksi Turun ammattikuntien arkistoja säilytetään Turun kaupunginarkistossa ja ammattikuntia koskevaa materiaalia on myös Helsingin kaupunginarkistossa ja Kansallismuseossa. ## Mitä tietoja voin löytää asiakirjoista? Ammattikuntia koskevat asiakirjat ovat tärkein lähde tutkittaessa käsityöläisammattilaisia. Asiakirjat kuvaavat ammattikuntien toimintaa ja mahdollistavat parhaimmillaan myös henkilöhistoriallisen tutkimuksen. Asiakirjojen painopiste on 1800-luvulla ja 1700-luvun lopussa. Varhaisemmalta ajalta ei ole löydettävissä kuin yksittäisiä tietoja. Tärkeimpiä ammattikuntien asiakirjoja ovat pöytäkirjat. Pöytäkirjoihin merkittiin tietoja ammattikuntien toiminnan kaikilta osa-alueilta. Pöytäkirjoista voi löytää tietoja esimerkiksi ammattikuntien taloudenhoidosta, niiden käsittelemistä riita-asioista ja asiakkaiden valituksista. Henkilöhistoriallisesti mielenkiintoisimpia ovat merkinnät käsityöläisistä. Käsityöläisen ura jakautui kolmeen vaiheeseen. Ura alkoi oppipojasta ja päättyi kisällivaiheen jälkeen mestariksi. Pöytäkirjat sisältävät merkintöjä näiden uravaiheiden varrella tehdyistä erilaisista näytteistä ja anomuksista. Tietoja voi saada myös esimerkiksi kisällien oppiajan pituudesta ja heitä ohjanneesta mestarista. Toinen tärkeä asiakirjasarja ovat erilaiset ammattikuntiin kuuluneiden luettelot. Henkilöhistoriallista tutkimusta tekevän tutkijan kannattaa ensimmäiseksi etsiä hakemaansa henkilöä näistä luetteloista. Eri ammattikuntien arkistojen tietosisältö vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä aineistoa arkistossa on säilynyt. Pöytäkirjojen ja ammattikuntaan kuuluvien luetteloiden lisäksi monet arkistot sisältävät paljon sekalaisia asiakirjoja. Kaikista ammattikunnista ei pöytäkirjojakaan ole kuitenkaan säilynyt, jolloin niiden toiminnasta ei paljoa tietoa pysty saamaan. ## Miten tutustun asiakirjoihin? Kansallisarkistossa säilytettävät [Helsingin ammattikuntien arkistot](https://astia.narc.fi/uusiastia/aineistot.html?haku={%22searchOperator%22:%22and%22,%22searchString%22:%22helsingin*%20ammattikunt*%22,%22target%22:[%22toimija%22],%22actorId%22:[%22EAC_1507958024%22],%22actorIdName%22:[%22Ammattikuntia%20koskevia%20asiakirjoja%20(kokoelma)%22]}) ja [Viipurin puuseppien ammattikunnan arkisto](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1508090760) sekä [kokoelma yleisiä ammattikuntalaitosta koskevia asiakirjoja](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1507958080) on digitoitu ja niitä voi tutkia Astia-palvelussa. Muita Kansallisarkistossa säilytettäviä ammattikuntien arkistoja voi tutkia Kansallisarkiston toimipaikoissa. Ammattikuntia koskeviin asiakirjoihin voi tutustua [Astiassa](https://astia.narc.fi/uusiastia/). Kiinnostuksen kohteena olevan arkistonmuodostajan nimi, esimerkiksi *helsingin muurari\** , tulee kirjoittaa [Astian](https://astia.narc.fi/uusiastia/) hakukenttään. Lisää taustatietoa ammattikuntia koskevista asiakirjoista saa alla olevista lähteistä. Kirsi Vainion kirjoitelman "Turun kaupunginarkistossa säilytettävät Turkulaisten käsityöläisammattikuntien asiakirjat" voi tilata luettavaksi [Kansallisarkiston Helsingin toimipaikan tutkijasalin](https://kansallisarkisto.fi/arkistopalvelut/tutki-aineistoja/tutkijasalit/helsinki) päivystäjältä. ## Kirjallisuutta ja aiheesta muualla * Murros, Kaapo. *Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistys 1868--1943 ja Tampereen vanhat käsityöläiset sekä katsaus vanhaan ammattikuntalaitokseen*. Tampere: Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistys, 1943. * Nallinmaa-Luoto, Terhi. "Käsityöläiset sukututkimuksen kohteena." *Sukutieto* 28, No. 2 (2011): 19*--*21. * Suomen historian pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2003. * Vainio, Kirsi. "Turun kaupunginarkistossa säilytettävät turkulaisten käsityöläisammattikuntien asiakirjat." Arkistohoitotutkinnon kirjoitelma, 1984. * [Ammattikuntalaitos (Wikipedia](http://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikuntalaitos)). *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Ansioluettelokokoelma 1826–1882 ***Tämä aineisto-opas käsittelee ansioluettelokokoelmaa. Kokoelma sisältää ansioluetteloita vuosilta 1826--1882, jotka on järjestetty sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Aineisto tarjoaa tietoa henkilöiden koulutuksesta, urasta ja saavutuksista 1800-luvun Suomessa. Se soveltuu erityisesti henkilöhistorialliseen tutkimukseen ja sukututkimukseen. Opas antaa ohjeita aineiston käyttöön ja tulkintaan. Kokoelma on kokonaisuudessaan digitoitu ja siihen voi tutustua Astiassa.*** *** ** * ** *** ## **Mikä on ansioluettelokokoelma?** Ansioluettelokokoelma sisältää Kenraalikuvernöörinkansliaan saapuneita ansioluetteloita vuosilta 1826--1882. Kokoelmassa on aakkostettuna yhteensä 4676 valtion virkamiehen ansioluettelo. Ansioluettelokokoelmasta voi löytyä esimerkiksi kirkkoherran, ministerivaltiosihteerin tai senaattorin ansioluetteloja autonomian ajalta. Lisäksi kokoelmaan on liitetty muualta saatuja yksittäisiä ansioluetteloita. ## **Ansioluettelokokoelman arkisto** Ansioluettelokokoelma kuuluu Kansallisarkiston yksityisarkiston kokoelmiin. Kokoelma luovutettiin Kansallisarkistoon (silloiseen Valtionarkistoon) vuosina 1880 ja 1882. Ansioluettelokokoelma oli alun perin Kenraalikuvernöörinkansliassa. Kaikki kokoelman ansioluettelot ovat ruotsinkielisiä. ## **Miten ansioluettelokokoelmaa voi hyödyntää?** Ansioluettelokokoelmaa voi parhaiten hyödyntää henkilöhistoriallisessa tutkimuksessa, sillä arkisto sisältää yksityishenkilöihin liittyvää tietoa. Ansioluettelon avulla voi selvittää, missä päin Suomea ja missä virassa tutkittava henkilö on toiminut. Ansioluetteloista näkee yksityiskohtaisesti virkamiesten etenemisen virkaurillaan, esimerkiksi kaikki ylennykset on merkitty ansioluetteloihin. Yksittäisen henkilön ansioluettelosta voi saada myös tietoa henkilön suorittamista työtehtävistä. Useimpiin ansioluetteloihin on lisäksi merkitty esimiehen arvio alaisensa työskentelystä. Ansioluettelokokoelman tiedoilla on helppo täydentää tai täsmentää aateliskalentereiden, valtiokalentereiden sekä virkamiesmatrikkelien tietoja, jotka on yleensä merkitty lyhyemmin ja epätarkemmin kuin ansioluetteloissa. Samoin ansioluettelokokoelman tietojen avulla on mahdollista tarkistaa edellä mainittujen julkaisujen tietoja, jotka usein voivat sisältää epätarkkuuksia tai suoranaisia virheitä. ## **Ansioluettelokokoelman arkiston tutkiminen** ### **Yleistä tietoa arkiston ja sen asiakirjojen löytämisestä** Ansioluettelokokoelma on kokonaisuudessaan digitoitu ja siihen voi tutustua [Astia-palvelussa](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1509136615). Kokoelma on järjestetty sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Lisäksi arkistotietokannasta näkyy jokaisen henkilön syntymäaika ja virkanimike. Koska kokoelma on kokonaisuudessaan Astia-palvelussa, saa aineiston käyttöönsä ainoastaan käyttämällä Astia-palvelua. Paperista arkistoluetteloa säilytetään Kansallisarkiston [Rauhankadun toimipisteessä](https://kansallisarkisto.fi/arkistopalvelut/tutki-aineistoja/tutkijasalit/helsinki). ### **Mitä tietoja on kirjattu ansioluetteloihin?