Järjestämiskomitea perustettiin vuonna 1897 korjaamaan Suomen hallinnollisten aluejakojen epäsäännönmukaisuuksia, jotka aiheuttivat käytännön ongelmia esim. koulu- ja kirkollisissa järjestelyissä. Arkisto sisältää erityisesti vastauslomakkeita viranomaisilta sekä aiempia väestölaskelmia. Se tarjoaa tarkkaa tietoa 1800-luvun lopun hallinnollisista rakenteista pitäjä- ja tilatasolla. Aineisto soveltuu erityisesti paikallishistorian ja sukututkimuksen tueksi esim. kirkko- ja maakirjatietojen puutteiden selittämisessä.
Asutuksen laajenemisen seurauksena Suomeen oli aikojen saatossa syntynyt hallinnollisia, kirkollisia ja oikeudellisia aluejakoja, jotka tekivät hallintoalueista epäyhtenäisiä ja hankalasti ymmärrettäviä. Esimerkiksi torppia oli saattanut syntyä ikimuistoisista ajoista saakka tunnustetuille ja isojaossa vahvistetuille ulkopalstoille, jotka sittemmin sijaitsivat eri pitäjässä kuin päätila mutta joiden alue laskettiin yhä niihin kuuluviksi. Syntyi hankaluuksia, kun esimerkiksi lapset eivät päässeet kouluun lähimpään kansakouluun vaan heidän tuli matkustaa torpan päätilan sijaintipaikkakunnan kouluun. Ulkopalstojen asukkaat saatettiin myös merkitä päätilan sijaintipaikkakunnan kirkonkirjaan, vaikka lähempänä olisi ollut toisen seurakunnan kirkko.
Korjattavaa oli laajemmassakin mittakaavassa: jotkin pitäjät muodostuivat tuolloin maantieteellisesti kahdesta tai useammasta osasta tai yksi pitäjä oli jaettu usean käräjäkunnan kesken. Myöskään kaikkien Pohjois-Suomen pitäjien rajoja ei ollut koskaan määritelty.
Tätä ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan jo 1850-luvulla, mutta tuolloin ajatuksesta luovuttiin sen kalleuden vuoksi. Vasta vuonna 1897 muodostettiin Maan jaoituksen säännöttömyyksien järjestämiskomitea, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus koko maan hallinnollisten säännöttömyyksien poistamiseksi.
Komitea keräsi tietoja maan kaikilta nimismiehiltä, kihlakunnantuomareilta, kaupunkien maistraateilta, kirkkoherranvirastoilta ja kuntakokousten esimiehiltä. Komitea laati niiden pohjalta ehdotuksen, jossa se pyrki muodostamaan eheitä maantieteellisiä kokonaisuuksia ja jonka se julkaisi mietinnössään (6:1905) vuonna 1905. Osa komitean ehdotuksista toteutettiin nopeassa aikataulussa, mutta mietintöön merkittyjä uudistuksia oli vireillä vielä 1950-luvulla.
Kansallisarkistossa säilytettävään Maan jaoituksen säännöttömyyksien järjestämiskomitean arkistoon sisältyvät kaikilta edellisessä luvussa mainituilta viranomaisilta kerätyt vastauslomakkeet, jotka muodostavat arkiston pääosan. Sen sisältöön kuuluu myös jo 1850-luvulla laadittuja laskelmia pitäjien väkiluvuista ja hallinnollisista viiteryhmistä.
Järjestämiskomitean arkisto tuo arvokasta tietoa erityisesti paikallishistorian tutkijoille, koska vastauslomakkeisiin on merkitty tarkasti ja tiiviisti, mihin eri hallinnollisiin piireihin kukin pitäjä on 1800-luvun lopussa kuulunut. Aineisto sisältää tarkkoja tietoja siitä, mitä hallinnollisesti muihin pitäjiin kuuluneita tiloja ja torppia kuhunkin pitäjän sisällä on tuolloin sijainnut ja toisaalta siitä, mitä pitäjän hallinnon piiriin kuuluneita tiloja ja torppia on tuolloin sijainnut muiden pitäjien alueiden sisällä.
Sukututkijalle aineisto tuo tarkentavia tietoa yksittäisistä torpista siinä tapauksessa, että ne ovat kuuluneet tähän epäsäännöttömyydestä kärsivään vähemmistöön. Aineistosta on myös kohtuullisen helppo tarkistaa yksittäisenkin pitäjän osalta syyt siihen, miksi tietyt ihmiset eivät löydy tietyistä rippikirjoista, tietyt tilat tietyistä maakirjoista tai miksi tiettyä kylää koskevat oikeusasiakirjat eivät löydy siitä käräjäkunnasta, josta niiden olettaisi löytyvän.
Järjestämiskomitean arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja sen kuvailutiedot löytyvät Astiasta. Mikäli kirjaudut Astiaan, voit sen avulla tilata haluamasi aineiston tutkijasalissa käytettäväksi.
Järjestämiskomitean arkisto on etäsäilytyksessä, joten se toimitetaan tutkijasaliin tilausta seuraavana arkipäivänä.