Lastensiirtokomitea oli sosiaaliministeriön alainen komitea, joka vastasi sotalasten siirroista vuosina 1941–1949. Suomessa sotalapsiksi kutsutaan niitä lapsia, jotka viime sotien yhteydessä evakuoitiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Talvisotaan liittyneet lastensiirrot aloitettiin joulukuun puolessavälissä vuonna 1939. Lastensiirtokomitean päätehtävinä olivat vähävaraisten lasten siirrot Ruotsiin ja kaikkien siirtojen koordinointi. Komitea ja sen työvaliokunta keskittyivät määrittelemään toiminnan linjaukset ministeriön alaisuudessa. Lastensiirtojen käytännön toteutuksesta vastasivat komitean alainen lastensiirtotoimisto Helsingissä, läänien alakomiteat ja -toimistot sekä paikallisviranomaiset, järjestöt ja vastaanottokodit. Ruotsissa komitean yhteistoimintaorganisaationa toimi Hjälpkommittén för Finlands barn.
Lastensiirtotoimisto jakaantui useisiin osastoihin, joiden vastuulla olivat sairaiden lasten siirrot, lasten vastaanotto, vanhemmille lähetetyt ja vanhemmilta saapuneet kirjeet, matkojen järjestely, yksityisteitse lähetettyjen lasten siirto, kortistot ja diaarit. Lisäksi lastensiirtokomitealla oli sosiaalihuoltajia Ruotsissa. Lastensiirtokomitean toiminta lopetettiin lokakuussa 1948. Sen seuraajaksi asetettiin Ruotsista palaavien lasten jälkihuoltokomitea huolehtimaan vielä maassa olleiden lasten paluusta Suomeen sekä jo palanneiden lasten asioista.
Jatkosodan lastensiirroilla pyrittiin helpottamaan Karjalaan paluuta ja elintarvikepulaa sekä puutteenalaisten asemaa. Sotaa pakoon lähetetyt lapset olivat osin kotoisin pahimmilta sotatoimialueilta. Sairaat lapset vietiin saamaan hoitoa. Siirrot loppuivat sairaiden lasten siirtoihin vuonna 1946.
Siirtokriteerejä olivat mm. äidin paluu Karjalaan jälleenrakennustyöhön, lapsen sairaus, perheen monilapsisuus, isän rintamalla olo tai kaatuminen, orpous, vanhempien työssäkäynti ja evakuointi. Aluksi pyrittiin lähettämään 2–7-vuotiaita lapsia, toisessa vaiheessa yläikäraja oli 10 vuotta. Valtaosa lapsista sijoitettiin yksityiskoteihin, mutta pieni vähemmistö päätyi lastenkoteihin tai sairaaloihin. Jatkosodan aikana lapsia siirrettiin kahdessa erässä yhteensä noin 49 000, joista sairaita lapsia oli 5000.
Siirtojen oli alun perin tarkoitus olla väliaikaisia, ja olosuhteiden vakiinnuttua lasten piti palata takaisin Suomeen. Jonkin verran lapsia jäi kuitenkin Ruotsiin kasvattivanhempien luo asumaan tapauksissa, joissa edellytyksiä paluulle ei olosuhteiden vuoksi ollut. Tällöin sekä kasvattivanhemmat että lapsen vanhemmat tai holhooja allekirjoittivat ns. kasvattisopimuksen. Lapsia myös adoptoitiin.
Lastensiirtokomitean arkiston keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkisto sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot.
Suurinta osaa arkiston aineistoa koskee käyttörajoitus. Käyttörajoituksen alaista aineistoa on mahdollisuus saada nähtäväksi käyttölupaa hakemalla. Ohjeet käyttöluvan hakemiseksi löytyvät Astian Ohjeet-sivulta
Lisätietoa muista sotalapsiin liittyvistä arkistoista saa esimerkiksi Kansallisarkiston julkaisemasta Aila Narvan kirjoittamasta asiakirja-aineistojen käyttäjäoppaasta Tiedonjyväsiä.
Lastensiirtokomitean arkistoa voi hyödyntää etsittäessä tietoa jatkosodan aikana Ruotsiin lähetetyistä lapsista. Myös talvisodan aikana siirretyistä lapsista on arkistossa kantakortisto. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen lisäksi arkiston avulla voi tarkastella sotalasten siirtoja tai lastensiirtokomitean toimintaa myös yleisellä tasolla.
Arkiston mielenkiintoisimman aineiston muodostavat lapsista kerätyt kantakortistot. Kortteihin on merkitty lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikka. Siitä selviävät myös lähtö- ja paluuajat, vanhempien nimet ja ammatit sekä sijoituspaikka Ruotsissa. Kantakortin lisäksi suurimmasta osasta lapsia on olemassa esteettömyystodistus eli lapsen kotiseurakunnan tai poliisilaitoksen myöntämä, usein kuvallinen, todistus lapsesta. Tämän lisäksi lisätietoa yksittäisen lapsen matkasta Ruotsiin saattaa löytyä matkalistoista.
