Tämä aineisto-opas käsittelee kunnanhallitusten arkistoaineistoja, jotka liittyvät paikallishallintoon vuoden 1865 kunnallisasetuksista lähtien. Asiakirjat sisältävät päätösten valmistelua, täytäntöönpanoa, taloushallintoa ja kunnan edustamista koskevaa aineistoa. Aineisto soveltuu kuntahallinnon kehityksen, paikallistalouden ja päätöksentekoprosessien tutkimukseen. Osa aineistosta on siirtynyt kunnallisarkistoista Kansallisarkistoon ja on haettavissa Astiasta, digitoitua aineistoa löytyy erityisesti luovutetun alueen kunnista.
Nykymuotoinen kunta syntyi vasta kunnallishallinnosta maalla vuonna 1865 ja kunnallishallinnosta kaupungeissa vuonna 1873 annetuilla asetuksilla. Molempien säädösten mukaan kunnan jäsenet saivat hoitaa ”Yleiset talous- ja järjestysasiansa” elleivät ne kuuluneet valtion viranomaisille.
Kunnan toimielimet olivat yleensä monijäsenisiä. Tärkeimmät olivat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat. Tärkein oli valtuusto, sillä sille oli keskitetty päätösvalta. Viranomaisena taas keskeinen oli kunnanhallitus, sillä se johti kunnan hallintoa ja toimeenpanoa ja valvoi kunnan etuja. Lautakunnat hoitivat kunnan kunnanhallituksen valvonnan alaisina hallintoa omalla toimialueellaan
Kaupunkikunnassa kaupunginhallituksen edeltäjävirastona toimi maistraatin alainen rahatoimikamari. Sen tuli hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa maksut sekä hoitaa ne yleiset tehtävät kaupungin puolesta, jotka ohjesäännössä määrättiin sille kuuluvaksi.
Vuoden 1927 kunnallislaissa kumottiin määräykset rahatoimikamarista. Päätösten toimeenpano ja hallinto kuului kaupunginhallitukselle ja sen valvonnan alaisille lautakunnille ja virkamiehille.
Kunnanhallitus (vuoteen 1976 kunnallishallitus) on kunnan toimielin, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupungeissa hallitukset ovat kaupunginhallituksia, muissa kunnissa kunnanhallituksia. Vuoden 1976 loppuun maassamme oli myös kauppaloita, joilla oli nimensä mukaisesti vastaavat toimielimet. 1.1.1977 lukien kaikki kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.
Kunnanhallituksen jäsenet valitsee valtuusto. Kunnanhallitukseen voidaan valita kuka tahansa, joka on kyseisessä kunnassa vaalikelpoinen kuntavaaleissa, ei kuitenkaan henkilöä, joka
Kunnanhallituksen jäsenten enemmistö ei myöskään saa olla kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön työntekijöitä. Kunnanhallitusten on nautittava kunnanvaltuustojen luottamusta. Mikäli luottamus ei ole voimassa, voi kunnanvaltuusto erottaa kunnanhallituksen ja valita uuden.
Kunnan hallinto- ja toimeenpanotehtävät hoidetaan kunnanhallituksen johdolla ja valvonnassa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat hallinnon suunnittelu ja kehittäminen, hallinnon ohjeistaminen sekä suunnitelmien toteuttamisen ja ohjeiden noudattamisen valvonta. Kunnanhallitus valvoo kunnan maksuvalmiutta, talousarvion toteutumista sekä ohjaa kunnan raha- ja laskentatointa.
Eräitä kiireellisyysasioihin liittyviä poikkeuksia lukuun ottamatta kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen etukäteen valmistelemista asioista. Päätöksentekoon liittyy oleellisesti myös valtuustolle esitettävä päätösehdotus. Valmistelutyön tarkoituksena on nopeuttaa ja tehostaa asioiden käsittelyä valtuustossa.
