Tämä aineisto-opas käsittelee Vankiloiden tutkimustoimistoa. Vankiloiden tutkimustoimisto toimi toisen maailmansodan jälkeen oikeusministeriön alaisena vankilaolojen tutkimiseen perustettuna yksikkönä. Se keräsi valituksia, ilmiantoja ja komiteoiden selvityksiä sekä suoritti kuulusteluja vankiloissa. Tutkimustoimiston loppuraportti vuodelta 1947 totesi noin 2000 pahoinpitelytapausta ja muita väärinkäytöksiä. Aineisto on saatavilla Astiassa hakusanalla ”vankiloiden tutkimustoimisto”, mutta osin salassa pidettävää.
Vankiloiden tutkimustoimisto oli toisen maailmansodan jälkeen perustettu oikeusministeriön alainen toimisto. Toimiston tarkoituksena oli tutkia vankilaoloja sodan aikana.
Vankilaoloja tutkimaan ja uudistuksia esittämään perustettiin ensin varatuomari Teuvo Auran johtama komitea. Koska Auran komitean asettaminen ei lopettanut kritiikkiä, perustettiin varatuomari Helge Halmeen johtama toimikunta tutkimaan syytöksiä. Halmeen toimikunta laati selvityksen, jossa totesi väärinkäytöksiä tapahtuneen runsaasti ja esitti niiden laajempaa tutkimusta.
Vankiloiden tutkimustoimiston aineiston muodostivat Vapaan Sanan toimitukseen lähetetyt selostukset, Auran komitean ja Halmeen toimikunnan saamat ilmiannot, sekä sodan aikana vankeinhoitovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tehdyt valitukset. Myös tutkijakunta itse keräsi todistusaineistoa tuomioistuimia varten ja suoritti vankiloissa tarvittavia kuulusteluita.
Vankiloiden tutkimustoimisto toimi tammikuun 1946 loppuun saakka oikeusministeriön alaisena erillisenä yksikkönä. Helmikuun 1946 alusta se siirrettiin vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan Valentin Soineen alaisuuteen.
Vankiloiden tutkimustoimiston loppuraportti valmistui 2.10.1947. Siinä tutkimustoimisto ilmoitti havainneensa vankiloissa n. 2000 yksilöityä pahoinpitelytapausta. Fyysisen väkivallan lisäksi tutkijat olivat löytäneet useita muitakin väärinkäytöksiä.
Vankiloiden tutkimustoimiston arkiston sisältöön voi tutustua Astia-verkkopalvelun avulla. Aineiston löytää käyttämällä hakusanana esimerkiksi ”vankiloiden tutkimustoimisto”.
Vankiloiden tutkimustoimiston arkisto sisältää käyttöluvan alaista materiaalia, ja kannattaa muistaa että vankeja koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 621/1999 mukaan. Asiakirjat tulevat julkisiksi, kun 50 vuotta on kulunut asianomaisen kuolemasta ja jos siitä ei ole tietoa, 100 vuoden kuluttua asiakirjan viimeisestä merkinnästä.