Saapuneissa kirjeissä on lapsia koskeneita anomuksia sekä lastensiirtokomitean ja sen yhteistyöorganisaatioiden välistä kirjeenvaihtoa. Samoin on myös komitean välityksellä tapahtunutta kirjeenvaihtoa vanhempien ja kasvattivanhempien välillä. Nämä kirjeet liittyvät usein lasten mahdolliseen paluuseen tai jäämiseen, eivätkä anna yleensä kovinkaan paljon lisäinformaatiota. Ruotsin valtionarkistossa säilytetään lasten vanhempien ja kasvattivanhempien välistä muuta kirjeenvaihtoa.
Arkistossa säilytettävät komitean pöytäkirjat muodostavat suppean kokonaisuuden, ja työvaliokunnan kokouksista ei pidetty lainkaan pöytäkirjaa. Saapuneissa asiakirjoissa on aineistoa sekä yksittäisiä lapsia että lastensiirtoihin liittyvää toimintaa koskien.
Lastensiirtokomitea teki yhteistyötä ruotsalaisen Hjälpkommittén för Finlands barnin kanssa. Sen arkisto ja tietoja sotalapsista löytyy siten myös Ruotsin valtionarkistosta. Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo 607:4. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä Kansallisarkistossa.
Hjälpkommittén för Finlands barnin arkistosta mielenkiintoisinta aineistoa ovat rekisterikortit, matkasetelit, lääkärintarkastuskortit sekä kirjeenvaihto vanhempien ja kasvattivanhempien välillä (ruotsinnokset). Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin arkistosta (www.riksarkivet.se, puh. +46 10 476 7000) tai katsoa täältä.
Lastensiirtokomitean arkiston luettelointitietoihin voi tutustua Astia-verkkopalvelun avulla. Vaihtoehtoisesti voi käyttää paperista arkistoluetteloa 441:5.
Lastensiirtokomitean asiakirjoihin voi tutustua Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa. Suurinta osaa arkiston aineistoa koskee käyttörajoitus. Käyttörajoituksen alaista aineistoa on mahdollisuus saada nähtäväksi käyttölupaa hakemalla. Ohjeet käyttöluvan hakemiseksi löytyvät Astian Ohjeet-sivulta.
Paikan päälle tulemisen sijaan voi myös tilata kopiot kantakortista ja esteettömyystodistuksesta Astia-verkkopalvelussa.
Kantakortti on olemassa kaikista lapsista, mutta joskus tietoja ei kuitenkaan löydy. Syitä tähän on useita. Lapsi on voitu lähettää Ruotsiin yksityisesti, jolloin mahdolliset tiedot saattavat löytyä Ruotsissa säilytettävistä arkistoista. Kansallisarkistossa säilytettävä talvisodan aikana siirrettyjen lasten kantakortisto päättyy R-kirjaimeen. Talvisodan aikana siirretyistä lapsista voi kuitenkin löytyä tietoja Ruotsin Riksarkivetissa säilytettävästä Centrala Finlandshjälpenin arkistosta.
Arkisto on muodostettu siten, että yhden henkilön tietoja ei ole koottu yhdeksi aktiksi ja muussa aineistossa (esteettömyystodistukset, matkalistat, lääkärintodistukset) saattaa olla suuriakin aukkoja. Tämä johtuu siitä, että merkinnät ovat alun perin olleet puutteellisia tai aineisto on sekalaisessa järjestyksessä. Tiettyä henkilöä koskevien asiakirjojen löytyminen saattaa olla siten mahdotonta. Tanskaan lähetettyjen lasten tietoja kannattaa etsiä Mannerheimliiton Tanskan valiokunnan arkistosta.
Suurin osa lasten kantakorteista on digitoitu. Digitoidut sarjat ovat:
Bab Kantakortisto TT- ja VT-lapsista
Bac Sairaiden lasten kantakortisto
Bae Ruotsiin 1939-1940 siirrettyjen lasten kantakortisto
Baf Kasvattisopimuslasten kantakortisto
Bag Adoptoitujen lasten kantakortisto
Bba Tanskaan 1941-1942 lähetettyjen kesälasten luettelot (1941-1942)
Käyttörajoituksen vuoksi digitoituja kantakortteja voi tutkia Astia-palvelussa käyttöluvan saatuaan ainoastaan Kansallisarkiston tutkijasalien päätteiltä. Ohjeet käyttöluvan hakemiseksi digitaaliseen aineistoon löytyvät Astia-palvelun Ohjeet-sivulta.