** Ansioluettelo on jaettu kuuteen (6) sarakkeeseen. Katso esimerkiksi [Benjamin Abelstedtin ansioluettelo](https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5727202542&aineistoId=1509136661). Kaikkien henkilöiden kohdalla ei kaikissa sarakkeissa ole tosin merkintöjä. * Ensimmäiseen sarakkeeseen on kirjoitettu henkilön nimi ja arvonimi. * Toiseen sarakkeeseen on merkitty henkilön syntymäaika- ja paikka. * Kolmas sarake sisältää tietoja henkilön työtehtävistä ja mitä arvoja henkilö on saavuttanut valtion virassa olo aikana. Tiedot on kirjattu päivän tarkkuudella. * Neljänteen sarakkeeseen on kirjoitettu päivän tarkkuudella henkilön suorittamia muita työtehtäviä. * Viidennessä sarakkeessa on mainittu, jos henkilö on ollut syytettynä jostain sekä mihin kyseinen syyte on lopulta johtanut. * Kuudennessa sarakkeessa on annettu lyhyt arvio henkilön suorittamasta työstä. Yleensä vielä viimeisen sarakkeen alapuolella, on vielä jonkun toisen henkilön allekirjoitus, joka todistaa ansioluettelon sisällön todenmukaiseksi. ### **Muut autonomian ajan ansioluettelot** Ansioluettelokokoelman lisäksi Kansallisarkistossa on [Valtionsihteerinviraston](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/valtiosihteerinvirasto.md) ansioluettelohakemisto, [Kenraalikuvernöörinkanslian](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/kenraalikuvernoorinkanslia.md) aakkosellinen luettelo virkamiesten ansioluetteloista ja [Suomen passiviraston](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/suomen-passivirasto-pietarissa.md) aakkosellinen luettelo virkamiesten ansioluetteloista. Suomen passiviraston arkistoluettelo virkamiesten ansioluetteloista sisältää tietoja ansioluettelon sisällöstä, henkilön nimestä ja yleensä on mainittuna millä kielellä ansioluettelo on kirjoitettu. Joskus tietyn henkilön kohdalta puuttuu ansioluettelo kokonaan, jolloin se on mainittu arkistoluettelossa. Kenraalikuvernöörinkanslian ansioluetteloihin löytyy myös oma arkistoluettelonsa. Kyseisestä arkistoluettelosta näkee kuvernöörien ja kenraalikuvernöörinkanslian virkamiesten ansioluettelot. Luetteloon on merkitty henkilöiden nimi. Lisäksi luetteloon on merkitty aktin numero, sarja sekä vuosi. Valtiosihteerinviraston ansioluettelon arkistoluettelo toimii hakemistona muun muassa kansioihin Bd 1--3. Luetteloon on merkitty henkilön nimen lisäksi henkilön virkanimike. ## **Kirjallisuutta** *Valtionarkiston yleisluettelo IV*. Helsinki: Valtionarkisto, 1984. *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Arkangelin alueen arkistolaitos ***Tämä aineisto-opas käsittelee Arkangelin alueen arkistolaitosta. Arkisto sisältää asiakirjoja 1500-luvulta nykypäivään pohjoisvenäläisen hallinnon, kirkollisen elämän ja yhteiskunnallisten muutosten eri vaiheista. Aineistoihin sisältyy väestöaineistoja, kuten henkikirjoja, rippikirjoja, kirkonkirjoja ja vuoden 1897 väestönlaskennan dokumentteja sekä erikoisaineistoja poliittisista karkotuksista, partisaanitoiminnasta ja sotasaattueista. Aineisto soveltuu erityisesti genealogiseen tutkimukseen ja Venäjän pohjoisten alueiden hallinto- ja sosiaalihistorian sekä uskonnon ja toisin­ajattelun tutkimukseen.*** *** ** * ** *** ## **Arkangelin alueen valtiollinen arkisto** **Государственный архив Архангельской области** Osoite: 163045, Rossija, g. Arhangelsk, ul. Shubina,1 Puh.: +7 8182 20 67 77 Sähköposti: [arkhiv@dvinaland.ru](mailto:arkhiv@dvinaland.ru) Arkistolla ei ole sähköistä katalogia. ### **Kokoelma** Arkistossa on 8 654 fondia, 2 762 565 aktia, valokuvamateriaaleja 26 401 säilytysyksikköä. ++***Rajavuodet***++ : 1500-luvulta nykypäivään Arkistossa on asiakirjoja seuraavista aiheista: - Dvinan maat (1500--1700-luku) - Arkangelin kaupungin kuvernementti (1708--1780) - Vologdan käskynhaltijankunnan Arkangelin alue (1780--1784) - Arkangelin kuvernementti (1796--1929) - Pohjoiset alueet (1929--1937) - Arkangelin alue (1937) - luettelo perämies Ivan Rjabovin (I. E. Sedunovin) kuulustelupöytäkirjoista, jotka koskevat ruotsalaiseskaaderin ilmestymistä Novodvinskajan linnoituksen läheisyydessä (1701) - Holmogoryn kylään teljetyt Braunschweigin perhe ja alaikäinen keisari Ivan Antonovitš (1744--1780) - Nikolajevskin Korelskin luostariin suljettu Pyhän Synodin varapresidentti, Novgorodin arkkipiispa Feodosi Jaovski, (1725) - Solovetskin luostariin suljetut senaattori, kreivi P. A. Tolstoi (1727), ruhtinaat V. L. ja V. V. Dolgoruki (vuonna 1736), A. S. Puškinin setä everstiluutnantti P. I. Hannibal (1828--1832) sekä dekabristi A. S. Gorožanski (1830). Lisäksi arkiston kokoelmiin kuuluu seuraavia asiakirjoja: - viisi sukukirjaa, joissa on Pietari I:n, Katariina I:n, Anna Ivanovnan, Jelizaveta Petrovnan, Katariina II:n, Paavali I:n ja Aleksanteri I:n alkuperäisiä ukaaseja - kuvernementin kaikkien kihlakuntien henkikirjoja (1745, 1782, 1795, 1811, 1816, 1834, 1850, 1857) - kuvernementin kaikkien kihlakuntien ortodoksisten seurakuntien rippikirjoja (1719--1917) - kuvernementin kaikkien kihlakuntien kirkonkirjoja (1780--1909) - kuvernementin kaupunkien henkikirjoja (1785--1870), jotka sisältävät tietoa kaupungeissa asuneista kauppiaista ja porvareista - Venäjällä vuonna 1897 suoritettuun väestönlaskentaan liittyviä materiaaleja Arkangelin kuvernementin osalta - sosiaalipoliittisen historian osastolla on asiakirjafondeja liittyen kulakkiperheiden siirtoihin Venäjän pohjoisosiin, toiseen maailmansotaan, Arkangelin pommituksiin, nostoväkipataljoonien ja -komppanioiden muodostamiseen, "Poljarnik", "Bolševik" ja "Stalinets" -nimisten partisaanijoukkojen toimintaan, USA:n lähettämiin sotatarvikesaattueisiin ja lend-lease -ohjelman kautta saapuneen rahdin käsittelyyn Arkangelin alueen satamissa. *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Arkistoaineisto * **sv** arkivmaterial * **en** archival material ## **Määritelmä** Arkistoaineisto on yleisnimitys, jota käytetään kaikesta arkistossa (arkistoinstituutiossa) säilytettävästä aineistosta. ## **Aikaisempia määritelmiä** * Arkistoon kuuluva tietoaineisto. *Tietohuollon sanasto 1993* --- language: "fi" --- # Arkistoalan sanasto **Tällä sivulla voit selata arkistoalan erikoissanastoa. Sanaston avulla löydät haluamasi aineiston Kansallisarkiston kokoelmista helpommin.** *** ** * ** *** --- language: "fi" --- # Arkistoauktoriteetti * **en** archival authority ## **Määritelmä** Arkistoauktoriteetti on yleisnimitys, jota käytetään arkistoviranomaisesta, arkistoinstituutiosta tai muusta laitoksesta, joka vastaa [pysyvästi säilytettävien](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/pysyva-sailytys.md) [asiakirjojen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) valinnasta, hankinnasta, [säilyttämisestä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailyttaminen.md) ja saatavilla olemisesta sekä [määräajan säilytettävien](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/maaraaikainen-sailyttaminen.md) [asiakirjojen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) hävittämisen hyväksymisestä. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Suomessa arkistoauktoriteetti on Kansallisarkisto. ## **Aikaisempia määritelmiä** * arkistoviranomainen, arkistoinstituutio tai muu laitos tai toimintaohjelma, joka on vastuussa pysyvästi säilytettävien asiakirjojen valinnasta, hankinnasta, säilyttämisestä ja saatavilla olemisesta, sekä muiden asiakirjojen hävittämisen hyväksymisestä *SFS-ISO 15489-1:2007* --- language: "fi" --- # Arkistohakemisto * **sv** arkivförteckning (*InterPARES 3*) * **en** archival description (*Pearce-Moses 2005* ); archival inventory (*InterPARES 3*) ## **Määritelmä** Arkistohakemisto on yleisnimitys erityyppisille hakemistoille, joiden avulla kyetään tunnistamaan halutut [asiakirjatietovarannot](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirjatietovaranto.md) ja saamaan ne käyttöön. