Karjalan tasavallan kansallisarkisto (NA RK) on merkittävin Karjalan paikallishistoriaa säilyttävä arkistolaitos, jonka aineistot ulottuvat 1700-luvulta nykypäivään. Se sisältää asiakirjoja valtion, paikallishallinnon, uskonnollisten yhteisöjen ja yksityisten toimijoiden toiminnasta. Karjalan uusimman historian valtionarkiston (KGANI) aineisto painottuu neuvostoaikaan. Se sisältää mm. puolue-elinten, Komsomolin ja partisaaniliikkeen asiakirjoja. Aineistoa on Neuvosto-Karjalan ja Suomen suhteista, kansallisuuskysymyksistä, poliittisista vainoista, sekä sosialististen rakennushankkeiden ja henkilöhistorioiden tutkimukseen.
NARK on suurin Karjalan tasavallan paikallishistoriaa koskevia asiakirjoja säilyttävä laitos. Arkistossa on 995 602 aktia, 5 292 349 varmuuskopio-otosta, 70 594 valokuvaa, 751 elokuvaa, äänitteitä 371 säilytysyksikköä, kirjoja 17 459 kappaletta, sanomalehtiä 2 880 nidettä ja aikakauslehtiä 2 818 vuosikertaa.
Arkistossa säilytetään valtiovallan elinten, syyttäjävirastojen, oikeuksien, valtion virastojen, organisaatioiden ja tuotantolaitosten, paikallishallinnon, uskonnollisten laitosten ja tiedotusvälineiden asiakirjoja, sekä yksityishenkilöiden asiakirjoja ja erillisiä asiakirjakokoelmia.
Rajavuodet: 1700-luvulta lähtien.
Vuonna 2007 KGANI liitettiin Karjalan tasavallan kansallisarkistoon. Se säilyttää yhteensä 2 902 fondia, joissa noin 500 000 säilytysyksikköä on paperiasiakirjoja (1917–1999). Lisäksi kokoelmaan kuuluu noin 1 300 valokuvaa (1904–1991).
Rajavuodet: 1917–1999.
Karjalan tasavallan uusimman historian valtionarkistossa säilytetään seuraavia fondeja ja asiakirjoja:
puolue-elinten ja Komsomol-järjestöjen toimintaan liittyvät asiakirjat; Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (KPSS) ja Leninin kommunistinuorten liiton (VLKSM) alkuperäisjärjestöjen sekä puoluehallintojen asiakirjat; Karjalan tasavallassa toimineiden ammattiliittoelinten ja -järjestöjen asiakirjat; tuotantolaitosten, virastojen ja järjestöjen puolueosastojen asiakirjat; Karjalan partisaaniliikkeen esikunnan sekä KPSS:n maanalaisten aluekomiteojen asiakirjat;
Petroskoin Venäjän Kommunistisen puolueen (RKP(b)) keskus- ja aluekomitean asiakirjat ( 1918); RKP(b):n Olonetsin kuvernementtikomitean ja Karjalan-Olonetsin yhdistetyn komitean asiakirjat (1918–1922); KPSS:n Karjalan alueen komitean asiakirjat (1921–1940; 1956–1991); Karjalais-Suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan RKP(b):n keskuskomitean asiakirjat (1940–1956); puolueiden piirikunta-, volosti-, kaupunki- ja aluekomiteojen asiakirjat; kontrolli- ja puhdistuskomissioiden, puolue-elinten ja Komsomol-järjestöjen asiakirjat.
Arkiston kokoelmista löytyy lisäksi vuosien 1919–1921 vastavallankumouksellista kapinaa ja Karjalan alueella toimineita erikoisjoukko-osastoja koskevia tietoja, sekä asiakirjoja, jotka liittyvät suomalaisia vastaan suunnattuihin taistelutoimiin (1921–1922).
Arkiston asiakirjat käsittelevät sellaisia aiheita kuin Neuvosto-Karjalan ja Suomen suhteiden historia, kansallisuuskysymyksen syntyminen ja ratkaisu, suomalaissyntyisten T. Antikaisen, E. Gyllingin, K. Rovion ja J. Järvisalon määrääminen puolueen ja valtion johtotehtäviin, Yhdysvaltojen ja Kanadan kansalaiset, jotka tulivat Neuvostoliittoon 30-luvulla osallistuakseen sosialismin rakentamiseen, ensimmäiset NKVD-OGPU:n leirit, Vienanmeren-Itämeren kanavan rakentaminen.
Arkiston kokoelmissa on puolueveteraanien N. G. Grigorjevin, H. G. Dorosinin, A. A. Kopjatkevitsin, N. D. Kurasovin ja M. V. Fostin muistelmia, Ju. Andropovin toimintaa koskevia asiakirjoja (Andropov toimi Leninin kommunistinuorten liiton keskuskomitean sihteerinä toisen maailmansodan aikana, Petroskoin kaupungin puoluejärjestön johtajana ja Karjalan sosialistisen neuvostotasavallan Kommunistisen puolueen keskuskomitean varasihteerinä sodan jälkeisinä vuosina, KGB:n johtajana vuosina 1967–1982 sekä Kommunistisen puolueen keskuskomitean (TsK KPSS) pääsihteerinä vuosina 1982–1984.)
Asiakirjafondi "Podpolnye partijnye komitety KP(b) KFSSR" (Karjalan SNT:n Kommunistisen puolueen maanalaiset komiteat), Karjalan rintaman partisaaniesikunnan fondit sekä Karjalan SNT:n Kommunistisen puolueen erikoiskoulun fondit sisältävät tietoja Karjalan alueella toisen maailmansodan aikana toimineista maanalaisista järjestöistä, Komsomol- ja puolueryhmistä sekä partisaanijoukoista.