Tämä aineisto-opas käsittelee Suomen Maantieteellisen Seuran toimintaa ja arkistoaineistoa vuosilta 1881–1995. Aineisto sisältää mm. pöytäkirjoja, esitelmäkäsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, karttoja, tutkimusaineistoa ja valokuvia, jotka liittyvät sen tutkimukseen ja järjestötoimintaan. Arkistoa voi hyödyntää luonnontieteiden, tiedehistorian, järjestöhistorian ja henkilöhistorian tutkimukseen. Aineisto löytyy Astiasta hakusanoilla Suomen maantieteellisen seuran arkisto ja Suomen maantieteellisen yhdistyksen arkisto. Valokuva-aineiston käyttö edellyttää erillistä lupaa.
Suomen Maantieteellinen Seura (Geografiska Sällskapet i Finland) perustettiin 1888 maantieteilijöiden, kartografien ja maanmittareiden seuraksi edistämään maantiedettä tieteenalana Suomessa pitkällisen keskustelun ja suunnittelun jälkeen, seuraa oli pohdittu jo vuodesta 1881 lähtien. Seuran liikkeellepanevana voimana toimi professori J.A. Palmén, joka halusi seurasta tiukasti tiedemiesten seuran vastakohtana kilpailijansa dosentti R. Hultin Maantieteelliselle Yhdistykselle, joka oli avoin kaikille kiinnostuneille. Seura aloitti toimintansa Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen rinnalla. Yhdistys oli avoin aiheesta kiinnostuneille maallikoille, seura sen sijaan oli alusta alkaen maantieteen ja sitä sivuavien tieteenalojen tutkijoiden ja opiskelijoiden seura.
Seuran alkuaikoina sen toimintaan kuului myös varsinaisen maantieteellisen tutkimuksen ohella tehdä Suomessa muitakin luonnontieteellisiä havaintoja. 1800–1900-lukujen taitteessa seura oli hydrografisen toimiston apuna tutkimassa lumen määrää ja sulamista, routaa, jäätymistä ja jäiden lähtöä Suomessa. Myöhemmin seuran toimintakenttä rajautui selkeämmin maantieteellisiin aiheisiin ja kysymyksiin.
Seura ja yhdistys olivat mukana vuonna 1899 Suomen kartastossa, joka sai kunniamaininnan Pariisin maailmannäyttelyssä seuraavana vuonna. Sitä pidetään ensimmäisenä modernina atlaksena, johon aluekarttojen lisäksi sisältyi karttoja ja tilastoja Suomen luonnonoloista, kallioperästä, asutuksesta, teollisuudesta ja muista aiheista. Julkaisukseen Maantieteellinen Seura perusti vuonna 1889 Fennian, joka julkaisi tieteellisiä artikkeleita maantieteen alalta.
Suomen maantieteilijöiden parissa keskusteltiin 1880-luvulla maantieteellisen seuran perustamisesta. Jo vuodesta 1886 oli Helsingissä toiminut epävirallinen Maantieteellinen klubi, mutta virallista asemaa tällä kerholla ei ollut. Tieteenharjoittajien näkemykset perustettavan seuran toimintaperiaatteista jakautuivat voimakkaasti ja yhteisymmärrystä ei löytynyt. Vuonna 1887 perustettiin Suomen Maantieteellinen Yhdistys dosentti R. Hultin johdolla, joka asetti tavoitteekseen laajan jäsenpohjan luomisen ja koko kansan sivistämisen maantieteen alalla.
Maantieteellisen Yhdistyksellä oli kaksi julkaisusarjaa, tieteellisempi Meddelanden af Geografiska Föreningen i Finland ja kansantajuisempi maaesittelyitä ja matkakertomuksia sisältänyt Geografiska Föreningens Tidskrift. Tidskriftin nimi vaihtui vuonna 1913 Terraksi, mikä siirtyi Seuran ja Yhdistyksen yhteenliittymisen jälkeen uuden Maantieteellisen Seuran julkaisun nimeksi.