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Arkistohakemistoja ovat mm. [Diaari](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/diaari.md), [Erityisrekisteri](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/erityisrekisteri.md) ja [Arkistoluettelo](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistoluettelo.md). Arkistohakemisto voi olla myös sähköisessä muodossa esim. osana tietokantaa. Uudentyyppiset arkistohakemistot voivat sisältää luettelointitietojen lisäksi myös [sisällönkuvailutietoja](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sisallonkuvailu.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Yleisnimitys arkistokuvailuille, -luetteloille ja muille hakemistoille, joiden avulla kyetään identifioimaan halutut arkistoaineistot ja saamaan ne käyttöön. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* * 2) Arkistohakemisto koostuu monitasoisesta kuvailusta ja arkistoluettelosta: siihen sisältyy siis aina sekä aineiston fyysinen hallinta että sen sisällön hallinta. *Arkistojen kuvailu- ja luettelointisäännöt 1997* --- language: "fi" --- # Arkistointi ## **Määritelmä** Arkistointi on analogisten asiakirjojen liittämistä arkistoon (asiakirjakokonaisuuteen) asian käsittelyn päätyttyä. Asiakirjojen liittäminen arkistoon tarkoittaa niiden liittämistä siihen [sarjaan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sarja.md), johon ne [arkistokaavan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistokaava.md) mukaan kuuluvat. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Arkistointi on osa [arkistonmuodostusta](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistonmuodostus.md). Arkistoinnilla on keskeinen merkitys arkiston käytettävyyden varmistamisessa ja se mahdollistaa analogisen [aineiston](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistoaineisto.md) asiakirjakohtaisen hallinnan, erityisesti aineiston [seulonnan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/seulonta.md) sekä julkisuus- ja henkilötietolainsäädännön mukaisen käyttöön antamisen. Digitaalisessa asiakirjahallinnassa termin **arkistointi** korvaa termi [Talteenotto](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/talteenotto.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * Asiakirjojen liittäminen arkistoon käsittelyn jälkeen ennalta laaditun suunnitelman (arkistonmuodostus-suunnitelman) mukaisesti. Arkistotoimen piiriin asiakirja tulee heti, kun se on laadittu tai saapunut (sitä koskee ennalta määritelty säilytysaika; se mahdollisesti rekisteröidään; mikäli kysymys on pysyvästi säilytettävästä asiakirjasta, sen laadinnassa täytyy käyttää arkistokelpoisia materiaaleja ja menetelmiä jne.) *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* --- language: "fi" --- # Arkistointijärjestys * **en** filing system (*Pearce-Moses 2005* ): *policies and procedures directing how files should be stored and indexed in order to ensure their retrieval, use and disposition.* ## **Määritelmä** Arkistointijärjestys on yleisnimitys niille periaatteille, jotka ohjaavat asiakirjatietojen liittämistä [sarjoihin](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sarja.md) sekä analogisten asiakirjojen järjestystä yksittäisen sarjan sisällä. Perustetta, joka määrää analogisten asiakirjojen keskinäisen järjestyksen yksittäisen sarjan sisällä nimitetään [säilytysjärjestykseksi](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailytysjarjestys.md) tai **arkistointiperusteeksi**. ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) sarjanmuodostus ja asiakirjojen keskinäinen järjestys sarjan sisällä *AMS opas 2007* * 2) Samaan sarjaan kuuluvien arkistoyksiköiden keskinäinen järjestys. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* * 3) Järjestys, jossa asiakirjat liitetään arkistoon, järjestys voi olla muodollinen (aika-, aakkos-, numero- tai maantieteellinen järjestys) tai asiasisältöön perustuva. *Arkistotoimi ja asiakirjahallinto 1990* --- language: "fi" --- # Arkistojärjestelmä * **en** archival system ## **Määritelmä** Laitteistoista, ohjelmistoista, toimintaperiaatteista, menettelytavoista ja henkilöistä muodostuva organisoitu kokonaisuus, joka ylläpitää, säilyttää, hallinnoi ja pitää [asiakirjoja](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) saatavilla niiden [elinkaaren](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/elinkaari.md) kaikissa vaiheissa. *SFS-ISO 23081-2* ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Termi esiintyy standardissa *SFS-ISO 23081-2 Tieto ja dokumentointi. Asiakirjahallinnan prosessit. Asiakirjojen metatiedon hallinta. Osa 2: käsitteelliset ja toteutukseen liittyvät kysymykset.* Arkistojärjestelmällä tarkoitetaan [tietojärjestelmää](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/tietojarjestelma.md), joka täyttää asiakirjatiedon hallinnan vaatimukset ja on asiakirjojen pitkäaikaissäilytysjärjestelmä eli [PAS-arkisto](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/pas-arkisto.md). --- language: "fi" --- # Arkistojen Portti **Arkistojen Portti on Kansallisarkiston ylläpitämä verkkopalvelu, joka tarjoaa oppaita, ohjeita ja vinkkejä Kansallisarkiston aineistojen käyttöön.** *** ** * ** *** Portti sisältää vain vähän varsinaisia asiakirjoja. Sen sijaan se opastaa, miten aineistoja voi löytää Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta tai jäljittää arkistoluetteloiden avulla tutkijasaleissa. Portin sisällöt on jaettu aineisto-oppaisiin ja arkistoalan sanastoon. Sivustoa voi selata hakemalla hakusanalla tai käyttämällä vasemman reunan aakkosellisia listauksia. Hakutoiminto etsii sekä artikkelien otsikoista että sisältöteksteistä. Kaikki sisältö on avoimesti käytettävissä ilman rekisteröitymistä tai kirjautumista. Tekstisisällöt on julkaistu CC BY -lisenssillä. Sisältöä kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti, jotta Portti tukee yhä useampien aineistoryhmien käyttöä. **Arkistojen Portti on siirretty uudelle alustalle kesällä 2026.** Kehitämme sivuston käytettävyyttä ja pyrimme korjaamaan puutteet mahdollisimman pian. Voit antaa palautetta sivustosta [++Kansallisarkiston kotisivuilla++](https://kansallisarkisto.fi/etusivu) valitsemalla yläpalkista "Palaute" ja lomakkeella "Arkistojen Portti". --- language: "fi" --- # Arkistokaava Arkistokaava on pysyvästi säilytettävien analogisten asiakirjojen luokitusjärjestelmä, joka määrittelee arkistonmuodostajan toiminnasta jäljelle jäävien asiakirjasarjojen keskinäisen järjestyksen ja osoittaa niiden muodostaman arkiston rakenteen. --- language: "fi" --- # Arkistokelpoisuus * **sv** arkivbeständighet * **en** archival quality ## **Määritelmä** Arkistokelpoisuus on [asiakirjan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) ominaisuus, joka ilmentää, että asiakirjan valmistusmenetelmät ja -materiaalit mahdollistavat asiakirjan [pysyvän säilytyksen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/pysyva-sailytys.