¶ Suuri adressi
Suuri adressi oli kansalaisadressi, joka kerättiin talvella 1899. Adressilla haluttiin vastustaa Helmikuun manifestia, koska sen katsottiin loukanneen Suomen perustuslakeja.
Helmikuun manifesti oli keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama julistus, jonka mukaan Suomen valtiopäivillä oli vain neuvoa-antava rooli laeissa, jotka säädettiin yleisvaltakunnallisiksi Venäjän lainsäädäntöjärjestyksen mukaan.
Suomessa manifesti koettiin valtiokaappaukseksi ja sen katsottiin olleen perustuslain vastainen. Senaatti äänesti manifestin julkaisemisesta 18. helmikuuta. Äänet menivät tasan ja senaatin varapuheenjohtajan äänestettyä manifestin julkaisemisen puolesta se julkaistiin.
Senaatin päätös herätti suurta tyytymättömyyttä ja sitä vastustettiin mielenosoituksilla. Mielenosoitusten ei katsottu kuitenkaan riittävän ja ajatus suuresta kansalaisadressista heräsi. Ajatus herätti vastakaikua ja perustettiin adressikomitea, jonka tehtävänä oli toteuttaa adressi.
Vakuuttaakseen kansaa asian oikeutuksesta ja toisaalta keisari-suuriruhtinasta siitä että tämä oli toiminut väärin, adressin teksti laadittiin erittäin tarkasti. Tekstin kirjoitti Leo Mechelin Wilhelm Chydeniuksen luonnoksen pohjalta. Suomeksi adressitekstin käänsi E. N. Setälä. Suuren adressin teksti on luettavissa esimerkiksi täältä.
Suuri joukko vapaaehtoisia lähti keräämään nimiä adressiin. Nimet adressiin kerättiin 11 päivän aikana. Nimien kerääminen osoittautui menestykseksi, sillä adressin allekirjoitti 522 931 henkilöä, vaikka Suomessa oli tuolloin vain 2,5 miljoonaa asukasta ja kulkeminen hankalaa.
Päätettiin, että erityinen suuri lähetystö vie adressin keisarille. Tavoitteena oli helmikuun manifestin kumoaminen. Viisisataahenkinen suuri lähetystö lähti Pietariin 16.3, jossa keisari ei kuitenkaan suostunut ottamaan lähetystöä vastaan. Pettynyt suuri lähetystö joutui palaamaan takaisin Helsinkiin. Vuotta myöhemmin keisarille jätettiin vielä niin sanottu Pro Finlandia -kulttuuriadressi, jossa eurooppalaiset kulttuurivaikuttajat ilmaisivat huolensa Suomen asemasta. Keisari ei ottanut tätäkään adressia vastaan.
Helmikuun manifesti kumottiin vasta vuonna 1905 marraskuun manifestilla.
¶ Miten voin hyödyntää adressia tutkimuksessa?
Suurta adressia voi hyödyntää tutkimuksessa monella tavalla. Sitä voi käyttää niin poliittisen historian, paikallishistorian kuin henkilöhistorian tutkimuksessa. Adressia tutkimalla voi saada kuvan siitä, minkälaiset ihmiset sen allekirjoittivat. Senkin selvittäminen, millaisilla alueilla allekirjoituksia oli paljon ja missä taas vähän, voi olla mielenkiintoista. Sukututkijan kannalta voi olla mielenkiintoista katsoa minkä tittelin sukulainen on mahdollisesti laittanut itselleen adressiin. Tosin joissakin tapauksissa on arvo tai ammatti saattanut jäädä kirjaamatta.
Tutkimuksen alkuun pääsemistä helpottaa, jos on perehtynyt suurta adressia käsittelevään kirjallisuuteen. Päiviö Tommilan kirja Suuri adressi on hyvä aiheeseen johdatteleva perusteos. Suuren lähetystön matkasta kertoo Santeri Ingmanin muistelmateos Suuri lähetystö. Monissa paikallishistorioissa on myös monesti kerrottu Suuresta adressista ja sen nimien keräämisestä paikkakunnalla. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on muutenkin olemassa sangen paljon.
¶ Miten tutkin Suurta adressia?
Suuren adressin tutkiminen on melko helppoa, sillä koko adressi on digitoitu ja tarkasteltavissa Astiassa. Aineiston löytää kirjoittamalla Astian toimijahakuun hakusanoiksi Suuri adressi. Adressi on järjestetty Astiaan lääneittäin ja kunnittain. Valitsemalla halutun läänin, pääsee näkymään, jossa näkyvät kyseisen läänin kunnat. Näistä tulee valita se kunta, jota haluaa tutkia.
Suuren adressin aukeamat ovat lähes toistensa kaltaisia (kuvassa yksi aukeama Raumalla kerätyistä nimistä). Pienten kuntien kohdalla adressin läpikäyminen on sangen nopeaa, mutta suurten kaupunkien kohdalla digitoituja jaksoja on melko paljon, joten nimien lukemiseen on varattava aikaa.
Mikäli Astian käyttö ei syystä tai toisesta ole mahdollista voi Suuren adressiin tutustua myös Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa. Tällöin kannattaa perehtyä Suuren adressin arkistoluetteloon (602:100), joka toimii hakemistona. Suuren adressin aineisto on kuvattu mikrokorteille ja arkistoluettelossa olevasta paikkakuntahakemistosta selviää, mihin mikrokortteihin on tutustuttava. Jos ollaan kiinnostuneita esimerkiksi Tampereella adressin allekirjoittaneista, on tutustuttava mikrokortteihin 97 – 100. Mikrokortteja voi tutkia Rauhankadun toimipisteen mikrofilmisalissa itsepalveluna. Mikrokorttien lukulaitteen voi varata etukäteen. Tarvittaessa voi kysyä neuvoa salin päivystäjältä. Kansallisarkisto lainaa mikrokortteja myös maakuntakirjastoihin sekä muihin laitoksiin, joilla on lainaussopimus.
¶ Kirjallisuutta
- Ingman, Santeri, Suuri lähetystö. Kertomus matkasta ja toimista. Helsinki 1899.
- Jussila, Osmo, Maakunnasta valtioksi. Suomen valtion synty. WSOY, Juva 1987.
- Jussila, Osmo, Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917. WSOY, Juva 2004.
- Tommila, Päiviö, Suuri adressi. WSOY, Juva 1999.
- Helmikuun manifesti Wikipediassa
- Marraskuun manifesti Wikipediassa
- Suuri adressi Wikipediassa