Vuonna 1921 maantieteellinen seura ja yhdistys yhdistyivät yhdeksi seuraksi, joka sai nimen Suomen Maantieteellinen Seura. Kummassakin seurassa oli havaittu, ettei ollut tarpeen toimia kahtena kilpailevana maantieteellisenä seurana, kun molemmilla oli loppujen lopuksi varsin yhtenäinen tavoite: suomalaisen ja Suomea koskevan maantieteellisen tutkimuksen edistäminen ja tukeminen.
Vuosi- ja muut kokoukset ovat muodostaneet seuran toiminnan ytimen. Kokouksissa on päätetty ja käsitelty tärkeät seuraa koskevat asiat. Jäsenkokouksiin kuului lisäksi merkittävänä osana etenkin seuran alkuvuosikymmeninä monipuolinen esitelmätoiminta.
Seuran julkaisutoiminta on ollut vilkasta perustamisesta lähtien. Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen Geografiska Föreningens Tidskrift muuttui järjestöjen yhdistymisen myötä Terraksi. Seura toimitti myös Acta Geographica -nimistä julkaisua 1925–1972, joka vuonna 1972 yhdistettiin Fenniaan. Lisäksi seura on julkaissut Suomen Kartastoa ja Suomen maantieteen käsikirja -teosta.
Kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään harjoittamalla julkaisuvaihtoa, osallistumalla kansainvälisten järjestöjen toimintaan sekä tukemalla tutkimusmatkatoimintaa. Seura on järjestänyt myös laajalle yleisölle suunnattuja symposiumeja, esim. maantieteen päivät. Myöhemmin julkaisut ovat jakautuneet suomenkieliseen Terraan ja englanninkieliseen Fenniaan.
Suomen maantieteellisen seuran arkisto kattaa järjestön toiminnan perustamisesta aina vuoteen 1995 asti, sitä uudempi aineisto on vielä seuran omassa arkistossa. Arkistomateriaalia on myös ajalta ennen seuran virallista perustamista siihen liittyneen valmistelutoiminnan takia, alkaen vuodesta 1881. Oman erillisen pienen arkistonsa muodostaa Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen arkisto sen toiminta-ajalta vuosina 1887–1921, seuran ja yhdistyksen yhdistymisen jälkeen osa Maantieteellisen Yhdistyksen arkistosta sulautettiin Seuran arkistoon.
Maantieteellisen yhdistyksen arkisto koostuu lähes kokonaan seuran toiminta-asiakirjoista, pöytäkirjoista, kirjeistä ja tilikirjoista, mutta sisältää myös hieman tutkimusaineistoa, stipendihakemuksia ja lehtileikkeitä. Yhdistyksen arkisto ulottuu sen perustamisen valmisteluista vuonna 1886 aina sen lopulliseen sulautumiseen Maantieteelliseen Seuraan ja hieman sen jälkeenkin, vuoteen 1923.
Seuran arkisto koostuu yleiskokouksen ja seuran hallituksen pöytäkirjoista, tilikirjoista ja oman laajan aineistonsa muodostavat erilaisten seurassa pidettyjen esitelmien konseptit ja pohjat. Seura on myös käynyt laajaa kirjeenvaihtoa ulkomaillekin, etenkin julkaisuvaihdon merkeissä. Arkistossa on myös seurassa toimineiden maantieteilijöiden ja seuran omaan tutkimustyöhön liittyvää aineistoa. Seura on koonnut laajan valokuvakokoelman aihepiiristään, kokoelma on käyttörajoitettu ja sen käyttöön tarvitaan Suomen Maantieteellisen Seuran kirjallinen lupa.
Valokuvakokoelma on Kansallisarkistossa säilytettävistä valokuvakokoelmista laajin. Seuran arkistoon kuuluu myös paljon aineistoa sen erilaisista projekteista, kuten Suomen kartastot ja Suomen maantieteen käsikirja, sekä muun seuran julkaisutoiminnan tuotoksia ja aineistoa. Seuran arkisto sisältää myös sekalaisen kartta-aineiston Suomesta, Venäjältä sekä ulkomailta, mm. Shandongin niemimaan kiinankielisen kartan ja ranskalaisen kartan Afrikan kansoista.