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * Pysyvään säilytykseen tarkoitettujen asiakirjojen materiaaleilta ja valmistusmenetelmiltä edellytettävät ominaisuudet. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* --- language: "fi" --- # Arkistoluettelo * **sv** arkivförteckning * **en** inventory ## **Määritelmä** Arkistoluettelo on [Arkistohakemisto](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistohakemisto.md), joka sisältää [asiakirjatietovarantoon](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirjatietovaranto.md) sisältyvien [säilytysyksikköjen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailytysyksikko.md) ja mahdollisesti myös [arkistoyksikköjen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistoyksikko.md) fyysistä olomuotoa kuvaavia [metatietoja](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/metatieto.md). ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Arkistoluettelo laaditaan vain [pysyvästi säilytettävistä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/pysyva-sailytys.md) ja [pitkäaikaissäilyttämisen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/pitkaaikaissailytys.md) alaisista [asiakirjoista](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md). Arkistoluettelo perustuu yleensä [arkistokaavaan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistokaava.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Arkiston fyysisen hallinnan mahdollistava luettelo arkistoon sisältyvistä säilytysyksiköistä (tarvittaessa luettelossa mainitaan myös arkistoyksiköt). Arkistoluettelo laaditaan pysyvästi ja pitkään (yli 10 vuotta) säilytettävästä aineistosta. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006*. * 2)Luettelo arkistoon kuuluvista, pysyvästi tai pitkään säilytettävistä dokumenteista; laadittu useimmiten [Arkistokaavan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistokaava.md) mukaan. *Tietohuollon sanasto 1993* --- language: "fi" --- # Arkistonhoitaja * **sv** arkivarie * **en** archivist, records manager Vanhentunut termi, jolla tarkoitetaan arkistotieteen koulutuksen saanutta henkilöä. --- language: "fi" --- # Arkistonhoito * **sv(FI)** arkivvård Vanhentunut termi, jolla nykyisin tarkoitetaan lähinnä [päätearkistossa](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/paatearkisto.md) toteutettavia tehtäviä kuten [järjestämistä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/jarjestaminen.md) ja [luettelointia](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/luettelointi.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * Arkistotoimen osa, joka säilyttää ja saattaa käyttöön arkistotilaan siirrettyjä arkistoaineistoja sekä hävittää niitä seulontapäätösten mukaisesti. *Tietohuollon sanasto 1993* --- language: "fi" --- # Arkistonmuodostaja Yhteisö, jonka tehtävien hoitamisesta tai yksityinen henkilö, jonka toiminnasta on syntynyt tai syntyy yksi tai useampi arkisto. --- language: "fi" --- # Arkistonmuodostus * **sv** arkivbildning (tillväxt) * **en** vrt.: accumulation (*Pearce-Moses 2005*): The organic process by which a collection of records grows out of a routine process. ## **Määritelmä** Arkistonmuodostus on prosessikokonaisuus, jonka tuloksena Arkisto (asiakirjakokonaisuus) muodostuu. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Arkistonmuodostuksen osaprosesseja ovat mm. arkistonmuodostuksen suunnittelu ja [Arkistointi](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistointi.md). Arkistonmuodostuksen tärkein väline on [Arkistonmuodostussuunnitelma](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistonmuodostussuunnitelma.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Suunnitelmallinen toimintojen kokonaisuus, jonka tuloksena yhteisön arkisto muodostuu. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* * 2) Arkiston muodostuminen osana organisaation jokapäiväistä toimintaa, kun asiakirjat arkistoidaan omalle paikalleen arkistokokonaisuuteen arkistonmuodostussuunnitelman määrittelemällä tavalla välittömästi asian käsittelyn päätyttyä huomioiden niiden säilytysaika ja julkisuus. *Arkistokaavaohje JK 2009* --- language: "fi" --- # Arkistonmuodostussuunnitelma Kunnissa on käytetty arkistonmuodostussuunnitelmasta (AMS) myös termejä arkistointisuunnitelma, asiakirjahallinnan suunnitelma ja tiedonhallinnan suunnitelma. Sähköisestä arkistonmuodostussuunnitelmasta, eAMS:sta käytetään myös termiä tiedonohjaussuunnitelma (TOS). Arkistonmuodostussuunnitelma palvelee ensisijaisesti organisaatiota itseään sekä julkisuusperiaatteen toteutumista hallinnossa. Organisaation näkökulmasta arkistonmuodostussuunnitelman perustehtävä on ohjata organisaation arkistonmuodostusta, joka koostuu asiakirjatietojen suunnitelmallisesta arkistoinnista, rekisteröinnistä ja seulonnasta. Sen avulla on myös mahdollista tehostaa organisaation tietopalvelua. Ajantasainen pysyvä kuvaus organisaation hoitamista tehtävistä, niiden käsittelyvaiheista ja käsittelyvaiheiden yhteydessä kertyvistä asiakirjatiedoista sekä näiden käsittelystä. --- language: "fi" --- # Arkistotunnus * **sv** arkivsignum, signum ## **Määritelmä** Arkistotunnus on kirjaimista ja/tai numeroista koostuva merkkijono, joka identifioi [säilytysyksikön](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailytysyksikko.md) ja osoittaa sen sisältämien [arkistoyksiköiden](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistoyksikko.md) [arkistokaavan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistokaava.md) mukaisen paikan arkistossa (asiakirjakokonaisuudessa). ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Rinnakkaisterminä käytetään termiä **signum** . Säilytysyksikkön arkistotunnus merkitään [arkistoluetteloon](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistoluettelo.md) ja säilytysyksikön [nimiöön](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/nimio.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * Kirjaimista ja/tai numeroista koostuva merkkijono (signum), joka osoittaa säilytysyksikön paikan arkistokaavan mukaan laaditussa arkistoluettelossa. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* --- language: "fi" --- # Arkistoyksikkö * **sv** volym * **en** piece, item ## **Määritelmä** Arkistoyksikkö on [sarjaa](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sarja.md) pienempi arkiston (asiakirjakokonaisuuden) osa. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Arkistoyksikkö voi olla esim. yksittäinen asiaryhmä, yksittäinen [akti](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/akti.md) tai yksittäinen [asiakirja](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md). Arkistoyksikkö on sijoitettu yhteen tai useampaan [säilytysyksikköön](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailytysyksikko.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) uudempi määritelmä: Kotelon tai sidoksen kannet = säilytysyksikkö, niiden sisällä olevat asiakirjat = arkistoyksikkö. Sarjaa pienempi sisällönkuvailukokonaisuus, joka rajataan kuvailun laatimisen yhteydessä. Kuvailussa sarjaan voi sisältyä useita toisiinsa hierarkkisessa suhteessa olevia arkistoyksikköjä, esim. kirjattujen asiakirjojen asiaryhmä, yksittäinen asiaryhmään kuuluva akti ja yksittäinen aktiin kuuluva asiakirja. *Arkistojen luettelointi- ja kuvailusäännöt 1997* * 2) vanhempi määritelmä: arkistoyksikkö = säilytysyksikkö. Arkistoasiakirjoja sisältävä säilytysyksikkö, esim. kotelo tai sidos, joka saa oman arkistotunnuksen. *Tietohuollon sanasto 1993* --- language: "fi" --- # Arkivens Port **Arkivens Port är en webbtjänst som upprätthålls av Riksarkivet och som innehåller guider, anvisningar och tips för användning av Riksarkivets material.