Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto sisältää tietoja muun muassa kokelaista, heidän antamistaan koevastauksista sekä tutkintolautakunnan toiminnasta.
Johtuen koevastausten säilyttämisestä otantana aineisto sopii oppilaitoskohtaiseen tutkimukseen vain joiltakin osin. Sen sijaan ylioppilastutkinnon vaiheiden tutkimukseen aineisto soveltuu hyvin.
Valtaosa ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta on käyttörajoituksen alaista, joten sen käyttö edellyttää ylioppilastutkintolautakunnan myöntämää käyttölupaa tieteellistä tutkimusta varten.
Ylioppilastutkintolautakunnan vanhinta arkistoa vuosilta 1874–1974 säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä etäsäilytyksessä.
Tarkemmat aineistoa koskevat tiedot löytyvät Astia-palvelun toimijahausta hakusanalla ”Ylioppilastutkintolautakunta”. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon sisältyvät tutkinnon koetehtävät vuosilta 1874–1969 on digitoitu ja ne ovat vapaasti käytettävissä Astia-palvelussa.
¶ Ylioppilastutkinnon vaiheita
Ylioppilastutkinto sai alkunsa Turun akatemian suullisista kuulusteluista, joilla tutkittiin ylioppilaiksi aikovien kokelaiden yleissivistyksen tasoa ja latinan kielen osaamista. Ensimmäinen varsinaisesti ylioppilastutkintona pidettävä koe järjestettiin vuonna 1852. Se koostui suullisen kuulustelun lisäksi kirjallisesta osasta.
Ylioppilastutkinto suoritettiin aluksi Aleksanterin yliopistossa (myöh. Helsingin yliopisto) Helsingissä, mutta vuodesta 1874 lähtien tutkinnon kirjallinen osa siirtyi suoritettavaksi niihin oppilaitoksiin, joilla oli oikeus antaa yliopisto-opintoihin johtavaa opetusta. Vuodesta 1920 lähtien myös tutkinnon suullinen osa siirtyi suoritettavaksi oppilaitoksissa, käytännössä oppikouluissa ja kymnaaseissa eli lukioissa. Saman vuonna tutkinnon johtamisesta vastaamaan muodostettiin ylioppilastutkintolautakunta, joka jatkoi aikaisemman ylioppilastutkintovaliokunnan työtä.
Tutkinnon sisältö on vaihdellut eri aikoina. Tarkempia tietoja siitä on saatavilla ylioppilastutkintoa koskevista asetuksista, joista varhaisimmat ovat vuodelta 1874 sekä 1919. Vuonna 1918 annettiin sisällissodan vuoksi väliaikainen asetus ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Silloin ensi kertaa ylioppilaaksi saattoi tulla käymättä Helsingissä.
Sotavuodet 1939–1945 aiheuttivat osaltaan muutoksia ylioppilastutkinnon suorittamiseen: talvisodan jälkeen keväällä 1940 kirjoituksia ei voitu järjestää. Myös syksyllä 1941 ne lykkääntyivät. Jatkosodan aikana sotilailla oli mahdollisuus opiskella rintamaolosuhteissa, minkä jälkeen he voivat osallistua erityisiin sotilasylioppilaskirjoituksiin. Niitä järjestettiin vuosina 1944–1946.
Alkuvaiheessa 1850-luvulla ylioppilastutkinnon suorittajia oli vuosittain alle sata henkilöä. 1950-luvulla tutkinnon suoritti vuosittain jo noin 4 000 henkilöä. 2020-luvulla uusia ylioppilaita on saatu vuosittain noin 30 000.
¶ Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto
Ylioppilastutkintolautakunnan vanhinta arkistoa vuosilta 1874–1974 säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä etäsäilytyksessä. Tätä uudempi aineisto on lautakunnan omassa säilytyksessä. Osa arkistosta on tuhoutunut jatkosodan ilmapommituksissa. Kansallisarkistossa säilytettävään aineistoon kuuluu muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan arvostelulistoja, pöytäkirjoja, oppilasluetteloja sekä otantaperiaatteella säilytettäviä kokelaiden koesuorituksia.
Tutkintolautakunnan arkisto on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu arvostelulistoista, koevastauksista ja otantaperiaatteella säilytettävistä koesuorituksista. Tutkintolautakunnan II arkisto sisältää puolestaan muun muassa oppilasluetteloita sekä tutkintolautakunnan toiminnassa syntynyttä aineistoa.
Ylioppilastutkintolautakunnan aineistoa on käyttörajoitettu. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla. Käyttörajoitukset on merkitty Astia-palvelun hakutuloksiin, josta myös arkiston tarkempi sisältö ilmenee.
¶ Mihin voin käyttää arkistoa?
Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto sisältää tietoja muun muassa kokelaista, heidän antamistaan koevastauksista sekä tutkintolautakunnan toiminnasta. Johtuen koevastausten säilyttämisestä otantana aineisto sopii oppilaitoskohtaiseen tutkimukseen vain joiltakin osin. Sen sijaan ylioppilastutkinnon vaiheiden tutkimukseen aineisto soveltuu hyvin.
¶ Miten ja missä voin käyttää arkistoa?
Valtaosa ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta on käyttörajoituksen alaista, joten sen käyttö edellyttää ylioppilastutkintolautakunnan myöntämää käyttölupaa tieteellistä tutkimusta varten.
Tarkemmat aineistoa koskevat tiedot löytyvät Astia-palvelun toimijahausta hakusanalla ”Ylioppilastutkintolautakunta”.
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoa voi tutkia Kansallisarkisto Mikkelissä. Aineisto on etäsäilytyksessä eli kello 14 mennessä tilattu aineisto toimitetaan tutkittavaksi Pirttiniemenkadun toimipaikkaan seuraavaksi aukiolopäiväksi.
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon sisältyvät tutkinnon koetehtävät vuosilta 1874–1969 on digitoitu ja ne ovat vapaasti käytettävissä Astia-palvelussa. Vuodesta 1944 lähtien digitoidusta aineistoista on poistettu tekijänoikeuden rajoittamaa materiaalia (esim. runoja) sisältävät kysymykset. Täydellisiin kysymyssarjoihin vuosilta 1944–1969 voi tutustua Kansallisarkisto Mikkelissä.
¶ Kirjallisuus
- Asetus ylioppilastutkinnosta (1/1874 ja 151/1919)
- Helttunen, Anne ja Julin, Anita, Kiittäen hyväksytty: äidinkielen ylioppilaskokeen historiaa ja nykypäivä. SKS, Helsinki 2008.
- Kaarninen Mervi ja Pekka, Sivistyksen portti: ylioppilastutkinnon historia. Otava, Helsinki 2002.
- Ylioppilastutkinto: tilastoja ylioppilastutkinnosta. Ylioppilastutkintolautakunta, Helsinki 2005.