Tämä aineisto-opas käsittelee kantakortteja. Kantakortteihin on tallennettu yksityiskohtaiset tiedot puolustusvoimissa palvelleiden henkilöiden palvelusajoista, -paikoista, ylennyksistä, rangaistuksista ja muista palvelustiedoista kutsunnoista kotiuttamiseen tai kuolemaan saakka. Kantakortit soveltuvat esimerkiksi sotahistorian, henkilöhistorian ja sukututkimuksen lähteiksi, ja niitä voi täydentää päiväkäskyjen tai sotapäiväkirjojen avulla. Erityisesti vuosien 1939–1945 sodissa kaatuneiden kantakortteja on runsaasti digitoitu ja ne ovat saatavilla Astiassa.
Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka.
Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen vuonna 1919. Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Uusimmat Kansallisarkistossa säilytettävät kantakortit koskevat vuonna 1949 syntynyttä ikäluokkaa. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella.
Kantakorttiin on merkitty yksityiskohtaisia tietoja siinä mainitun henkilön palveluspaikasta ja -ajasta, hänen palkitsemisistaan ja rangaistuksistaan, ylennyksistä ja mahdollisista sodan ajan taistelupaikoista. Tarkempia ohjeita kantakorttien merkintöjen tulkitsemisesta on täällä.
Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta.
Lähes kaikkien 1939–1945 sodissa kaatuneiden suomalaisten kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa. Voit etsiä kantakorttia nimellä kirjoittamalla hakukenttään ”Kantakortit sukunimi etunimi” tai voit hakea vain sukunimellä kirjoittamalla ”Kantakortit sukunimi”. Jos aiot tilata sodassa kaatuneen henkilön kantakortin, tarkista siis ensin onko hänen kantakorttinsa vapaasti tutkittavissa Astia-verkkopalvelussa.
Astia-verkkopalvelun avulla voi tilata kantakortista kopion tai tilata alkuperäiset asiakirjat tutkittavaksi Kansallisarkiston Helsingin toimipaikan tutkijasaliin. 1940-luvulla syntyneiden kantakortteja säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa, joten ne ovat tutkittavissa Mikkelissä. Kantakortin tilaaminen Astian avulla edellyttää tunnistautumista esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. Valitse Astiaan tunnistautumisen jälkeen kohta 'Tee tietopyyntö' ja tämän jälkeen listasta 'Kantakortti'.
Asiakirjojen tutkiminen Kansallisarkistossa on maksutonta, mutta kopioita postitse toimitettaessa peritään Kansallisarkiston hinnaston mukainen maksu. Tilausten käsittelyaika vaihtelee toimitustavasta riippuen alle viikosta (alkuperäisten asiakirjojen toimitus tutkijasaliin) kuukauteen (kopioiden toimittaminen postitse).
Lisätietoja kantakortin omaavasta henkilöstä voi saada monilla tavoilla. Kantakortin tietoja voi täydentää esimerkiksi päiväkäskyjen avulla. Sotapäiväkirjat puolestaan kertovat sotaan osallistuneen miehen joukko-osaston vaiheista kantakortin merkintöjä täydentäen.