** *** ** * ** *** Porten innehåller endast få dokument. I stället handleder den hur man hittar dokumenten i Riksarkivets webbtjänst Astia eller hur man kan komma åt dem med hjälp av arkivkataloger i forskarsalarna. Portens innehåll är uppdelat i materialguider och arkivbranschens ordlista. Man kan söka efter innehåll genom att skriva in sökord i sökfältet eller bläddra i den alfabetiska listan som finns på webbplatsens vänstra sida. Sökfunktionen söker både i rubrikerna och innehållstexterna i Portens artiklar. Allt innehåll är synligt och kan användas utan registrering eller inloggning. Textinnehållet är licensierat med licensen CC BY. Innehållet utvecklas och utökas med tiden så att Porten stöder användningen av allt fler materialgrupper. **Arkivens Port har flyttats till en ny plattform under sommaren 2026.** Vi arbetar med att förbättra webbplatsens användarvänlighet och strävar efter att åtgärda bristerna så snart som möjligt. Du kan lämna feedback om webbplatsen på [Riksarkivets hemsida](https://kansallisarkisto.fi/sv/framsida) genom att klicka på "Feedback" längst upp på webbplatsen och sedan välja "Arkivens Port" i formuläret. --- language: "fi" --- # Arvonmääritys * **sv** bevarande- och gallringsprocess * **en** appraisal (*InterPARES 3*) * **fr** tri (*InterPARES 3*) ## **Määritelmä** Arvonmääritys on asiakirjatiedon elinkaarihallinnan prosessi, jossa määritellään asiakirjatiedon säilytysarvo ja siihen perustuva [Säilytysaika](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailytysaika.md). Arvonmäärityksen yhteydessä päätetään myös asiakirjatiedon säilytystavasta ja -muodosta. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Arvonmääritys on yksi [seulonnan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/seulonta.md) osaprosesseista. ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Yhteisön tuottamien asiakirjallisten tietojen säilytysarvon määrittely, jolloin tärkeät tiedot rajataan vähämerkityksisistä tiedoista ja jolloin tiedot jaetaan pysyvästi ja määräajan säilytettäviin ryhmiin. Arvonmäärityksen yhteydessä päätetään tietojen säilytystavasta ja -muodosta. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* * 2) Pysyvää säilytysarvoa on vain murto-osalla kertyvistä tallenteista, joten tietojen säilytysaikojen määrittely ja tarpeettomaksi käyneen aineiston hävittäminen on tärkeää sekä tallenteiden säilytys- ja käyttökustannusten että tietojen käytettävyyden kannalta. *HE 187/1993 arkistolaiksi (lyh.)* --- language: "fi" --- # Asia * **sv** mål, ärende; fråga, sak (*Tuomioistuinsanasto 2001)* förvaltningsärende = hallintoasia (*Svenskt lagspråk i Finland 2010)* * **en** matter (*Tuomioistuinsanasto 2001)* ; case (*Document management in the European Commission 2010)* ## **Määritelmä** Asia on organisaation käsiteltäväksi annettu tai otettu tehtävä, josta organisaation on saatava aikaan ratkaisu. Asian käsittely tapahtuu määriteltyjen käsittelysääntöjen mukaisesti. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Kansallisessa asiakirjahallinnassa asia ja siihen liittyvät asiakirjat rekisteröidään asiankäsittelyjärjestelmään. Asian käsittelyvaiheita ovat avaus ja vireilletulo/-pano, käsittely ja päättäminen. Näistä vaiheista muodostuu sen [Elinkaari](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/elinkaari.md). Asiaan voi liittyä yksi tai useampi [Asiakirja](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Kirjaamisjärjestelmässä viranomaisen itsensä, toisen viranomaisen tai yksityisen aloitteesta vireille tullut toimenpide- tai päätösprosessi, johon liittyvät asiakirjat ja käsittelyvaiheet kirjataan samalle numerolle. *Kirjaaminen valtion virastoissa ja laitoksissa 1995* * 2) Viranomaiselle/organisaatiolle säädettyjen ja määriteltyjen tehtävien mukainen yksi toimenpide- /käsittelyvaihekokonaisuus. Asialla on [Elinkaari](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/elinkaari.md). *Dokumentinhallinta ja arkistointi -hankkeen (VALDA) loppuraportti 2007* * 3) Käsiteltäväksi annettu tai otettu tehtävä, jossa tulee saada aikaan ratkaisu (päätös). Asia voi syntyä ilman, että siihen aluksi liittyy asiakirjoja joko suullisen toimeksiannon tai oma-aloitteisen harkinnan perusteella. *JHS 156: Asiakirjojen ja tietojen rekisteröinti sähköisen asioinnin ja asiankäsittelyn tiedonhallinnossa.* --- language: "fi" --- # Asiakirja * **sv** handling * **en** document, record (*InterPARES 3*) **Rinnakkaistermi** termille asiakirjatieto. ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1a) Asiakirjalla tarkoitetaan tässä laissa kirjallista tai kuvallista esitystä taikka sellaista sähköisesti tai muulla vastaavalla tavalla aikaansaatua esitystä, joka on luettavissa, kuunneltavissa tai muutoin ymmärrettävissä teknisin apuvälinein. *Arkistolaki 831/94* 6 § Huom. Asiakirjana ei pidetä lain tarkoittamassa mielessä tallenteita, joita erityisviranomaiset kokoavat ja tallettavat. Näitä ovat kirjastojen kirjat ja äänitallenteet, museoiden taideteokset ja Suomen elokuva-arkiston \[nyk. Kava\] elokuvat. *HE 187/1993 arkistolaiksi* * 1b) Kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuva kohde tai asia koskeva viesti, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- ja kuvantoistolaitteiden tai muiden apuvälineiden avulla. *Julkisuuslaki 621/1999, 5 §, lyh.* * 2) Dokumentti, jolla on oikeudellista arvoa tai joka on laadittu tai vastaanotettu jonkin yhteisön tai yksityisen henkilön toiminnan yhteydessä tai toimintaa varten. *Tietohuollon sanasto 1993* * 3) Asiakirja muodostuu sisällöstä ja siihen sisältyvästä tai linkitetystä tai yhdistetystä, toimenpiteen dokumentoivasta metatiedosta. *SFS-ISO 15489-1: 2007* --- language: "fi" --- # Asiakirjahallinto ja arkistotoimi ## **Määritelmä** Asiakirjahallinto ja arkistotoimi on toiminto, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa asiakirjatiedon elinkaarihallinta tavalla, joka varmistaa arkiston muodostumisen osana [arkistonmuodostajan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistonmuodostaja.md) jokapäiväistä toimintaa sekä tukee arkistonmuodostajan toimintaan liittyviä hyvän tiedonhallintatavan vaatimuksia. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Asiakirjahallinto ja arkistotoimi --sanaparia on ryhdytty käyttämään asiakirjatiedon hallinnan kokonaisuutena nimeävänä sateenvarjoterminä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Aivan uusimmassa ammattikirjallisuudessa sanaparin ovat tässä merkityksessä korvanneet termit asiakirjahallinto tai asiakirjahallinta. Kummankaan termin merkitys ei ole täsmälleen sama kuin sanaparin. --- language: "fi" --- # Asiakirjajärjestelmä * **en** records system; EDRMS = Electronic Document and Records Management Systems (vanhempi termi EDMS = electronic document management system) **HUOM.