Tämä aineisto-opas käsittelee Jahvetin kirjelaatikon arkistoaineistoja. Toisen maailmansodan aikana suosittu radiolähetys keräsi kansalaisilta lähes 70 000 kirjettä, joihin vastattiin osin ohjelmassa ja osin kirjeitse. Aineisto sisältää näitä kansalaiskirjeitä vastauksineen, kirjeistä laadittuja yhteenvetoja sekä ulkomaiden lehdistö- ja radioseurannan dokumentteja, joissa tarkasteltiin mm. Suomesta levitettyä neuvostopropagandaa. Aineisto soveltuu sota-ajan mielialojen, tiedotustoiminnan ja yksilötason kokemusten tutkimukseen. Kirjeiden hakemista helpottaa lähettäjistä laadittu hakukortisto.
Jahvetin kirjelaatikko oli maisteri Yrjö Kilpeläisen ja hänen toimistonsa tuottama sota-ajan kuunnelluimpiin kuulunut radio-ohjelma, jota tehtiin elokuusta 1940 aina tammikuuhun 1945 saakka. Lähetyksiä tehtiin kaikkiaan lähes 500 kappaletta. Kuulijat saattoivat kirjoittaa Jahvetille huolistaan ja mielialoistaan. Jahvetti käsitteli kirjeitä lähetyksessä ja pyrki auttamaan lähettäjiä heidän vaikeuksissaan. Suurin osa kirjeistä käsiteltiin lähetyksen ulkopuolella. Kaikkiaan Jahvetti toimistoineen lähetti melkein 70 000 vastauskirjettä.
Lähetyksen tarkoituksena oli paitsi kuulostella kansalaisten mielialoja myös levittää mielialaa kohottavia tietoja ja katkoa siipiä erilaisilta huhuilta. Jahvetin toimisto seurasi tarkasti Suomea koskevaa viestintää ulkomaiden lehdistössä ja radiolähetyksissä. Myös sitä samoin kuin neuvostopropagandaa käsiteltiin ja kommentoitiin ohjelmassa.
Suosittu ohjelma kiinnitti myös Neuvostoliiton huomion ja ohjelmaa häirittiin usein. Erityisesti vasemmistoaktiivi Armas Äikiän samalla taajuudella tekemät päällehuutelut aiheuttivat toisinaan varsinaisia sanallisia Suomi-Neuvostoliitto -maaotteluita. Sekä Jahvetin lähetyksistä että Neuvostoliiton häirinnästä on näytteitä Yleisradion Elävässä arkistossa. Näytteet löytyvät sen hakutoimintoa käyttämällä esimerkiksi hakusanalla Jahvetin kirjelaatikko.
Kirjelaatikon arkisto sisältää Jahvetille saapuneita kansalaiskirjeitä ja niihin annettuja vastauksia. Siihen kuuluu myös suuri määrä ulkomaiden lehdistö- ja radioseurannassa syntynyttä aineistoa.
Arkisto ei ole säilynyt kokonaisuudessaan mutta se sisältää ajallisesti pitkiä eheitä aineistojaksoja. Arkisto sisältää myös saapuneista kirjeistä laadittuja Jahvetin bulletiineiksi kutsuttuja yhteenvetoja.
Arkistosta voi etsiä yksittäisen henkilön lähettämiä kirjeitä, sillä arkisto sisältää kirjeiden lähettäjistä laaditun hakukortiston. Aineiston avulla voi myös selvittää ihmisten sota-aikana kokemia vaikeuksia ja tapoja, joilla Jahvetti koetti niitä lievittää.
Arkistoon sisältyvä laaja ulkomaiden lehdistö- ja radiolähetyksien seuranta-aineisto puolestaan antaa tietoa siitä, miten Suomesta kerrottiin sotavuosina ulkomailla. Lisäksi se antaa kuvaa yleisestä sota-ajan ilmapiiristä sekä suhtautumisesta neuvostopropagandaan.
Kuten ylempänä on todettu, arkisto ei ole säilynyt täydellisesti mutta se sisältää pitkiä eheitä aineistojaksoja.
Arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja se sisältyy valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkistoon. Aineiston kokonaismäärä on noin 18 hyllymetriä ja se on vapaasti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.
Jahvetin kirjelaatikko -arkiston kuvailutietoihin voi tutustua Astia-verkkopalvelussa. Mikäli olet kirjautunut sisään Astiaan, voit tilata haluamasi aineistot Astiaa käyttäen joko maksutta Helsingin tutkijasaliin tai maksullisena kaukolainana jonkin muun Kansallisarkiston toimipaikan tutkijasaliin käytettäväksi.
Paperimuotoinen arkistoluettelo on käytettävissä Kansallisarkiston Helsingin tutkijasalissa. Luettelon tunnus on 431:2.