Tutkijoista seuraavien henkilöiden aineistoa sisältyy seuran arkistoon: K.E.F. Ignatius, J.A. Palmén, N.M. Przevalskij, A.W. Granit, V. Tolvanen, T. Homén, A.A.Th. Metger, A.A. Gustafsson, A.G. Fontell, E. Krenn, K. Tiander ja joukko sekalaisia käsikirjoituksia tuntemattomaksi jääneiltä tutkijoilta.
Esitelmien ja luentojen käsikirjoitukset ovat hyvin laaja-alaisia aiheeltaan, vaihdellen eläintieteestä kolmiomittauksiin Lapissa sekä kansanperinteestä teollisuuden tarpeisiin tehtyihin tutkimuksiin ja maantieteilijöiden lyhyisiin elämäkertoihin, kuten Porthan, Wallin, Kalm ja Forsskål.
Aineisto on kielellisesti vaihtelevaa, etenkin käsikirjoituksissa on paljon ranskankielistä aineistoa sekä jonkin verran saksan- ja venäjänkielistä. Seuran varsinainen hallintomateriaali on sen alkuvaiheissa ruotsinkielistä muuttuen lopulta suomenkieliseksi.
Suomen maantieteellisen seuran arkiston avulla on mahdollista perehtyä maantieteen ja geologian sekä muidenkin luonnontieteiden, historiaan ja vaiheisiin Suomessa, sekä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun luonnontieteelliseen mittaamis- ja havainnointitoimintaan. Seuran arkiston havaintoaineistosta, esitelmäkonseptit ja maantieteilijöiden asiakirjajäämistö antavat näkökulmia Suomen historiaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla.
Seuran arkistosta voi myös löytyä helmiä pakallishistoriaan spesifien tutkimusten ja raporttien muodossa. Suku- ja henkilöhistoriaan arkisto on mainio lähde jos tietää henkilön toimineen seurassa tai olleen maantieteilijä. Laajemmin seuran arkistoa voi hyödyntää suomalaisen tiedehistorian ja järjestötoiminnan tutkimuksessa. Seuran kartta-aineisto ja kuvakokoelma on myös yksi lähde kirjojen kuvitukselle. Valokuva-aineisto on käytettävissä vain Suomen Maantieteellisen Seuran luvalla.
Suomen maantieteellisen seuran ja Suomen maantieteellisen yhdistyksen arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingin toimipaikassa, missä ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Maantieteellisen seuran arkiston koko on 17,5 hyllymetriä. Maantieteellisen yhdistyksen arkiston koko on 0,30 hyllymetriä.
Tarkempaa tietoa arkistosta saa Kansallisarkiston sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian kautta. Hakusanoilla Suomen maantieteellisen seuran arkisto saat Astiasta nähtäväksesi kaiken seuran arkistossa olevan materiaalin. Maantieteellisen yhdistyksen aineiston saat nähtäväksesi käyttämällä hakusanoja Suomen maantieteellisen yhdistyksen arkisto.
Samoilla hakusanoilla löydät Astian hausta sekä Suomen Maantieteellisen seuran että Suomen Maantieteellisen yhdistyksen toimijakortit toimijavälilehdeltä. Toimijakorteille on listattu kaikki kunkin arkistonmuodostajan tuottamat aineistot. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston eri toimipaikkoihin tutkittavaksi. Seuran valokuva-aineiston tutkimiseen tarvitaan Suomen Maantieteellisen Seuran lupa.
Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkisto Helsingin toimipaikassa. Luettelon tunnusnumero on 630:243. Maantieteellisen yhdistyksen arkistomateriaali löytyy samasta luettelosta maantieteellisen seuran kanssa. Seuran valokuvakokoelman luettelo on saatavissa pyydettäessä Kansallisarkisto Helsingin toimipaikan tutkijasalin päivystäjiltä.