** Termillä asiakirjajärjestelmä on eri merkitys kuin termeillä [Asiankäsittelyjärjestelmä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiankasittelyjarjestelma.md) ja [Asianhallintajärjestelmä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asianhallintajarjestelma.md). ## **Määritelmä** Asiakirjajärjestelmä on [Tietojärjestelmä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/tietojarjestelma.md), joka ottaa talteen ja käsittelee [asiakirjoja](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) sekä mahdollistaa pääsyn niihin [elinkaaren](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/elinkaari.md) kaikissa vaiheissa. *SFS-ISO 15489 Asiakirjahallinto* ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Termi esiintyy standardissa SFS-ISO 15489 Asiakirjahallinto, jonka luku 8 käsittelee asiakirjajärjestelmän suunnittelua ja toteutusta. Standardin mukaan asiakirja ei ole mitä tahansa tietoa, vaan sisällön, rakenteen ja kontekstin muodostama kokonaisuus, jonka autenttisuus, luotettavuus, eheys ja käytettävyys on varmistettu. Asiakirjajärjestelmä toimii näiden asiakirjatiedon hallinnalle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Asiakirjajärjestelmien vaatimusmäärittelyä on tehty mm. EU:n puitteissa Model Requirements for the Management of Electronic Records --määrittelyssä (MoReq) ja kansallisesti arkistolaitoksen SÄHKE-hankkeessa. Kansallisesti [Asiankäsittelyjärjestelmä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiankasittelyjarjestelma.md) on esimerkki asiakirjajärjestelmästä. Kaikki asiakirjajärjestelmät eivät kuitenkaan ole asiankäsittelyjärjestelmiä. --- language: "fi" --- # Asiakirjallinen tieto * **sv** information av handlingskaraktär (*SÄHKE1-määräys 2005* ); dokumentär information; dokument (*SÄHKE2-määräys* 2008) **rinnakkaistermi** termille asiakirjatieto ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Yhteisön tehtävien hoitamisen tai henkilön toiminnan tuloksena syntyvä tai saapuva tieto. Voidaan puhua myös toiminnallisesta tiedosta. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* * 2) Organisaation tehtävien ja niiden käsittelyprosessien yhteydessä kertyvä tieto, jonka organisaatio on tuottanut tai vastaanottanut osana tehtäviään ja jota se säilyttää tietovarantona sekä todisteena. *SÄHKE2-määräys 2008* * 3) Tieto, jonka organisaatio tai henkilö on tuottanut tai vastaanottanut osana laillisia velvoitteitaan tai liiketoimintaansa ja jota se säilyttää tietovarantona sekä todisteena. *SFS-ISO 15489-1: 2007* --- language: "fi" --- # Asiakirjaryhmä Nimitystä **asiakirjaryhmä** käytetään yleisnimityksenä erilaisille asiakirjakokonaisuuksille. --- language: "fi" --- # Asiakirjasovellus * **en** records application software ## **Määritelmä** Organisaation asiakirjaresurssien ylläpidossa, hallinnassa ja käyttöön saamisessa käytetty erityissovellus. *SFS-ISO 23081-2:2010* ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Termi esiintyy standardissa *SFS-ISO 23081-2 Asiakirjojen metatiedon hallinta. Osa 2: käsitteelliset ja toteutukseen liittyvät kysymykset* . Asiakirjasovellus on [asiakirjajärjestelmän](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirjajarjestelma.md) konkreettinen ilmentymä, tietokoneohjelma tai ohjelmisto, joka toteuttaa asiakirjajärjestelmän. --- language: "fi" --- # Asiakirjatietovaranto ## **Määritelmä** Toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty asiakirjatietojen kokonaisuus, jonka tarkoituksena on asiakirjatietojen hallittavuuden parantaminen. Asiakirjatietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon asiakirjatietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Asiakirjatietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja valtuutettu yhdelle toimijalle. Asiakirjatietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu. Asiakirjatietovaranto voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu. Perustuu lähteeseen: *Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, Tietoarkkitehtuuri v. 0.95, 4.4.2011* --- language: "fi" --- # Asiakirjojen lunastaminen * **sv** inlösning ## **Määritelmä** Asiakirjojen lunastaminen on prosessi, jossa Kansallisarkisto ottaa haltuunsa tuhoutumisvaarassa tai myytävänä olevan, tieteellisen tutkimuksen kannalta tai muusta syystä merkityksellisen [yksityisarkiston/yksityisen arkiston](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/yksityisarkisto.md) tai siihen kuuluvia [asiakirjoja](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) maksamalla arkiston tai asiakirjojen omistajalle korvauksen. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Rinnakkaisterminä käytetään termiä **lunastus**. ## **Aikaisempia määritelmiä** * Mikäli yksityisen hallussa oleva arkisto tai siihen kuuluva asiakirja on vaarassa tuhoutua ++tai++ sitä tarjotaan myytäväksi ++ja++ joka on tieteellisen tutkimuksen kannalta tai muusta syystä merkityksellinen, on arkistolaitoksella oikeus lunastaa tai jäljentää arkisto tai asiakirja. Lunastamisesta on suoritettava omistajalle käypä korvaus. Jäljentämisestä suoritetaan ainoastaan omistajalle aiheutuneet kulut. - Lisäksi on samalla määrättävä aineiston julkiseksi tulosta, noudattaen soveltuvin osin julkisuuslain (689/1999) määräyksiä. *Arkistolaki 831/1994, 19 §; HE 187/1993 arkistolaiksi. Muok. LL* --- language: "fi" --- # Asiakirjojen luovuttaminen * **sv** leverans; överföring (*Arkistolaki 831/1994*) ## **Määritelmä** Asiakirjojen luovuttaminen on prosessi, jossa [asiakirjat](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) ja niiden omistusoikeus luovutetaan organisaatiolta toiselle. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Rinnakkaisterminä käytetään termiä **luovutus** . Asiakirjojen luovuttamisen yhteydessä laaditaan [Luovutusluettelo](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/luovutusluettelo.md). [Yksityisarkistojen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/yksityisarkisto.md) luovutuksen yhteydessä laaditaan myös [Luovutussopimus](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/luovutussopimus.md). Viranomaisen asiakirjojen luovuttaminen [pysyvään säilytykseen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/pysyva-sailytys.md) on yksi [säilytysajan mukaisten toimenpiteiden](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailytysajan-mukaiset-toimenpiteet.md) tyypeistä. ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Asiakirja-aineiston ja niiden omistusoikeuden siirtäminen organisaatiolta toiselle. *Asiakirjahallinnon opas valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteisiin 2009* * 2) asiakirjojen hallussapidon ja omistusoikeuden ja/tai niitä koskevan vastuun siirtäminen *SFS-ISO 15489-1:2007* --- language: "fi" --- # Asiakirjojen siirtäminen * **en** transfer (*InterPARES 3*) ## **Määritelmä** Asiakirjojen siirtäminen on prosessi, jossa [asiakirjat](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) siirretään fyysisesti [säilytettäväksi](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sailyttaminen.md) paikasta tai [tietojärjestelmästä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/tietojarjestelma.md) toiseen. