Jatkosodan jälkeen Rintamamiesliitto lakkautettiin valvontakomission vaatimuksesta, eikä liiton tekemälle sosiaaliselle työlle löytynyt jatkajaa. Myös liiton ylläpitämien rintamamieskotien toiminta päättyi. Vuonna 1918 valkoisten puolella sotaan osallistuneista moni eli puutteellisissa oloissa, eikä tuon aikainen sosiaaliapu ollut riittävää.
Tilalle alettiin suunnitella uutta järjestöä, joka jatkaisi vapaussoturien avustamista ja tekisi myös perinnetyötä. Perustava kokous pidettiin 31.1.1954, jolloin päätettiin perustaa säätiö vapaussoturien huoltotyön aloittamiseksi ja vapaussodan perinteiden vaalimiseksi. Säätiön kotipaikaksi tuli Tampere ja nimeksi valittiin hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa maaliskuussa 1954 Vapaussoturien Huoltosäätiö.
Säätiön toiminta käynnistyi 1950-luvulla perustamalla maakunnallisia ja alueellisia avustustoimikuntia. Vuonna 1955 naiset tulivat mukaan huoltotyöhön ja avustustoimikuntien yhteyteen perustettiin erillisiä naisosastoja. Säätiön hallitus totesi vuonna 1954, että vapaussotureiksi voitiin lukea kaikkiin sotiin (vuoden 1918 sotaan sekä talvi- ja jatkosotaan) osallistuneet sekä heimosodissa mukana olleet. Käytännössä vapaussotureilla kuitenkin käsitettiin valkoisella puolella vuoden 1918 sotaan sekä sitä seuranneisiin heimosotiin osaa ottaneita. Säätiö toteutti 1960-luvulla laajan huoltotiedustelun, jossa kerättiin tietoa vapaussoturien ja heidän omaistensa tilanteesta. Suuri osa avustuksia tarvitsevista oli pienviljelijöitä ja työmiehiä perheineen.
Vuonna 1959 alettiin julkaista Vapaussoturi-lehteä. Vuonna 1960 perustettiin Vapaussoturien Huoltosäätiön naistoimikunta koordinoimaan naisosastojen toimintaa. Varoja säätiölle kerättiin mm. lahjoituksilla, kannattajakirjoilla sekä Vapaussoturien Kukkasrahaston myymien adressien avulla. Vuonna 1967 toteutui muistoristi, jonka nimeksi tuli Sininen Risti. Muistoristin saajiksi oikeutettiin mm. jääkärit, valkoisten puolella vuoden 1918 sotaan osallistuneet, heimosoturit, suojeluskunta- ja lottajärjestöihin sekä niiden poika- ja tyttöosastoihin kuuluneet sekä ennen vuoden 1945 alkua sotilaskotityössä mukana olleet.
Vapaussodan Huoltosäätiön laaja arkisto (yli 22 hyllymetriä) on luovutettu Kansallisarkisto Hämeenlinnaan. Arkistossa on laajasti säätiön, piirien ja paikallisten osastojen sekä avustustoimikuntien asiakirjoja, mm. pöytäkirjoja, toimintakertomuksia ja kirjeenvaihtoa.
Koska säätiö auttoi työkyvyttömiä ja vähävaraisia vapaussotureita ja heidän omaisiaan, arkisto sisältää runsaasti kortistoja sekä avustustiedusteluja, joissa on yksityiskohtaisesti selostettu kysyjän ja hänen omaistensa taloudellista tilannetta sekä usein myös terveystietoja. Samoja tietoja löytyy myös kirjeenvaihdosta. Avustuksia pyytäneiden kirjeissä on toisinaan muisteltu vuosikymmenten takaisia asioita, ja kirjeistä löytyy tietoja myös vuoden 1918 tapahtumia edeltävistä ajoista. Lisäksi arkisto sisältää erillisiä muistitiedon keruuseen liittyviä lomakkeita ja kirjoituksia, joissa vapaussoturit muistelevat mm. vuoden 1918 sodan tapahtumia. Osittain näitä säätiölle lähetettyjä kirjoituksia on julkaistu Vapaussoturi-lehdessä.
Arkistossa on erillinen sarja Henkilökortit, joka sisältää ”Vapaussoturin henkilökortti” -nimellä täytettyjä lomakkeita. Mukana on myös lottana toimineiden kortteja. Henkilökortteja on kaksi eri kokonaisuutta: sekä koko maan kattava kortisto että alueellisten avustustoimikuntien kortistoja. Lisäksi kortistoja ja yksittäisiä kortteja löytyy muun aineiston joukosta, mm. avustustoimikuntien aineistoista. Osassa henkilökorteista on vain henkilöiden perustiedot, mutta monista korteista löytyy paljon tietoa henkilöiden toiminnasta eri sodissa sekä osallistumisesta heimosotiin. Korteissa kerrotaan henkilötason tietoja mm. Vienan Karjalan retkestä, Kalmin pataljoonasta, Aunuksen retkestä, Pohjan Pojista sekä Viron ja Latvian vapaussodista. Henkilökorttien lisäksi arkistoon sisältyy erilaisia avustuskortteja, eläketietokortteja sekä kannattajakortteja.
Omana kokonaisuutenaan arkistossa on Sinisen Ristin hakemukset. Varsinaiset hakemuslomakkeet on järjestetty sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Lomakkeissa on tietoja hakijoiden toiminnasta mm. eri sodissa sekä lottajärjestössä. Sinisen Ristin hakemuksia löytyy myös muun aineiston joukosta.
Vapaussoturien Huoltosäätiön valokuvat sekä audiovisuaalinen aineisto on luovutettu Tampereelle Museokeskus Vapriikin kuva-arkistoon. Kansallisarkistoon luovutetussa aineistossa on vain satunnaisesti yksittäisiä valokuvia eri asiakirjojen yhteydessä.
Säätiön arkistosta löytyy paljon tietoa säätiön, piirien, paikallisosastojen ja avustustoimikuntien tekemästä avustus- ja perinnetyöstä. Arkisto sisältää myös runsaasti tietoja avustuksia hakeneiden ja heidän omaistensa terveydestä sekä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi arkistossa on uudempia tietoja säätiön kannattajista. Koska arkistossa on elossa olevien henkilöiden tietoja (mm. veteraanien lapset ja säätiön kannattajat), on koko aineistoon laitettu tietosuojalainsäädännön mukainen käyttörajoitus. Arkiston laajuuden vuoksi julkisiksi tulleita tietoja ei ole voitu erottaa salassa pidettävistä tiedoista. Lisäksi valokuvien ja muistelmien käytössä on huomioitava tekijänoikeudet. Aineistoihin voi hakea käyttölupaa, ja myönteisen päätöksen jälkeen pyydetyt asiakirjat digitoidaan Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa, jossa arkistoa säilytetään. Koska kyse on käyttörajoitetusta aineistosta, digitaaliset kuvat näkyvät digitoinnin jälkeen Kansallisarkiston toimipaikkojen asiakaspäätteillä.
Lisäksi Kansallisarkiston eri toimipaikoissa säilytetään aiemmin luovutettuja, Vapaussodan Huoltosäätiöön liittyvien piirien, paikallisosastojen ja avustustoimikuntien arkistoja. Arkistojen luettelointitietoja pääsee katsomaan Astia-palvelussa.