Valtuustossa tehtyjen päätösten toimeenpano kuuluu kunnanhallituksen tehtäviin. Kunnanhallitus voi hoitaa täytäntöönpanotoimet itse tai se voi jättää täytäntöönpanon lautakunnan ja sen alaisen hallinnon hoidettavaksi. Ratkaisuvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä tai muussa pysyväismääräyksessä.
Täytäntöönpanoon kuuluu myös valtuuston päätösten laillisuuden valvonta. Jos kunnanhallitus havaitsee, että valtuuston päätös on lainvastainen, syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai asia ei ole kuulunut valtuuston toimivaltaan, kunnanhallituksen velvollisuutena on jättää täytäntöönpano tekemättä. Asiasta on tällöin viipymättä ilmoitettava kunnanvaltuustolle. Jos kunnanvaltuusto pysyy päätöksessään, asiaan joudutaan hakemaan ratkaisu oikeusteitse.
Kunnanhallitus edustaa kuntaa, käyttää sen puhevaltaa ja tekee sen puolesta erilaisia oikeustoimia.
Kunnanhallituksen puolesta puhevaltaa käyttää yleensä kunnanjohtaja, jolla on virka-asemaan perustuva oikeus edustaa kunnanhallitusta ilman eri valtuutusta.
Yleensä kunnanhallituksella on vastuu myös siitä, että kunnassa tiedotetaan tehokkaalla tavalla.
Kunnanhallituksen vastuulle kuului myös arkistotoimen järjestäminen. Keskusarkiston tehtävänä on ohjata ja valvoa kunnan arkistotointa sekä vastaanottaa säilytettäväksi ne kunnallisten viranomaisten asiakirjat, joita ei enää käytännön virkatoiminnassa tarvittu.
Kunnan hallinto-organisaatioon kuuluvat toimielimet ja viranomaiset, kuten esimerkiksi Kansakoulut, ovat erillisiä arkistonmuodostajia. Yleensä kuitenkin kunnanvaltuusto ja kunnanhallituksen tehtävät liittyivät niin läheisesti toisiinsa, että niiden arkistotkin on yleensä pidetty yhtenä kokonaisuutena. Kunnan eri arkistonmuodostajien arkistoista löydät monipuolisesti tietoa kunnan asukkaista, ympäristöstä ja taloudesta.
Kunnallisilla viranomaisilla oli pitkään mahdollisuus tallentaa asiakirjojaan maakunta-arkistoihin. Varsin harva kunta kuitenkaan käytti tätä mahdollisuutta. Yleensä kunnat ovat säilyttäneet myös vanhat asiakirjansa omissa keskusarkistoissaan. Poikkeuksen muodostavat ns. luovutetun alueen kunnallisten viranomaisten arkistot, joita säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Kansallisarkistossa säilytettävät kuntien arkistot löydät Astia-verkkopalvelun avulla. Esim. Laatokan Karjalassa sijainneen Salmin kunnan kunnanvaltuuston pöytäkirjat löytyvät hakusanoilla Salmin kunnanvaltuus* pöytäkir*.
Valtionarkisto määräsi vuoteen 1994 saakka lakiin perustuen kuntien kaikkien asiakirjojen säilytysajoista. Vuoden 1989 päätös kunnallisten asiakirjojen hävittämisestä antaa seikkaperäisen kuvan sen ajan kunnallishallinnon käsittelemistä asioista ja päätöksenteossa syntyneistä asiakirjoista.
Vuoteen 1994 saakka oli voimassa määräys, että kuntien tuli lähettää keskusarkistojensa arkistoluettelot oman piirinsä maakunta-arkistoon. Painettujen yleisluetteloiden puuttuessa näistä on ollut suuri hyöty tutkijoille.
Vanhin ja suurin kunnallisista keskusarkistoista on vuonna 1945 perustettu Helsingin kaupunginarkisto, joka toimii Helsingin kaupungin tietokeskuksen alaisuudessa.