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Rinnakkaisterminä käytetään termiä **siirto**. ## **Aikaisempia määritelmiä** * 1) Asiakirja-aineiston fyysinen siirtäminen organisaatiolta tai toimitiloista toiseen. Siirtämisellä tarkoitetaan myös arkistolain (831/1994) 14 §:n 1 momentin mukaista pysyvästi säilytettävien asiakirjojen siirtämistä arkistolaitokseen, joka sisältää asiakirjojen omistusoikeuden siirtymisen arkistolaitokselle (Asiakirjojen luovuttaminen). *Asiakirjahallinnon opas valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteisiin 2009* * 2) Asiakirjojen siirtovelvollisuus koskee vain valtion viranomaisia. Muiden arkistonmuodostajien pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja voidaan kuitenkin ottaa arkistolaitoksen säilytettäväksi yhteisen sopimuksen nojalla. *HE 187/1993 arkistolaiksi* * 3) asiakirjojen siirtäminen paikasta toiseen *SFS-ISO 15489-1:2007* --- language: "fi" --- # Asianhallintajärjestelmä Termiä käytetään **rinnakkaisterminä** termille [asiankäsittelyjärjestelmä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiankasittelyjarjestelma.md). Suositeltu termi on kuitenkin **asiankäsittelyjärjestelmä**. --- language: "fi" --- # Asiankäsittelyjärjestelmä Tietojärjestelmä, jonka avulla organisaation käsittelemät asiat ja niihin liittyvät asiakirjatiedot hallitaan ennalta määriteltyjen käsittelysääntöjen mukaisesti. Asiankäsittelyjärjestelmässä on olennaista, että järjestelmään tallennetut tai liitetyt asiakirjatiedot liittyvät aina toimenpiteen/ käsittelyvaiheen kautta asiaan. Asiakirjatietojen turvaamisen kautta pystytään takaamaan asiakirjatietoon kohdistuvat laatuvaatimukset (alkuperäisyys, eheys, luotettavuus ja käytettävyys). Ilman asiasidosta järjestelmään tallennettuja asiakirjatietoja ei voida säilyttää pitkän aikaa yksinomaan sähköisessä muodossa. Asiankäsittelyjärjestelmä on henkilörekisteri. --- language: "fi" --- # Asianosainen ## **Määritelmä** Asianosaiseksi nimitetään yksityis- tai oikeushenkilöä, jota viranomaisen käsittelemä [Asia](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asia.md) koskee. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Asianosaisella on pääsääntöisesti oikeus saada tieto itseään koskevassa asiassa laaditusta viranomaisen asiakirjasta. Tästä periaatteesta käytetään termiä [Asianosaisjulkisuus](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asianosaisjulkisuus.md). ## **Aikaisempia määritelmiä** * Hakija, valittaja tai muu \[yksityis- tai oikeushenkilö\], jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta \[viranomaisen käsittelemä\] asia koskee. *Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 11 §, muok.* --- language: "fi" --- # Asianosaisjulkisuus ## **Määritelmä** Asianosaisjulkisuus on periaate, jonka mukaan [asianosaisella](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asianosainen.md) on pääsääntöisesti oikeus saada tieto itseään koskevassa [asiassa](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asia.md) laaditusta [julkisesta](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/julkisuus.md) tai [salassa pidettävästä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/salassapito.md) viranomaisen asiakirjasta. ## **Aikaisempia määritelmiä** * Asianosaisella on pääsääntöisesti oikeus saada tieto itseään koskevassa asiassa laaditusta julkisesta tai salassa pidettävästä asiakirjasta. Tavoitteena on turvata yksityisten mahdollisuudet valvoa etujaan ja oikeuksiaan viranomaisten tehdessä heitä koskevia päätöksiä. *HE 30/1998 julkisuuslaiksi* --- language: "fi" --- # Asiaryhmitys ## **Määritelmä** Asiaryhmitys on [asioiden](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asia.md) ja [asiakirjojen](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/asiakirja.md) [luokitusjärjestelmä](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/luokitusjarjestelma.md), joka perustuu yleensä organisaation [arkistonmuodostussuunnitelmassa](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistonmuodostussuunnitelma.md) käytettyyn tehtäväluokitukseen. Asiaryhmitys esitetään asiaryhmityskaavana, josta käy ilmi, mitä ryhmiä asiaryhmityksessä käytetään. ## **Termi ja sen suhteet muihin termeihin** Asiaryhmitystä käytetään [diaarikaavan](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/diaarikaava.md) laatimisen ja se toimii perustana [rekisteröinnille](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/rekisterointi.md). Myös [sarjanmuodostus](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/sarja.md), [julkisuus](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/julkisuus.md)- ja [salassapitomäärittelyt](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/salassapito.md), [seulonta](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/seulonta.md) ja hävittäminen perustuvat asiaryhmitykseen. ## **Aikaisempia määritelmiä** * [Rekisteröinti](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/rekisterointi.md) tapahtuu nykyisin asiaryhmitykseen perustuen. Asiaryhmityksen pohjana ovat kunkin viranomaisen tehtävät, ts. perustana on [Arkistonmuodostussuunnitelma](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/arkistonmuodostussuunnitelma.md). Asiaryhmitys tukee tiedonhakua ja asiakirjojen [Seulontaa](https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/seulonta.md). Asiaryhmityksen käyttäminen on viranomaiselle pakollista asiakirjarekistereissä ja asiankäsittelyjärjestelmissä. *Arkistot -- yhteiskunnan toimiva muisti 2006* --- language: "fi" --- # Astia-aineistohakuohjeita ***Täältä löydät ohjeita aineistojen etsimiseen Astia-palvelusta.*** *** ** * ** *** Tältä sivulta löydät täsmäohjeita ja konkreettisia esimerkkejä aineiston etsimiseen Astia-palvelusta. Hakuohjeartikkelit sisältävät ydintiedot käsiteltävistä aineistoista ja ohjeistavat alkuun tiedon etsimisessä. Hakuohjeiden avulla on helppo aloittaa Kansallisarkiston aineistojen tutkiminen kotoa käsin. --- language: "fi" --- # Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunta ***Tämä aineisto-opas käsittelee Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokuntaa. Se perustettiin hallinnoimaan Karjalankannakselle Suomen itsenäistymisen jälkeen jääneitä venäläisomisteisia kiinteistöjä. Hoitokunta otti haltuunsa yli 4500 kiinteistöä, ja arkisto sisältää niihin liittyviä katselmuspöytäkirjoja, kortistoja, huutokauppapöytäkirjoja, vuokrasopimuksia ja muita hallintoasiakirjoja. Aineisto soveltuu omistushistorian, Karjalan rakennuskannan ja huvila-asutuksen tutkimukseen sekä sukututkimukseen.*** *** ** * ** *** ## **Mikä oli Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunta?** Venäjän ja sen pääkaupungin Pietarin läheisyys vaikuttivat autonomian aikana [Karjalankannaksen](http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalankannas) asutus- ja väestöoloihin. 