Tämä aineisto-opas käsittelee kantakortteja. Kantakortteihin on tallennettu yksityiskohtaiset tiedot puolustusvoimissa palvelleiden henkilöiden palvelusajoista, -paikoista, ylennyksistä, rangaistuksista ja muista palvelustiedoista kutsunnoista kotiuttamiseen tai kuolemaan saakka. Kantakortit soveltuvat esimerkiksi sotahistorian, henkilöhistorian ja sukututkimuksen lähteiksi, ja niitä voi täydentää päiväkäskyjen tai sotapäiväkirjojen avulla. Erityisesti vuosien 1939–1945 sodissa kaatuneiden kantakortteja on runsaasti digitoitu ja ne ovat saatavilla Astiassa.
Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka.
Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen vuonna 1919. Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Uusimmat Kansallisarkistossa säilytettävät kantakortit koskevat vuonna 1949 syntynyttä ikäluokkaa. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella.
Kantakorttiin on merkitty yksityiskohtaisia tietoja siinä mainitun henkilön palveluspaikasta ja -ajasta, hänen palkitsemisistaan ja rangaistuksistaan, ylennyksistä ja mahdollisista sodan ajan taistelupaikoista. Tarkempia ohjeita kantakorttien merkintöjen tulkitsemisesta on täällä.
Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Potilasasiakirjoja lukuun ottamatta kantakortti on kokonaan julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta.
Voit tilata kopiot 1897–1949 syntyneiden henkilöiden kantakorteista Astia-verkkopalvelussa.
Vuonna 1950 syntyneiden ja tätä nuorempien henkilöiden kantakortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella. Niiden tilaus tapahtuu erillisellä Sotilaslääketieteen arkiston tilauslomakkeella (pdf, linkki toiselle sivustolle).
Lähes kaikkien 1939–1945 sodissa kaatuneiden suomalaisten kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa: Kaatuneiden henkilöasiakirjat (kokoelma). Voit myös etsiä tietyn henkilön kantakorttia nimellä kirjoittamalla Astian hakukenttään ”Kantakortit sukunimi etunimi” tai voit hakea vain sukunimellä kirjoittamalla ”Kantakortit sukunimi”. Jos aiot tilata sodassa kaatuneen henkilön kantakortista kopiot, tarkista siis ensin onko hänen kantakorttinsa vapaasti tutkittavissa Astia-verkkopalvelussa. Ahvenanmaalaisten vapaaehtoisten kantakortteja voi Kansallisarkiston lisäksi löytyä myös Ahvenanmaan maakunnanarkistossa säilytettävästä Ålands hemvärn -järjestön arkistosta.
Lisätietoja kantakortin omaavasta henkilöstä voi saada monilla tavoilla. Kantakortin tietoja voi täydentää esimerkiksi päiväkäskyjen avulla. Sotapäiväkirjat puolestaan kertovat sotaan osallistuneen miehen joukko-osaston vaiheista kantakortin merkintöjä täydentäen.