Tämä aineisto-opas käsittelee Tilattoman väestön alakomitean vuonna 1901 toteuttamaa tilastollista tutkimusta, jolla selvitettiin maaseudun ruokakuntien taloudellista tilannetta. Aineisto sisältää 221 kunnan kyselyvastaukset, lääneittäin järjestettyjä kaavakkeita sekä mietintöluonnoksen valtion metsämaiden asuttamisesta. Tutkimus soveltuu asutusrakenteen, elinolojen, maanomistuksen ja karjanpidon sekä yksittäisten ruokakuntien tai henkilöiden tarkasteluun 1900-luvun alun Suomessa. Aineisto löytyy Astiasta hakusanalla tilattoman väestön alakomitea*.
Tilattoman väestön alakomitea perustettiin keväällä 1901. Sen tehtävänä oli kartoittaa maaseudun ruokakuntien taloudellista tilannetta tilastollisella tutkimuksella.
Alakomitea perustettiin asiantuntijaelimeksi Tilattoman väestön komitean alaisuuteen. Pääkomitean tehtävänä oli selvittää, miten kunnat käyttivät Tilattoman väestön lainarahastosta (myöh. Asutushallitus) saamiaan varoja. Rahasto oli perustettu vuonna 1898 parantamaan tilattoman väestön elinolosuhteita ja yhteiskunnallista asemaa. Pääkomiteasta tuli alakomitean tutkimuksen myötä toissijainen.
Tilattoman väestön alakomitean kyselytutkimuksen otospäiväksi valikoitui 1.9.1901. Kaavakkeisiin merkittiin kyseisen päivän tilanne, vaikka tiedot olisi kerätty jälkikäteen. Tutkimuksen perustana käytettiin vuoden 1901 tai vuoden 1900 manttaalikirjoihin perustuvia veroluetteloita, joiden tietoja tarpeen mukaan korjattiin vastaamaan kunnan todellista tilannetta. Aineiston käsitteli tehtävää varten erityisesti perustettu tilastollinen toimisto.
Alakomitea lakkautettiin vuonna 1906, vaikka sen työ jäi keskeneräiseksi. Tilattoman väestön kysymyksen ratkomista varten perustettiin agraarikomitea. Alakomitean työn tuloksena syntyi sarja tieteellisiä julkaisuja, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1908.
Tilattoman väestön alakomitean arkisto sisältää kyselykaavakkeet vuonna 1901 suoritetusta maaseudun ruokakuntia koskeneesta tutkimuksesta. Arkistossa on 221 kunnan lähettämät vastaukset. Arkistossa on myös huhtikuussa 1904 valmistunut mietintöluonnos valtion metsämaiden asuttamisesta. Lisäksi on yksi kotelollinen lääneittäin ja kihlakunnittain koottua tutkimusaineistoa Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Viipurin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneistä.
Tilattoman väestön alakomitean arkiston sisältöön voi tutustua Astia-verkkopalvelussa tai arkistoluettelon 540:7 avulla Kansallisarkistossa Helsingissä. Astiassa hakusanaksi sopii tilattoman väestön alakomitea*. Saat hakutuloksiksi kaikki tilattoman väestön alakomiteaan liittyvät aineistot, kun taas alakomitean toimijakortin löydät toimijavälilehdeltä. Toimijakortille on listattu kaikki tilattoman väestön alakomiteaan kuuluvat aineistot.
Kyselykaavakkeet ovat yhtenä kokonaisuutena sarjassa Ea. Aineisto on järjestetty koteloihin lääneittäin ja paikkakunnittain: esimerkiksi arkistoyksikkö Ea:1 sisältää tietoja Uudenmaan läänistä Siuntion ja Tuusulan osalta. Voit tilata aineiston käyttöösi Astian kautta.
Arkiston aineistoa tutkitaan Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa Rauhankadulla, mutta arkistoa säilytetään etäsäilytyksessä.
Tilattoman väestön alakomitean arkiston aineiston avulla voi tutkia asutuksen ja maanviljelyksen rakennetta Suomen 1900-luvun alun maaseudulla. Tietoja kerättiin Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Viipurin, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneistä.
Alakomitean suorittaman kyselyn tilastollinen yksikkö oli ruokakunta. Jokaisesta ruokakunnasta tuli selvittää sen päämiehen asema ja elinkeino sekä ruokakunnan jäsenluku, asunto-olot, hallussa olleen pellon ja luonnonniityn ala sekä täysikasvuisen karjan lukumäärä. Yhdessä kaavakkeessa on tiedot useasta ruokakunnasta siinä järjestyksessä, jossa tiedot kerättiin.
Kaavakkeessa on yhteensä 24 saraketta, joista 1–6 ohjeistettiin kunnissa täyttämään veroluetteloiden tietojen perusteella ja loput kerättiin kiertämällä maalaiskunnissa. Kunnat valitsivat itse tehtävään sopivat henkilön eli yhdellä alueella saattoi olla useampi kerääjä. Kaavakkeiden alussa oli tarkat ohjeet tietojen merkitsemiseksi. Kaavakkeen etusivulle on kirjoitettu tietojen kerääjien nimet ja ammatit.
Kyselykaavakkeiden tietojen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi kuinka paljon maalaiskunnissa asui maanviljelys- tai työväestöä ja minkälaiset olivat heidän elinolosuhteensa ja asunto-olonsa. Myös maatilojen omistussuhteita (kruunu, virkatalo, yksityisomistus) ja kokoa sekä karjan määrää voidaan tutkia. Tilalla, kunnan tai kylän yhteisellä tai kruunun maalla saattoi olla useita ruokakuntia ja nämä on kaavakkeissa myös eritelty, jolloin selviää maanomistajien, työmiesten ja torpparien määrä.
Tietoja voi saada myös henkilöhistoriallista tutkimusta varten, jos halutaan selvittää esimerkiksi tietyn henkilön maan- ja karjanomistuksen tai palkollisten määrää tai asuintilojen kokoa. Tietyn henkilön löytämiseksi täytyy kuitenkin käydä läpi kyselykaavakkeita järjestelmällisesti läpi, koska nimet eivät ole aakkosjärjestyksessä. Maanomistajana saattoi olla myös yhtiö, jolloin tilan päämiehen sijasta kaavakkeeseen on merkitty yhtiön nimi.