1800-luvulta alkaen varakkaat pietarilaiset olivat rakentaneet etenkin Terijoelle, mutta myös mm. Kivennavalle, Kuolemajärvelle ja Uudellekirkolle suuren määrän kesähuviloita. Näiden lisäksi Viipurin läänissä oli suuri määrä ulkomaalaisten, lähinnä venäläisten, omistamia maatiloja ja muita kiinteistöjä. Vuonna 1918 ulkomaalaisten omistamia maakiinteistöjä oli Viipurin läänissä yhteensä 7000 kappaletta, laajuudeltaan 54 000 hehtaaria. Suomen itsenäistyttyä 1917 raja Neuvostoliittoon sulkeutui ja Karjalankannakselle jäi suuri määrä ulkomaalaisomistuksessa olevia kiinteistöjä, jotka uhkasivat rappeutua hoidon puutteessa. Vahinkojen estämiseksi Eduskunta sääti vuonna 1922 lain 'ulkomaalaisen Suomessa olevasta hoidotta jääneestä omaisuudesta' sekä lakia täydentävän asetuksen. Laki, jota tarkennettiin jo vuonna 1924, kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1992, joskin sen aktiivisin soveltamiskausi päättyi jo 1930-luvun puolivälissä. Säädetyn lain mukaisesti valtio otti hoidotta jääneen omaisuuden haltuunsa pyrkien pitämään sen kunnossa ja luovuttamaan lailliselle omistajalleen tämän ilmaantuessa. Mikäli omistaja ei ilmaantunut viiden vuoden kuluessa haltuunotosta, siirtyi kiinteistö valtion omistukseen. Myöhemmin 1930-luvulla määräaika lyheni aina yhteen vuoteen ja pahoin rappioituneet kiinteistöt ja niiden irtaimisto voitiin myydä hyvinkin pian määräaikoja noudattamatta. Rappeutumisen ehkäisemiseksi valtio pyrki myös tarjoamaan hoitoonsa ottamiaan kiinteistöjä vuokralle. Lain määräysten toteuttamiseksi Viipurin lääniin perustettiin vuonna 1923 hoitokunta, jonka muodosti puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi varajäsentä. Hoitokunnan tehtäviin kuului aluksi lain tarkoittamien kiinteistöjen lukumäärän selvittäminen. Tämän jälkeen haltuun otettavalla kiinteistöllä suoritettiin alkukatselmus, jonka havainnot kirjattiin erilliseen pöytäkirjaan. Hoitokunnan apuna työssä oli rakennustoimeen perehtyneitä katselmusmiehiä. Valtion hoitoon otettujen kiinteistöjen hallinnasta vastasivat tarkastusmiehet, joiden tuli huolehtia tilojen hoidosta ja vuokrattavaksi kelpaavien kiinteistöjen vuokraamisesta. Omaisuuden vuokraamisesta ja myymisestä huutokaupalla päätti hoitokunnan esityksestä Asutushallitus, joka pyysi epäselvissä tapauksissa lausuntoa Maatalousministeriöltä. Hoitokunta otti haltuunsa kaikkiaan runsaat 4500 kiinteistöä. Entisille omistajille palautettiin runsaat tuhat kiinteistöä ja saman verran hoitokunta myi sopiville ostajille. Pois siirrettäviä rakennuksia myytiin etenkin lähiseutujen asukkaille, mutta Kannaksen 'pitsihuviloita' siirrettiin myös muualle Suomeen. Valtion omistukseen tuli noin pari tuhatta kiinteistöä, joista osa jäi pysyvästi valtiolle. Tilojen myynti- ja vuokratuloista valtiolle kertyneistä nettotuloista muodostettiin vuonna 1933 valtiovarainministeriön alainen [Karjalan Kannaksen rahasto](http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kannaksen_rahasto). Rahaston korkotuloja käytettiin ennen talvisotaa Karjalankannaksen henkisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, sodan jälkeen Kanta-Suomeen siirtyneen karjalaisväestön tukemiseen. Valtiovarainministeriö lakkautti rahaston vuoden 1979 alusta ja suurin osa varoista siirrettiin [Karjalan Liitolle](http://www.karjalanliitto.fi/). Karjalan Liitto perusti varoilla karjalaisten elämää tukevan erillisrahaston, joka lopetettiin vuonna 1995. Vuosien saatossa kertynyt rahastopääoma liitettiin Karjalan Liiton varoihin. ## **Mitä asioita arkisto sisältää?** Ulkomaalaisen omistamalla hoidotta jääneellä kiinteistöllä suoritettiin Asutushallituksen määräämä, kunnan asutuslautakunnan tai kaupungin maistraatin edustajan valvonnassa pidetty katselmus. Katselmuksen yhteydessä laadittiin pöytäkirja, johon merkittiin tiedot kiinteistön omistussuhteista, kiinnityksistä ja muista rasituksista. Pöytäkirjaan merkittiin myös tiedot kiinteistöllä olleista rakennuksista, niiden kunnosta, rakennustavasta ja palovakuutusarvosta. Muistiin merkittiin myös tilusten, kuten viljelysten ja metsien laajuus ja kunto sekä lueteltiin kiinteistöllä mahdollisesti oleva, omistajalle kuuluva irtaimisto ja sen palovakuutusarvo. Tämän lisäksi oli laadittava ehdotus, kuinka omaisuuden käyttäminen oli järjestettävä. Kunnittain järjestetyt pöytäkirjat sisältyvät [Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa](https://kansallisarkisto.fi/arkistopalvelut/tutki-aineistoja/tutkijasalit/mikkeli) säilytettävän Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunnan arkiston sarjaan [*Ca Omaisuuden katselmuspöytäkirjat*](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=747946535). Valtion haltuun otetusta omaisuudesta pidettiin Asutushallituksessa kortistoa, johon merkittiin seuraavat tiedot: omaisuuden nimike ja omistussuhteet, milloin omaisuus on otettu valtion haltuun ja ilmoitettu siitä alioikeudelle, milloin alioikeuden antama kuulutus on julkaistu virallisissa lehdissä, katselmusmiehet, tieto omaisuuden hoitajasta ja hänen palkkiostaan, tiedot omaisuuden mahdollisesta myyntiajankohdasta, vuokrasopimuksen päivämäärä sekä vuokraajan nimi. Lisäksi luetteloon tuli merkitä maaherralle mahdollisesti tehty vaatimus omaisuuden luovuttamisesta ja maaherran tämän johdosta tekemät toimenpiteet, tieto omaisuudesta mahdollisesti vireille pannusta oikeudenkäynnistä sekä ilmoitus omaisuuden joutumisesta valtion haltuun. Vuoden 1924 asetuksen mukaisesti kiinteistöt tuli luetteloida niiden omistajan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Muodostunut kortisto sisältyy arkiston sarjaan [*Bb Valtion hallintaan otettujen tilojen kortisto*](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=747712189) ja toimii hakemistona sarjaan [*Ca Omaisuuden katselmuspöytäkirjat*](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=747946535) ja sarjaan [*Ha Ulkomaisen omaisuuden hoitoon liittyvät asiakirja-aktit*](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=748441782). Maarekisterin ja lainhuudatuskortistojen pohjalta laaditussa kortistosarjassa [*Ba Tilakortisto*](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=747611118) kiinteistöt on taas järjestetty kunnittain ja kylittäin niiden rekisterinumeron mukaan. Katselmuspöytäkirjojen ja hakukortistojen lisäksi tutkijaa kiinnostavaa aineistoa sisältyy [Aktisarjaan Ha](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=748441782). Katselmuspöytäkirjojen mukaisessa järjestyksessä oleviin asiakirja-akteihin sisältyy mm. irtaimiston huutokauppapöytäkirjoja, vuokrasopimuksia sekä erilaisia valtion haltuun otetun, myymättömän omaisuuden hoitoon liittyviä tilitositteita. Omana asiakirjasarjanaan olevat hoitokunnan pöytäkirjat, huutokaupppapöytäkirjat sekä muut luettelot ja kortistot (mm. viljelysmaiden vuokrakortisto, kiinteistöjen ja irtaimiston myynti-, arvo- ja käyttöluettelot) täydentävät aktisarjan tietoja. ## **Mihin arkistoa voi käyttää?** Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunnan arkiston aineistoa voidaan käyttää väestö-, talous- sekä sosiaali- ja kulttuurihistoriallisena lähteenä tutkittaessa Karjalankannaksen huvila-asutusta ja sen omistussuhteita. Arkisto tarjoaa myös rakennushistoriallista materiaalia tutkittaessa Kannaksen rakennushistoriaa. Arkiston asiakirjat soveltuvat myös sukututkimukseen. Koska monet alun perin Karjalassa sijainneet rakennukset ja niiden irtaimisto myytiin huutokaupalla ympäri Suomea, voidaan aineiston avulla parhaimmassa tapauksessa seurata suvun perintöomaisuuden kulkeutumista Karjalasta Nyky-Suomeen. ## **Miten voin tutkia arkistoa?** Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävän Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunnan arkiston luettelointitietoihin voi tutustua ja asiakirjat tilata tutkijasaliin [Astia-palvelussa](https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=747598714). ## **Kirjallisuutta** * Hämäläinen, Vilho. *Karjalan Kannaksen venäläinen kesäasutuskysymys maamme itsenäisyyden kaudella*. Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen julkaisu 6. Tampere, 1983. * Paavolainen, Erkki. "Luovutettu Karjala." Teoksessa *Oma Maa* 3. Porvoo, 1958. * Suomen Asetuskokoelma 224/1924. Laki ulkomaalaisen Suomessa olevasta, hoidotta jääneestä omaisuudesta. *** ** * ** *** [Next Page](https://portti.kansallisarkisto.fi/llms-full.txt/1)