Tämä aineisto-opas käsittelee vaalipiirien keskuslautakuntien perustamista ja toimintaa vuoden 1906 vaaliuudistuksesta alkaen. Keskuslautakuntien arkistot sisältävät vaalien valmisteluun ja tulosten vahvistamiseen liittyviä asiakirjoja, kuten ehdokaslistoja, pöytäkirjoja, vaaliluetteloita, tuloslaskelmia ja postikirjoja. Aineisto soveltuu poliittisen historian, vaalijärjestelmän ja yksittäisten vaalien tutkimukseen. Asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa, ja niitä voi hakea Astiassa hakusanalla [alueen nimi] vaalipiir* keskuslautak*. Hakua voi tarkentaa rajausvalinnoilla tai aikarajauksilla.
Vuoden 1906 valtiosääntöuudistuksen jälkeen Suomi jaettiin 16:een vaalipiiriin järjestettäessä valtiollisia vaaleja. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Vaalipiirit muodostettiin mukaillen Suomen suuriruhtinaskunnan läänijakoa useimpien läänien jakaantuessa vielä pienempiin useamman kihlakunnan muodostamiin vaalipiireihin. Vaalipiirijako pysyi samana aina toiseen maailmansotaan asti.
Sodan jälkeenkin vaalipiirirajat noudattivat läänijakoa, kunnes läänit lakkautettiin vuonna 1997. Ennen vuonna 1994 käyttöön otettua suoraa kansanvaalia myös presidentin valitsijamiesvaalit käytiin samoin vaalipiirijaoin kuin eduskuntavaalit. Keskuslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Lisäksi sihteeri, laskijat ja muu tarvittava henkilökunta on lautakunnan käytössä.
Nykyisin eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon pohjalta. Kustakin vaalipiiristä valitaan niiden asukaslukuun suhteutettu määrä kansanedustajia. Kukin puolue voi asettaa enintään vaalipiiristä valittavan määrän ehdokkaita, kuitenkin vähintään 14. Presidentin ja EU-parlamentin vaaleissa koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. Äänestys kuitenkin tapahtuu ja äänet lasketaan vaalipiireittäin. Vaalin toimittamista varten valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan vaalipiirien keskuslautakunnat edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneiden puolueiden asettamista ehdokkaista.
Vaalipiirien keskuslautakuntien tehtävät liittyvät sekä vaalivalmisteluihin että vaalin tuloksen vahvistamiseen ja sen yhteydessä suoritettaviin toimenpiteisiin. Ennen vaaleja keskuslautakunta käsittelee valitsija-yhdistysten hakemukset, julkaisee ehdokaslistojen yhdistelmät, ottaa vastaan vaaliliittojen perustamisilmoitukset ja toimittaa vaalipiirin kaikille vaalilautakunnille niiden tarvitseman vaalimateriaalin. Tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleissa (vuoteen 1988 asti) vaalipiirin keskuslautakuntana toimivat edellisiä kansanedustajavaaleja varten asetetut vastaavat lautakunnat. Keskuslautakunnat huolehtivat ääntenlaskennasta myös presidentinvaaleissa ja EU-parlamenttivaaleissa.
Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906 (20.7.1906), Laki kansanedustajain vaaleista 391/1969, Vaalilaki 714/1998.
Arkistot sisältävät pääasiallisesti tulosluetteloita, ehdokaslistoja, keskuslautakunnan pöytäkirjoja sekä vaalilautakunnilta ja valitsijayhdistyksiltä saapuneita asiakirjoja. Postikirja on luettelo keskuslautakunnan lähettämistä kirjeistä. Vaaliluettelot ovat aakkosellisia luetteloita vaalipiirin äänioikeutetuista asukkaista.
Keskuslautakuntien pöytäkirjat on laadittu keskuslautakunnan kokouksissa, joissa on hyväksytty vaalien ehdokaslistat, laskettu äänet ja vahvistettu vaalien tulokset. Vaalilautakuntien pöytäkirjat ovat kuntien vaalilautakuntien selvityksiä ääntenlaskennasta ja sen tuloksesta, hylätyistä äänistä sekä ulkopaikkakunnalla äänestäneistä.
Ehdokaslistat ovat puolueiden ilmoituksia ehdokkaista ja ehdokkaiden antamia suostumuksia. Tuloslaskelmat ovat tietokonetulosteita vaalien tuloksista. Tuloksista selviää vaaleissa annettujen äänten jakautuminen eri puolueille ja ehdokkaille äänestysalueittain. Postikirjasta ilmenee keskuslautakunnan lähettämien kirjeiden lähetyspäivä, sisällön kuvaus, vastaanottaja osoitteineen sekä postivirkailijan vastaanottokuittaus.
Vaalipiirien keskuslautakuntien arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Arkistoihin kuuluvia asiakirjoja voi hakea ja tilata tutkittavaksi verkkopalvelu Astian kautta. Hakusanana voi käyttää esimerkiksi tietyn vaalipiirin keskuslautakunnan nimeä, vaikkapa uudenmaa* vaalipiir* keskuslautak*. Tällöin hakutulokseksi saa kaikki kyseisen keskuslautakunnan arkiston arkistoyksiköt.
Hakutuloksia voi rajata lisäämällä hakusanoja, käyttämällä aikarajausta tai muita rajausvaihtoehtoja. Samoilla hakusanoilla löytää etsimänsä vaalipiirin keskuslautakunnan toimijakortin toimijavälilehdeltä, jolle on listattu kaikki kyseisen keskuslautakunnan tuottamat arkistoaineistot. Haluamansa aineiston voi tilata Astian avulla tutkittavakseen aineistoa säilyttävän Kansallisarkiston toimipaikan tutkijasaliin tai kaukolainana johonkin toiseen toimipaikkaan. Kaukolainaus on maksullista ja aineiston lainauksessa voi olla rajoituksia.