Tämä aineisto-opas käsittelee Väinö Auerin arkistoa. Se sisältää Auerin laajaa kirjeenvaihtoa, tutkimusmuistiinpanoja, matkapäiväkirjoja, kartta- ja piirustuskokoelmia sekä valokuva- ja lehtileikekokoelmia. Arkisto kattaa aineistoa tutkimusmatkoilta Patagoniassa ja Tulimaassa sekä Auerin toiminnasta Suomessa ja Argentiinassa 1900–1980-luvuilla. Arkisto soveltuu henkilöhistorialliseen tutkimukseen, suomalaisen tiedemaailman historian tarkasteluun sekä Etelä-Amerikkaan ja siitä tehtyyn etnografiseen tutkimukseen. Aineisto löytyy Astiasta hakusanalla "Väinö Auer".
Väinö Auer (1895–1981) oli tunnettu suomalainen maantieteilijä, biologi, kansatieteilijä ja tutkimusmatkailija, joka tuli kuuluisaksi ennen kaikkea Etelä-Amerikan Tulimaata ja Patagoniaa koskevista tutkimuksistaan, jotka käsittelivät hänen ominta alaansa Turvesoiden turvesoiden] muodostumista. Jääkauden jälkeistä turvesoiden muodostumista Auer tutki myös Suomessa. Suomen Maantieteellinen Seura lähetti opetusministeriön tuen avulla tutkimusretkikunta Patagoniaan ja Tulimaahan 1920- ja 1930-luvuilla.
Tutkimukset kattoivat myös siitepölyjä ja leviä, paikallista flooraa ja faunaa sekä Tulimaan yaghan-intiaaneista tehtyjä etnografisia havaintoja. Auer tutki Tulimaata ja Patagoniaa vuosina 1928–1929 ja 1937–1938. Ensimmäisen tutkimusmatkansa jälkeen Auer kirjoitti kirjan Tulimaata tutkimassa, joka julkaistiin 1929.
Toisen maailmansodan aikana Väinö Auer oli puheenjohtajana Valtion tieteellisessä Itä-Karjalan toimikunnassa. Toimikuntaan kuului myös muita aikansa eturivin suomalaisia tiedemiehiä kuten Eino Jutikkala ja Kustaa Vilkuna.
Yksi toimikunnan hankkeista oli Finnlands Lebensraum -teos, jolla Suomen oli tarkoitus perustella aluevaatimuksiaan Itä-Karjalassa Saksan vallattua Neuvostoliiton. Teoksen ensimmäinen versio kulki 1941 nimellä ''Das Geographiche und Geschichtliche Finnland'', mutta siitä muokattiin poliittisempi versio nimellä ''Finnlands Lebensraum''.
Sodan jälkeen Auer muutti Argentiinaan, missä hän työskenteli Juan Peronin hallituksen neuvonantajana vuosina 1946–1953. Palattuaan Suomeen Auer toimi Helsingin yliopiston maantieteen professorina 1953–1957 ja paleontologian ja geologian professorina 1957–1963.
Väinö Auerin arkisto sisältää hänen laajaa kirjeenvaihtoaan, joka on järjestetty aakkosjärjestykseen lähettäjän nimen mukaan. Kirjeenvaihto kattaa ajanjakson 1910-luvulta aina 1980-luvun alkuun. Laajan osuuden arkistosta muodostavat Auerin tutkimusten muistiinpanot ja matkapäiväkirjat.
Matkapäiväkirjat antavat hyvän kuvan elämästä 1900-luvun alkupuolen Patagoniassa. Auerin arkistoon kuuluu myös laaja kartta- ja piirustuskokoelma hänen tutkimusalueistaan, etenkin Etelä-Amerikan eteläkärjen alueista Argentiinassa ja Chilessä.
Auerin aineistoon kuuluu myös kokoelma häntä käsitteleviä lehtileikkeitä ja häneen liittyviä painatteita, pitkälti erilaisia tieteellisiä artikkelijulkaisuja joissa Auerin kirjoituksia julkaistiin. Auerin aineistossa on laaja valokuvakokoelma hänen tutkimusmatkoiltaan Patagoniassa ja Tulimaassa sekä valokuva-aineistoa Suomesta, esimerkiksi Lapista 1920-luvulta. Osa on valokuvamuodossa ja osa negatiiveina.
Arkistossa on jonkin verran Auerin itsensä kokoamaa, hänen omaa elämäänsä käsittelevää biografista aineistoa. Valokuvien ja kutsujen sekä ohjelmalehtien muodossa arkisto sisältää myös joukon yliopisto- ja ylioppilaselämään liittyvää aineistoa 1920–1950-luvuilta.
Auerin arkisto on tärkein lähde hänestä itsestään tehtävälle henkilöhistorialliselle tutkimukselle, mutta arkiston aineisto avaa myös laajan mahdollisuuden tutkia 1900-luvun alkupuolen suomalaista tiedemaailmaa ja tieteentekijöitä. Materiaali on myös omiaan Etelä-Amerikkaan ja etenkin Argentiinaan kohdistuviin tutkimuksiin, sillä Auer toimi Argentiinassa ollessaan Juan Peronin hallituksen neuvonantajana.
Arkisto sisältää havaintomateriaalia niin Suomesta kuin Patagoniasta, koskien soita, kasveja ja eläimiä. Oma erikoinen aineistonsa ovat Auerin etnografiset havainnot Patagonian ja Tulimaan alkuasukkaista, yaghan-intiaaneista. Auerin dokumenttijäämistö sodan ajalta antaa myös näkökulmaa valtion propagandatoimiston työhön sotaa käyvässä maassa ja etenkin kohua myöhemmin herättäneen ''Finnlands Lebensraum'' –teoksen syntyvaiheisiin.
Väinö Auerin arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipisteessä, jossa se on vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Arkistoaineiston kokonaismäärä on 4,5 hyllymetriä.
Tarkempaa tietoa arkistosta saat Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Arkiston löytää kirjoittamalla hakusanoiksi ''Väinö Auer'. Tällöin löydät Väinö Auerin arkistojen kaikki hakutulokset, mukaan lukien toimijakortin. Toimijakortilta löydät linkin itse arkistoon.
Huomioithan, että mikäli haluat tarkastella kyseisen arkiston kuvailutietoja tai tilata sen aineistoja tutkijasaliin, tulee sinun tulee kirjautua sisään Astiaan.
Voit tilata Väinö Auerin arkiston aineistoja joko Kansallisarkiston Helsingin tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun Kansallisarkiston toimipisteeseen tutkittavaksi.
Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston Helsingin tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 602:544.
Auer, Väinö. Tulimaata tutkimassa. Helsinki, 1929.
Alhonen, Pentti ja Alhonen, Antero Vaakavarren ratsastaja: Tutkimusmatkailija Väinö Auerin elämä. Helsinki, 2006.
Alhonen, Pentti. Väinö Auer Tulimaan tietäjä. Tieteessä tapahtuu 7/1997.
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita - Väinö Auer (Yle Areena).